Päihdeasiamiestoiminta lausui mielenterveyden edistämisen periaatepäätöksestä

Päihteiden käyttö lisää psyykkisten oireiden ja mielenterveyden häiriöiden riskiä. Mielenterveyden haasteet taas voivat lisätä haitallista päihteiden käyttöä. Mielenterveydenhäiriön ja päihdeongelman yhtäaikaisuus ei saa olla esteenä tarvittavan tuen ja hoidon saamiseen molempiin ongelmiin. Päihde- ja mielenterveystyö tulee integroida toisiinsa paremmin.

Mielenterveyden häiriöt ovat suurin sairauspoissaolojen syy.  Jos kehityksen suuntaa halutaan muuttaa, tulee puuttua muun muassa työoloihin ja rakenteisiin, jotka lisäävät henkistä kuormitusta. Politiikan tulee mahdollistaa ja tukea hyvää mielenterveysjohtamista työpaikoilla.

Mielenterveysoireilu on lisääntynyt myös lapsilla ja nuorilla. Köyhyys on yksi lasten mielenterveysongelmien juurisyy ja siihen puuttumalla voidaan vahvistaa lasten ja nuorten henkistä hyvinvointia. Myös vanhemman päihdeongelman on osoitettu olevan yhteydessä mm. lasten psyykkiseen kehitykseen sekä käytös- ja tunne-elämän häiriöihin. Vanhemmuutta tukevia sosiaali- ja terveyspalveluita tulee olla saatavilla oikea-aikaisesti ja riittävässä laajuudessa.

Mielenterveys- ja päihdeongelmiin liittyvien sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden saatavuuteen tulee kiinnittää huomiota ja parantaa niiden vaikuttavuutta. Palveluiden tulee perustua ihmisen yksilöllisen tarpeen tunnistamiseen ja tarpeenmukaiseen hoitoon ja kuntoutukseen. Mielenterveyspalveluita käyttävien osallisuutta oman hoitonsa suunnitteluun ja sitä koskevaan päätöksentekoon tulee vahvistaa. 

Itsetuhoisuuden taustalla voi olla mielenterveyden häiriöitä, mutta myös muita altistavia tekijöitä, kuten pitkittynyttä päihteiden käyttöä. Itsetuhoisuutta hoidettaessa on välttämätöntä tunnistaa taustatekijät, jotta hoito ja palvelu voidaan kohdentaa oikein. Päihtyneiden tai päihderiippuvuudesta kärsivien itsemurhariskin vakavuutta tulee arvioida samalla tapaa kuten muillakin itsemurhavaarassa olevilla ja tarvittavaa hoitoa tulee olla saatavilla oikea-aikaisesti akuutista päihdeongelmasta huolimatta.

Mielenterveyttä ei tule nähdä ainoastaan sosiaali- ja terveydenhuollon vastuulle kuuluvana kysymyksenä. Ennaltaehkäisevällä matalan kynnyksen tuella voidaan estää ongelmien kärjistymisen ja vähentää kalliimpien palvelujen tarvetta. Kansalaisjärjestöjen toiminta tulee tunnistaa osana mielenterveyden palvelujärjestelmää.

Lue lausunto kokonaisuudessaan

Uutiset

Päihdeasiamiestoiminnan vuosikertomus 2023

Päihdeasiamiestoiminnan tehtävänä on edistää päihteitä ongelmallisesti käyttävien asioita, jotta nämä tietäisivät keneen ottaisi yhteyttä ja saisivat tarvitsemansa palvelut. Yhteiskunnallisella tasolla työtä tehdään muun muassa kannanotoilla ja keskustelemalla hyvinvointialueiden kanssa ongelmista ja hyvistä käytännöistä.

Vuonna 2023 agendalla oli ennen kaikkea vuoden alusta voimaan astunut päihdepalveluita koskeva lainsäädäntöuudistus, jossa sosiaalihuoltolain ja terveydenhuoltolain säännöksiin tehtiin parannuksia. Uudistuksen yhtenä keskeisenä tavoitteena oli sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien ja roolien selkiyttäminen ja hyvä yhteistyö. Tämä ei päihdeasiamies Tuula Sillanpään mukaan ole vielä toteutunut.

