Vuoden 2024 alussa voimaan tullut valvontalaki velvoittaa sekä julkisia että yksityisiä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelunjärjestäjiä ja -tuottajia laatimaan ja julkaisemaan palveluyksikkökohtaisen omavalvontasuunnitelman.

Suunnitelmaan kirjataan toimenpiteet, joilla palveluntuottaja ja sen henkilöstö valvovat palveluyksikön toimintaa, henkilöstön riittävyyttä ja palvelun laatua.

Omavalvonnan tavoitteena on varmistaa, että toiminta toteutuu lainmukaisesti ja siinä huomioidaan asiakas- ja potilasturvallisuus. Jos toiminnassa havaitaan asiakas- ja potilasturvallisuutta vaarantavia epäkohtia, tapahtumia tai vaaratilanteita, tulee asiasta ilmoittaa salassapitosäännösten estämättä palvelunjärjestäjälle ja Valviralle.

Myös sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöillä on velvollisuus ilmoittaa asiakas- ja potilastyössä havaitsemistaan riskeistä ja epäkohdista työnantajalle ja tarvittaessa salassapitosäännösten estämättä edelleen Valviralle.

Suomessa perustuslaki määrittää ihmisen perusoikeudet ja turvaa muun muassa jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut, yhdenvertaisuuslaki kieltää kaikenlaisen syrjinnän ja tasa-arvolaki edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa. Vaikka lievempiin mielenterveyden ongelmiin liittyvä stigma on viime vuosikymmenen aikana lieventynyt, vakaviin psyykkisiin sairauksiin sekä päihdeongelmiin ja riippuvuuksiin liittyvä stigma sekä syrjinnän ja syrjäytymisen riski on edelleen vahva.

Kansanterveyden neuvottelukunnan alainen mielenterveys-, päihde- ja riippuvuusasioiden jaosto on valmistellut lajissaan ensimmäiset kansalliset suositukset stigman ja syrjinnän vastaisen työn tueksi. Nämä suositukset konkretisoivat kansallisen mielenterveysstrategian sekä päihde- ja riippuvuusstrategian leimautumisen ja syrjinnän vastaisen työn edistämisen tavoitetta. Suositukset kuvaavat toimintatapoja, joilla voidaan vahvistaa mm. päihdeosaamista sekä vähentää stigmaa ja syrjintää.

Tutustu suosituksiin