Päihdeasiamiestoiminta lausui toimeentulotuen kokonaisuudistuksesta

VELVOITE ILMOITTAUTUA TYÖTTÖMÄKSI TYÖNHAKIJAKSI JA HAKEA ENSISIJAISTA ETUUTTA

Kansaneläkelaitos kehottaisi ilmoittautumaan kokoaikatyön hakijaksi kuukauden määräajassa. Velvoite koskisi myös ensisijaisten etuuksien hakemista. Mikäli hakija ei näin toimisi, perusosaa alennettaisiin 50 prosentilla.

Ohjaus työvoimaviranomaiseen ei voi olla kaavamaista, vaan sen tulee perustua yksilölliseen harkintaan. Kansaneläkelaitos voi ohjata työnhakijaksi vain henkilöt, joilla on riittävä työ- ja toimintakyky hakea työtä ja työllistyä. Jos terveydelliset syyt tai elämänhallinnan haasteet vaikeuttavat työllistymistä ja työelämässä pärjäämistä, ohjauksen tulee kohdentua sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin.

On kannatettavaa, että toimeentulotuen hakijat saavat heille kuuluvat ensisijaiset etuudet, jolloin tarve viimesijaiselle turvalle vähenee. Riittävään perusturvan tasoon tulee kuitenkin kiinnittää huomiota. Ensisijaisten etuuksien matala taso on osaltaan johtanut siihen, että toimeentulotuesta on joidenkin kohdalla muodostunut pitkäaikainen osa perusturvaa.

PERUOSAN ALENTAMINEN JA LEIKKAUS

Perusosan alentamisen enimmäismäärää nostettaisiin jopa 50 prosenttiin ja alentamisen kahden kuukauden aikaraja poistettaisiin. Ratkaisun perusosan alentamisesta tekisi Kansaneläkelaitos. Samalla Kansaneläkelaitokselta poistettaisiin ohjausvelvoite sosiaalihuoltoon. Lisäksi toimeentulotuen perusosaa ehdotetaan leikattavaksi 18 vuotta täyttäneiden osalta.

Lakiesityksellä ollaan rakentamassa vahvaa sanktiojärjestelmää, jonka vaikutuksia ei huomioida. Sanktioiden ei ole todettu edistävän työttömien aktivointia, vaan päinvastoin ruokkivan epäluottamusta palvelujärjestelmää kohtaan. Tutkimuksessa sanktiot on yhdistetty vakaviin taloudellisiin seuraamuksiin, jotka saattavat vain syventää köyhyysriskiä. Sanktioiden kielteiset seuraukset heijastuvat myös lasten hyvinvointiin.

Perusosan alentaminen edellyttää aina harkintaa ja yksilöllisen kokonaiselämäntilanteen huomioimista. Mikäli alentamiseen päädyttäisiin, ohjausvelvoite sosiaalihuoltoon tulee säilyttää. Ilman tarvittavaa tukea ja palveluita tuen hakijan syrjäytymisen kierre syvenee.

Päihdeasiamiestoiminta ei kannata perusosaan kohdistuvia heikennyksiä, sillä perusosan taso ei tälläkään hetkellä riitä aina kattamaan sitä kulutuksen tasoa, joka sillä tulisi pystyä kattamaan.  Pitkäaikaisesti toimeentulotukea saaneet henkilöt ovat jo lähtökohtaisesti heikossa taloudellisessa ja sosiaalisessa asemassa. Perusosan tason heikentäminen vaarantaisi perustuslain mukaisen ihmisarvoisen elämän edellyttämän välttämättömän toimeentulon.

HYVÄKSYTYT ASUMISMENOT

Kansaneläkelaitos ohjaa etsimään edullisempaa asuntoa, jos tuen hakijan asumismenot ovat suuremmat kuin asuinkunnan enimmäisrajat ja jos hakijalla ei ole laissa määriteltyä erityistä perustetta asua kuntakohtaista rajaa kalliimmassa asunnossa. Aikaa edullisemman asunnon etsimiselle on kolme kuukautta, jonka jälkeen asumismenoina hyväksytään asetuksessa säädetyn asumisnormin määrä. Lakiesityksessä edullisemman asunnon etsintää halutaan ”edistää” mm. asettamalla perustoimeentulotuen asumismenoihin 5 % omavastuuosuus.