”Siiloja on edelleen eikä yhteistyö aina toimi. Asiakkaat eivät tiedä, mihin milloinkin pitäisi olla yhteydessä. Päihdepalvelujen kotisivutkin ovat paikoitellen sekavat, eikä tieto ole helposti löydettävissä. Joissain asioissa on menty jopa huonompaan suuntaan”, Sillanpää kertoo.

Sillanpää näkee myönteisenä viestinä kentältä henkilökunnan sitoutumisen työhönsä. ”He haluavat tehdä työtään mahdollisimman hyvin ja se kuultaa kaikesta läpi.”

Maakuntamatkoilla päästään ytimeen

Vuonna 2023 päihdeasiamiestoiminta piti 15 koulutustilaisuutta lain sisällöstä ammattilaisille, järjestötoimijoille ja vapaaehtoisille. Lisäksi päihdeasiamiehellä oli puheenvuoroja seminaareissa ja järjestöjen tilaisuuksissa.

Maakuntamatkoilla tutustuttiin alueiden päihdepalveluihin, järjestöjen toimintaan ja kuntoutuslaitoksiin syvemmin. Lukuisat keskustelut esimiesten, hoitajien, kokemusasiantuntijoiden, sosiaalityöntekijöiden ja päihteidenkäyttäjien kanssa antoivat tietoa alueiden tilanteesta, ongelmista ja hyvistä käytännöistä.

”Päihdepalveluiden tasalaatuisuus koko Suomessa on hyvä ja oikeutettu tavoite. Tällä hetkellä kaikkien hyvinvointialueiden sisälläkään palvelut eivät ole samanlaisia. Kesto-ongelmana monella paikkakunnalla on edelleen päihdekuntoutukseen pääsy.”

Terveydenhuoltolain uudistuksessa todetaan, että päihdehoitoa saavalle potilaalle tulee turvata kaikki hänen tarvitsemansa terveyden- ja sairaanhoidon palvelut.

Erityisesti hoitoon pääsy on vaikeaa Sillanpään mukaan niillä, joilla on päihdehäiriön lisäksi jokin muu mielenterveydenhäiriö. Kentältä välittyy myös kasvava huoli ikääntyneiden ihmisten päihdeongelmasta.

Tukea myös yksityisellä tasolla

Päihdeasiamiestoiminta antaa apua asiakkaille ja ammattilaisille myös puhelimitse. Esimerkiksi vuonna 2023 tuli 1073 yhteydenottoa pääosin yksityisiltä ihmisiltä.

”Ensisijaisesti annamme neuvoja, miten toimia ongelmatilanteissa. Joskus otamme myös yhteyttä päihdepalveluiden henkilökuntaan ja selvitämme asiaa. Korostamme, että olemme palveluntuottajista riippumaton toimija. Haemme lain mukaisia ja oikeita ratkaisuja asiakkaiden tilanteisiin”, Sillanpää kertoo.

Päihdeasiamiestoiminta neuvoo ja auttaa päihdepalveluihin ja sen aikaiseen sosiaaliturvaan liittyvissä asioissa. Maksutonta ja luottamuksellista neuvontaa ja konsultointia tarjotaan valtakunnallisesti ja yksilötasolla asiakkaille, läheisille ja ammattilaisille.

EHYT ry vuosikertomus 2023

Uutiset

Säästöpaineet voivat johtaa vakaviin seurauksiin

Jos palveluja ei ole saatavilla silloin, kun tarve on, elämäntilanteet kriisiytyvät ja vakavien ongelmien ilmaantuminen on vain ajan kysymys. Esimerkiksi perhesurmat on kytketty hyvinvointijärjestelmän toimimattomuuteen ja siihen, ettei avun piiriin ole päässyt ajoissa. Taustalla on muun muassa mielenterveysongelmia, päihteiden käyttöä, perheväkivaltaa, huoltajuuskiistoja ja talousvaikeuksia. Ongelmia, joihin riittävillä ennaltaehkäisevillä ja korjaavilla toimilla olisi mahdollista puuttua.

