Alla olevat tuomioistuinratkaisut on ajalta, jolloin kunnat vastasivat päihdepalveluista. Vaikka vastuu on siirtynyt 1.1.2023 lukien hyvinvointialueille, tuomioistuinten antamat ratkaisut soveltuvat edelleen.
Voiko asiakas vaatia julkisia päihdepalveluja?
Oikeuskäytännön mukaan henkilöllä on subjektiivinen oikeus päihdepalveluihin tarpeen pohjalta. Lisäksi on tärkeää, että tarve arvioidaan etukäteen hyvinvointialueella ja asiakkaalle annetaan maksusitoumus. Jos henkilö menee omasta aloitteestaan hoitoon tai kuntoutukseen, hyvinvointialue ei ole velvollinen maksamaan kustannuksia jälkikäteen, vaan ne jäävät itse maksettaviksi.
Millaisia päihdepalveluita on tarjolla?
Asiakkaalla on oikeus sekä avopalveluihin että laitospalveluihin. Ratkaisevaa on tarve.
Saako hoito- tai kuntoutuspaikan itse valita?
Päihdehoitoon tai -kuntoutukseen hakeutujalla ei ole ehdotonta subjektiivista oikeutta saada julkista päihdepalvelua juuri haluamallaan tavalla esimerkiksi tietyssä hoitopaikassa. Asiakasta tulee kuitenkin kuulla hoitopaikkaa valittaessa.
Joissakin tilanteissa henkilö on pystynyt antamaan riittävää selvitystä päihdehoidon tai -kuntoutuksen tarpeestaan ja tietyssä hoitopaikassa annettavan hoidon soveltuvuudesta juuri hänen päihdeongelmaansa. Tällöin kunta (nykyisin hyvinvointialue) on voitu velvoittaa vastaamaan kustannuksista. Tarpeen arviointi on tullut tehdä kunnan (nykyisin hyvinvointialueen) palvelujen piirissä ennen hoito- tai kuntoutuspaikkaan menoa.
Katso tästä tapausesimerkki hoitoon/kuntoutukseen hakeutumisesta ennen maksusitoumuksen saamista.
Katso tästä tapausesimerkkejä päihdehoitoon tai -kuntoutukseen pääsystä
Päihdetilastollisesta vuosikirjasta löydät tietoa esimerkiksi päihteiden käyttöön liittyvistä sosiaalisista ja terveydellisistä haittavaikutuksista sekä toteutuneista hoitojaksoista.