Toimeentulotukea saavilla henkilöillä on erinäisiä haasteita, kuten maksuhäiriömerkintöjä, jotka hankaloittavat vuokra-asunnon saantia. Lisäksi mahdollisuus muuttaa edullisempaan asuntoon on riippuvainen kunnan vuokra-asuntotilanteesta. Päihdeasiamiestoiminta esittää, että erityisenä perusteena asumisnormin ylittävien kustannusten hyväksymiseen tulisi olla se, ettei tuensaajan paikkakunnalla ole tarjolla asumisnormien rajoissa olevaa asuntoa.

Vuokrat ovat nousseet koko maassa. Samanaikaisesti asumistukeen on tehty leikkauksia, jotka ovat osaltaan johtaneet pitkäaikaiseen toimeentulotuen tarpeeseen. Asumismenojen kasvaessa on tärkeää huolehtia siitä, että perusturva sekä asumistuki riittävät asumismenojen kattamiseen. Asumismenojen kohtuullistaminen voi vaarantaa toimeentulotukea saavan asiakkaan ja hänen perheensä asumisen sekä toimeentulon.

Ohjaus- ja alentamismenettely ei voi olla kaavamaista, vaan asiakkaan yksilöllinen tilanne ja olosuhteet tulee huomioida. Tätä voidaan tukea Kansaneläkelaitoksen ja hyvinvointialueen välisellä yhteistyöllä sekä Kansaneläkelaitoksen lakisääteisellä velvoitteella huomioida sosiaalihuollon lausunto.

TIEDON SAAMINEN JA LUOVUTTAMINEN

Toimeentulotukilakiin ehdotetaan muutosta, joka antaisi Kansaneläkelaitokselle oikeuden saada toimeentulotuen hakijaa tai saajaa koskevat välttämättömät tiedot suoraan rahalaitoksilta.

Tällä hetkellä rahalaitoksia koskeva tiedonsaantioikeus koskee vain sosiaalihuollon viranhaltijoita ja sitä ohjaa laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista. Kansaneläkelaitoksen etuuskäsittelytyössä ei ole kyse viranomaistoiminnasta, eikä sosiaalihuollon asiakassuhteista. Esitetyn tiedonsaantioikeuden laajentamisen todellinen tavoite vaikuttaa olevan kontrolli, joka ei vastaa tällä hetkellä voimassa olevan lainsäädännön tavoitetta asiakaslähtöisyydestä ja asiakkaan oikeudesta saada hyvää palvelua ja kohtelua.

Perustuslakivaliokunnan aiempaan kannanoton mukaan luonnollisen henkilön yksityiskohtaiset tilitiedot rinnastuvat yksityiselämän suojan ydinalueelle kuuluviin arkaluonteisiin tietoihin. Päihdeasiamiestoiminta ei kannata Kansaneläkelaitoksen tiedonsaantioikeuden laajentamista koskemaan rahalaitoksia. Lainsäädäntöä ei tältä osin tule siirtää toimeentulotukilakiin.

VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

Lainvalmistelussa erityistä huomiota tulee kiinnittää pienituloisiin ja muihin haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin, sekä taloudellisten ja sosiaalisten perus- ja ihmisoikeuksien toteutumiseen. Toimeentulotukilain kokonaisuudistuksen perus- ja ihmisoikeusvaikutusten sekä yhteisvaikutusten arviointi on vähäistä, syy-seuraussuhteita ei tunnisteta, eikä tutkimustietoa hyödynnetä.

Päihdeasiamiestoiminta ei kannata lakiesityksen viemistä käytäntöön nykyisessä muodossaan, sillä sen vaikutukset olisivat merkittäviä. Lakiesitys heikentäisi perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista ja vaikuttaisi kielteisesti myös lapsiin.  Ennen etenemistä on välttämätöntä toteuttaa laaja ja huolellinen vaikutusarviointi, johon varataan riittävästi aikaa ja resursseja.

Päihdeasiamiestoiminta muistuttaa, että sosiaaliturvaa ja sen riittävyyttä tulee tarkastella perus- ja ihmisoikeuskysymyksenä. Toteutuessaan lakiesityksen riskinä on aiheuttaa tuen saajille lisää köyhyyttä ja syrjäytymistä aiheuttavia kasautuvia tekijöitä. On arvovalinta asettaa taloudelliset säästöt etusijalle kasvavan eriarvoisuuden ja köyhyyden kustannuksella.