Hyvinvointialueilla on pulaa paitsi rahasta, myös sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöstä. Avoimet työ- ja virkasuhteet säilyvät täyttämättöminä, kun rekrytointilupia kiristetään ja vuokratyövoiman käytöstä luovutaan. Työkuorma kasvaa. Osa henkilöstöstä joutuu kantamaan henkilökohtaisen virkavastuun työstä, jossa säästöpaineet ovat viemässä myös ammatillisen autonomian. Jatkuva ammattieettinen kuormitus on paitsi uhka työhyvinvoinnille, myös veto- ja pitovoimaa heikentävä tekijä.

Talouspolitiikan ei tulisi määritellä sosiaali- ja terveyspalveluiden toteuttamista. Lyhytnäköiset säästöt ovat riski asiakas- ja potilasturvallisuudelle. Ne lisäävät raskaampien palveluiden tarvetta ja pitkällä aikavälillä myös kustannuksia. Asiakkaiden ja läheisten inhimillistä kärsimystä ei voi rahassa edes mitata.

Marja Marttila

erityisasiantuntija, Päihdeasiamiestoiminta

Ehkäisevä päihdetyö Ehyt ry

Mielipide HS 30.8.2024

Kannanotot

Rakasta itseäsi, niin maailma avautuu

Kunnes alkoi tapahtumaan. Rajulla tapahtumalla vuonna 2022 sain kaikkeen selityksen. Niin itseeni ja parisuhteeseeni yli kymmenen vuotta taaksepäin. Paljastui, että olen alkoholistin läheinen. Kodistamme alkoi purkautua vuosien mustaviitta ja tuska, joka oli peittänyt meidät molemmat synkkyyteen. Vaikkakin eri syistä.

Kumppanin alkoholismi ajoi minut tekemään ikäviä, mutta tärkeitä muutoksia elämääni ajatellen. En halunnut jatkaa vanhaa elämäntapaa, vaan laitoin itsekkäästi itseni etusijalle.

Alkoholistin läheisenä koin suurimman pettymyksen julkisessa terveydenhuollossa. Olin hyvin tietoisesti lähtenyt etsimään itselleni apua, ja teimme maksusitoumushakemuksen alaan liittyvässä säätiössä. Vaikka jaksoin ajatella itseäni, koko kehoani koetteli vakava elämänkriisi. Sen tilanteen lisäksi jouduin puolustamaan itseäni selvityksillä maksusitoumusta hakiessani. Tämän myötä ihmisyyteni vajosi syvemmälle, yhteiskunta ei kuullut avunpyyntöäni. Mielestäni ansaitsin apua yhteiskunnalta akuuttiin elämänkriisiini.

Maksusitoumuksen vireille laitossakin oli jo haasteita, jolloin kuntoutuslaitoksen henkilökunta ohjasi minua olemaan yhteydessä päihdeasiamieheen. Hän oli mukana neuvomassa, miten teen pyydetyt vastaukset oikaisuvaatimusmenettelyssä. Ja mitä huomioin jättäessäni valituksen hallinto-oikeuteen.

Jokaisen vastine- ja valituskirjelmän tein oman terveyteni vuoksi. Vaikka jokainen kielteinen päätös vei minua syvemmälle arvottomuuden tunteessa. Vaikka tavoitteena pitäisi olla parempi olotila.

Kriisikuplasta vuosi eteenpäin

Kun lopullinen päätös, kielteinen, tuli hallinto-oikeudelta, oli maksusitoumusprosessissa mennyt muutama viikko vaille vuosi.

Kävimme puhelimitse päihdeasiamiehen kanssa päätöksen läpi. Päihdeasiamies kertoi mitkä ovat seuraavat jatkovaihtoehdot asiassa. Jäin miettimään, miten haluan edetä asiassa. Mietittyäni jatkotoimenpiteitä, oivalsin, että olen jo uudessa elämässäni ja uusissa arvoissani kiinni. Päätin päästää irti epäoikeudenmukaisesta kohtelustani sekä tuskaisesta muistosta. Olin tietämättäni hyväksynyt kokemani.

Vaikka emme päässeet maaliin päihdeasiamiehen kanssa, olen tyytyväinen.