Lue koko lausunto täältä

Päihdeasiamiestoiminta lausui viranomaistoiminnan sähköistä tiedoksiantoa koskevan lain muuttamisesta

Digitaalisilla palveluilla on mahdollista sujuvoittaa kansalaisten aika- ja paikkariippumatonta asiointia ja tehostaa viranomaismenettelyä.  Kuitenkin myös jatkossa tulee olla tarjolla vaihtoehtoisia asiointi- ja viestintäkanavia.

Haastavat elämäntilanteet, terveydelliset ongelmat, toimintakyvyn haasteet, korkea ikä, köyhyys, riittämätön kielitaito ja/tai heikot digitaidot voivat estää digitaalisten palveluiden käytön. Sähköinen asiointi tulee suunnitella riittävän helppokäyttöiseksi ja siten kaikille mahdolliseksi.

Kaikilla kansalaisilla ei ole välineitä tai tarvittavia yhteyksiä digitaaliseen asiointiin. Sähköisen asioinnin saavutettavuutta voidaan turvata julkisiin tiloihin sijoitetuilla tietoturvallisilla laitteilla ja paikan päällä tarjottavalla digituella.

Ehdotus mahdollistaisi sähköisen tiedoksiannon käyttämisen myös esitutkinnassa, poliisitutkinnassa sekä sakkomenettelyssä. Vapautensa menettäneillä henkilöillä ei välttämättä ole käytössä sähköisen asioinnin mahdollistavia välineitä. Tällöin tulee olla mahdollisuus perehtyä oikeusturvan kannalta välttämättömiin paperisiin asiakirjoihin.

Ehdotuksen mukaan oikeudenkäyntimaksua alennettaisiin, mikäli vireillepanija toimittaa asiaa koskevat tiedot suoraan hallinto- ja erityistuomioistuinten sähköiseen asiointipalveluun. Oikeudenkäyntimaksun porrastaminen asiointitavan mukaan asettaa kansalaiset eriarvoiseen asemaan. Maksu samassa asiassa muodostuisi erisuuruiseksi eri henkilöille riippuen henkilön kyvystä ja mahdollisuudesta käyttää digitaalisia palveluita.

Tasa-arvoisessa yhteiskunnassa palvelujen tulee olla saavutettavissa eri muotoisina kansalaisten erilaiset tarpeet huomioiden. Postitse paperilla tapahtuva tiedoksianto ja henkilökohtaisen asioinnin mahdollisuus tulee säilyttää niiden kansalaisten kohdalla, joille sähköinen asiointi ei eri syistä ole mahdollista.

Lue lausunto kokonaisuudessaan

Päihdeasiamiestoiminta lausui sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta

Yksityisen palveluntuottajan alihankintaan liittyvä sääntely

Päihdeasiamiestoiminta pitää mahdollisena, että ehdotetulla lakiesityksellä voidaan tukea ja täydentää hyvinvointialueiden omaa palvelutuotantoa sekä tuoda alueelle asiakkaiden tarpeisiin vastaavaa erityisosaamista.

Vuokratyövoimaa tai yksityistä palveluntuottajaa käytettäessä hyvinvointialueen tulee kuitenkin varmistua siitä, että ammattihenkilöstö täyttää sosiaali- sekä terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetuissa laeissa säädetyt kelpoisuusehdot ja että osaaminen on riittävää. Valvonta, vastuu ja ohjaus tulee jatkossakin säilyttää hyvinvointialueella koko hankintaketjun osalta.  

Sosiaali- ja terveydenhuollon seuranta ja arviointivelvollisuus

Päihdeasiamiestoiminta kannattaa lakiesitystä hyvinvointialueen henkilöstöresurssien käytön seuraamisesta koskien henkilöstön vajeita, henkilöstön määrää, ikärakennetta ja vaihtuvuutta.

Sosiaalihuollon asiakasturvallisuus ja terveydenhuollon potilasturvallisuus vaarantuu, jos henkilöstöä ei ole asiakkaiden ja potilaiden tarpeisiin nähden riittävästi tai jos asiakkaita on yli lakisääteisten asiakasmitoitusten. Hyvinvointialueen päättäjillä ja johdolla on vastuu asiakas- ja potilasturvallisuudesta.

Henkilöstön vaihtuvuuden syistä kerättyä tietoa tulee hyödyntää hyvinvointialueilla johtamisen ja päätöksenteon tukena henkilöstön veto- ja pitovoiman parantamiseksi.