Ymmärsin, että rinnallani kulkenut päihdeasiamies oli antanut minulle toivoa ja tukea. Tärkeintä oli, että koin tulleeni kuuluksi ihmisenä. Sain tuntea olevani huomioitu ja arvokas. Tuota tukea olisin kaivannut myös julkiselta terveydenhuollolta.

Tällä kertomuksella haluan osoittaa sinulle, että täällä on ihmiset, jotka kuuntelevat. Muistutan myös, että on muitakin reittejä toipua kuin kallis kuntoutus, johon kaikille ei anneta mahdollisuutta. Etsi itsellesi oma tapa, jolla löydät oman rakkautesi elämään, eli itseesi. Nykyään itse voin hyvin ja toimin vapaaehtoisena FinFami ry:n koulutettuna päihdeläheisen kokemusasiantuntijana. Olen ylpeä itsestäni ja koko elämästäni.

Tarinat

Päihdeasiamiestoiminta lausui sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta

Ammattihenkilölaki edistää asiakasturvallisuutta ja asiakkaan oikeutta laadultaan hyvään sosiaalihuoltoon. Sosiaalihuollon ammattihenkilöllä tulee olla ammattitoiminnan edellyttämä koulutus. Koulutusvaatimuksiin esitetyt heikennykset vaarantavat sosiaalihuollon asiakkaan asiakasturvallisuutta ja oikeutta laadultaan hyvään sosiaalihuoltoon.

Sosiaalityöntekijän asiantuntijuus perustuu yhteiskuntatieteelliseen osaamiseen ja taitoon hyödyntää tutkimustietoa.  Sosiaalityötä tehdään vaikeissa elämäntilanteissa elävien asiakkaiden parissa. Sosiaalisten ongelmien juurisyyt ovat usein yhteiskunnan rakenteissa, jotka tuottavat ja ylläpitävät eriarvoisuutta. Sosiaalityöntekijällä tulee olla taitoa jäsentää ongelmia paitsi yksilön, myös yhteiskunnan tasolla.

Sosiaalityöntekijälle on säädetty erityisiä lakiin perustuvia velvollisuuksia. Sosiaalityöntekijä vastaa esimerkiksi sosiaalityön ammatillisesta johtamisesta ja erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden palvelutarpeen arvioinnista, omatyöntekijänä toimimisesta sekä hoitoa ja huolenpitoa turvaavien päätösten tekemisestä. Tilapäisesti sosiaalityöntekijän ammatissa toimivalla ei ole vastaavia oikeuksia toteuttaa sosiaalihuoltoa, eikä oikeutta päättää kiireellisissä tapauksissa tahdosta riippumattoman huollon antamisesta tai siihen liittyvistä toimenpiteistä.

Esitetty lakimuutos lisää pätevien sosiaalityöntekijöiden kuormitusta. Tilapäisinä työskentelevät sosiaalityön opiskelijat toimivat laillistetun sosiaalityöntekijän johdon ja valvonnan alaisena. Lakiesityksessä laillistettujen sosiaalityöntekijöiden johto- ja valvontavelvollisuutta ollaan laajentamassa myös muihin ”soveltuviin korkeakoulututkintoihin”. Tämä aika on pois asiakastyöhön käytettävästä ajasta.

Lakiesitys ei ratkaise sosiaalityöntekijöiden rekrytointiongelmaa. Valviran ammattihenkilörekisterissä on riittävästi sosiaalityöntekijöitä hyvinvointialueiden tarpeisiin.Kyse ei siten ole pätevien sosiaalityöntekijöiden puutteesta, vaan rekrytointiongelmasta. Päihdeasiamiestoiminnan näkemyksen mukaan hyvinvointialueiden tulee puuttua ongelman juurisyihin ja panostaa sosiaalityöntekijöiden veto- ja pitovoimaan mm. työoloihin, työhyvinvointiin, työnjakoon ja palkkaukseen vaikuttamalla.

Päihdeasiamiestoiminta vastustaa sosiaalihuollon ammattihenkilölakiin ehdotettua muutosta, joka mahdollistaisi oikeuden toimia tilapäisesti laillistetun sosiaalityöntekijän tehtävässä ilman sosiaalityöntekijän ammattiin opiskelua. Sosiaalityöntekijältä vaaditaan vahvaa osaamista, työtä ohjaavan lainsäädännön tuntemista sekä asiakkaan etuun nojaavaa ammattietiikkaa. Jos sosiaalityöntekijän tehtävää hoidetaan kirjavalla koulutustaustalla, vaarana on esimerkiksi erilaiset tulkinnat sosiaalihuoltolain mukaisessa palvelutarpeessa, jotka lisäävät erityisen tuen tarpeisten asiakkaiden riskiä pudota palvelujärjestelmän ulkopuolelle. Esitetty muutos saattaisi siten pahimmillaan johtaa asiakkaiden perusoikeuksien vaarantumiseen ja syrjäytymiseen.

Päihdeasiamiestoiminnan näkemyksen mukaan sosiaalityöntekijän tehtävässä tilapäisesti toimivan henkilön tulee olla sosiaalityöntekijän ammattiin opiskeleva henkilö. Lakiesityksessä ehdotetulla muutoksella sosiaalityöntekijän tehtäviin tulisi myös muita kuin sosiaalityötä opiskelevia. Tilannetta tulee verrata terveydenhuoltoon. Terveydenhuollon ammateissa ei voi edes tilapäisesti toimia avoimen yliopiston opintojen pohjalta, vaan tilapäisesti toimivilta edellytetään ko. ammattiin opiskelua.

Lue lausunto kokonaisuudessaan.

Uutiset

Päihdeasiamiestoiminta lausui rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta annetun lain muuttamisesta

Sovittelun on aina perustuttava vapaaehtoisuudelle.  Jos uhri ja tekijä ovat lähisuhteessa, voi olla vaikeaa selvittää, onko uhri antanut suostumuksensa sovitteluun vapaaehtoisesti. Lähisuhdeväkivallan tekijällä on usein yliote uhrista, jolloin uhri ole tasavertaisessa asemassa väkivallantekijän kanssa.

Sovittelu voi vaarantaa uhrien oikeusturvan toteutumisen. Lähisuhdeväkivalta on rikos. Sovittelun ei tulisi korvata rikosoikeusprosessia. Tutkimuksen mukaan sovittelu ja sopimukseen suostuminen johtavat kuitenkin tyypillisesti syyttämättäjättämispäätökseen eli toimenpiteistä luopumiseen rikosprosessissa.

Sovittelukieltoa tulisi arvioida ensisijaisesti lähisuhteen, ei asianomistajuuden, perusteella. Jos asianomistajarikokset rajataan sovittelukiellon ulkopuolelle, on riskinä, että sovitteluun ohjautuu jatkossakin lähisuhdeväkivaltaa.

Väkivalta ja alkoholi kytkeytyvät yhteen. Runsas alkoholin käyttö lisää lähisuhdeväkivallan riskiä ja vaikuttaa väkivallan uusiutumiseen, vakavuuteen ja seurauksiin. Alkoholin saatavuuden kasvu on yhdistetty myös lähisuhdeväkivallan määrään ja oletettavaa on, että lähisuhdeväkivallan uhrien määrä nousee, jos alkoholin saatavuutta edelleen helpotetaan. Poliittisen päätöksenteon tulee pohjautua tutkittuun tietoon, vaikutusten arviointiin ja pitkän tähtäimen tavoitteisiin. Vaikutusarvioinnilla tulee varmistaa, ettei alkoholilain uudistuksilla ole ennakoimattomia ja ei-toivottuja vaikutuksia.

Lähisuhdeväkivallan osapuolille tulee olla tarjolla yksilöllisiin tarpeisiin vastaavia palveluita ja tukea.  On huolestuttavaa, että hallitus on kohdentamassa merkittäviä säästötoimia sekä sosiaali- ja terveysjärjestöjen tekemään työhön, että hyvinvointialueiden tuottamiin sosiaalipalveluihin. Myös tältä osin on tärkeää tuottaa tietoa säästötoimien konkreettisista vaikutuksista ihmisten arkeen.

Lue lausunto kokonaisuudessaan.

Uutiset