Sosiaalihuoltolain nojalla annettavan päätöksen oikaisuvaatimusmenettely

Sosiaalipalveluiden järjestämisestä tulee antaa asiakkaalle kirjallinen päätös, johon asiakkaalla on tarvittaessa oikeus vaatia oikaisua. Hyvinvointialue päättää oikaisuvaatimusten käsittelystä. Oikaisuvaatimukset voidaan käsitellä hyvinvointialueen toimielimessä tai siirtää toimivaltaa viranhaltijalle. Tällöin oikaisuvaatimuksen voi käsitellä myös se yksittäinen viranhaltija, joka on tehnyt alkuperäisen päätöksen.

Viranhaltijan päätöksillä on merkittäviä vaikutuksia asiakkaan oikeuksiin ja oikeusturvaan. Päätöksen tehneen yksittäisen viranhaltijan varaan jäävä oikaisuvaatimuksen käsittely ei turvaa oikaisuvaatimuksen puolueetonta käsittelyä, eikä menettelytapa ole myöskään esteettömyyden näkökulmasta perustelu.

Päihdeasiamiestoiminta kannattaa sosiaalihuoltolain muuttamista siten, että oikaisuvaatimukset käsittelee ja päätöksen antaa aina hyvinvointialueen toimielin. Lisäksi oikaisuvaatimusmenettelyssä tulee kiinnittää huomiota esittelijän esteettömyyteen. 

Lue lausunto kokonaisuudessaan

Palveluiden priorisointia ei voi tehdä ilman tutkittua tietoa ja vaikuttavuuden arviointia  

Palveluvalikoiman sääntelyn tarkoituksena on, että ihmiset saisivat jatkossa mahdollisimman vaikuttavaa hoitoa ja palvelua, joiden on tutkitusti todettu edistävän terveyttä ja hyvinvointia.  Sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoille suunnatussa kyselyssä pyydettiin ottamaan kantaa mm. ihmisarvoon, osallisuuteen, sosiaali- ja terveydenhuollon tarveperiaatteisiin sekä kustannusvaikuttavuuteen. Kyselyllä kerättyä tietoa ja vastauksia hyödynnetään tulevassa säädösvalmistelussa. EHYTin päihdeasiamiestoiminta vastasi sosiaali- ja terveydenhuollon palveluvalikoiman periaatteita koskevaan sidosryhmäkyselyyn.

Ihmisarvo on tärkeä palveluvalikoiman periaate. Päätöksenteko ei saa johtaa yksilötasolla kohtuuttomiin lopputuloksiin. Esimerkiksi rajoittamalla oikeutta viimesijaiseen turvaan, loukataan ihmisarvoa.

Osallisuus on kuulluksi tulemista ja sitä, että ihminen voi vaikuttaa omaan elämäänsä ja myös siihen, mitä palveluita tarvitsee. Järjestöjen osallisuus päätöksentekoprosessissa mahdollistaa heikoimmassa asemassa ja usein myös julkisten palveluiden ulkopuolella olevien kansalaisten äänen esiin tuomisen. Tosiasiallinen osallisuus toteutuu vain kiinnittämällä huomio kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin.

Sosiaalihuollon tarveperiaatteen mukaan resursseja voitaisiin kohdentaa enemmän suureen kuin pieneen tarpeeseen vastaamiseen. Esitetty tarveperiaate ei panosta riittävällä tavalla ongelmien ennaltaehkäisyyn, joka on eettisesti, inhimillisesti ja taloudellisesti järkevää.

Sosiaalihuollon toimenpiteiden vaikuttavuuden ja kustannusvaikuttavuuden periaatteen toteutumista haastaa sosiaalihuollon kansallisen tietopohjan puuttuminen, vaikuttavuuden arvioinnin vähäisyys sekä tutkimusperustan ohuus. Palveluiden priorisointia ei voi tehdä ilman tutkittua tietoa ja vaikuttavuuden arviointia.

Terveydenhuollon tarveperiaatteen mukaan terveydenhuollon resursseja voitaisiin kohdentaa enemmän suureen kuin pieneen tarpeeseen vastaamiseen. Jokaiselle tulee turvata riittävät terveyspalvelut, eikä kenenkään sairaus saa jäädä hoitamatta. Sairauksien hoidosta säästäminen voi lyhyellä tähtäimellä tuoda säästöjä, mutta myös lisäkustannuksia, jos sairauksia ei hoideta oikea-aikaisesti.

Tterveydenhuollon kustannusvaikuttavuuteen tulee suhtautua varauksella. Hyvinvointialueiden heikko taloudellinen tilanne aiheuttaa jo tällä hetkellä piilopriorisointia, joka heijastuu hoidon tarpeen arviointiin, hoitoon pääsyyn ja hoidon toteutustapoihin. Raskaimmat seuraukset kantavat ne yksittäiset, haavoittuvassa asemassa olevat ihmiset, joiden hoitoon pääsy evätään kustannusvaikuttavuuteen vedoten.

Palveluvalikoimasta päättämisen periaatteiksi tulisi nostaa myös arvot ja etiikka sekä pysyvyys. Lainsäädännön avulla voidaan vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon eettisiä periaatteita ja arvoja. Ennaltaehkäisevän työn ja ehkäisevien toimien vaikutukset saadaan näkyviin rakentamalla palveluvalikoimaa pitkäjänteisesti.

Muut kommentit palveluvalikoiman periaatteista säätämiseen:

  • Mielenterveysongelmista ja päihderiippuvuuksista kärsivät asiakkaat tulee nostaa samojen oikeuksien piiriin muiden sairausryhmien kanssa.
  • Osatyökykyisille tulee turvata riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut. Yhteiskunnallinen osallisuus voi olla muutakin toimintaa kuin palkkatyötä, esimerkiksi kuntouttavaa työtoimintaa.
  • Suomessa tehdään turhia huostaanottoja, jotka eivät liity kodin kasvuolosuhteisiin, vaan palvelujärjestelmän puutteisiin.
  • Hyvinvoinnin rakentaminen on sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteistyötä. Hyvinvointialueille tarvitaan sisäisiä sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyön rakenteita ja ohjeistuksia.
  • Sosiaalihuolto ei ole alisteinen terveydenhuollolle. Esimerkiksi päihteiden ongelmakäyttöön tulee saada apua sekä terveydenhuollosta että sosiaalihuollosta.
  • Vaikuttavuus on ainoa kestävä tapa priorisoida palveluita. Jotta sosiaali- ja terveyspalvelut ovat kansallisesti tasalaatuisia ja asiakkaille yhdenvertaisia, vaikuttavuuden mittaamisen tulee olla hyvinvointialueita velvoittavaa.
  • Hallitusohjelmassa sosiaalihuoltoon kohdennetaan 100 miljoonan euron leikkaukset, vaikka tälläkään hetkellä sosiaalihuollossa ei pystytä vastaamaan oikea-aikaisesti asiakkaiden tuen tarpeisiin.
  • Sosiaali- ja terveysalan järjestöihin kohdentuvat leikkaukset (130 miljoonaa euroa) vaikuttavat järjestöjen mahdollisuuteen tehdä ennaltaehkäisevää työtä ja julkista palvelujärjestelmää tukevaa työtä. Tämä tulee näkymään kasvavana tarpeena julkisilla palveluille.

    Lisätiedot:
    Marja Marttila
    erityisasiantuntija
    puhelin 050 464 6484
    marja.marttila@ehyt.fi 

Päihdeasiamiestoiminnan alue- ja kuntavaalitiedote

Päihteitä ongelmallisesti käyttävien tie hoitoon ja palveluihin ei aina ole helppo. Vuosittain noin tuhat ihmistä hakee päihdeasiamiestoiminnasta apua saadakseen tarpeelliseksi kokemansa avun. Valitettavan usein myös päihderiippuvaisten läheiset jäävät ilman tukea. Lisäksi tilanne kuormittaa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia, jotka välittävät päihdeasiamiestoimintaan huoltaan asiakkaiden ja potilaiden lakisääteisten oikeuksien toteutumisesta.

Hallitus on merkittävällä tavalla uudistanut alkoholipolitiikkaa tuomalla nykyistä vahvemmat alkoholijuomat päivittäistavarakauppoihin. Suunnitteilla on muitakin alkoholin myyntiä edistäviä ja saatavuutta helpottavia muutoksia, kuten alkoholin kotiinkuljetus. Päihdeasiamiestoiminta kantaa huolta lisääntyvistä päihdehaitoista, jotka tulevat kasvattamaan myös sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden tarvetta. 

Saman aikaisesti hyvinvointialueiden tuottamiin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin kohdistetaan merkittäviä säästötoimia. Esimerkiksi sosiaalihuollon palveluvalikoimaan, johon mm. päihde- ja riippuvuustyö sekä työikäisten ja perheiden palvelut kuuluvat, kohdentuu 100 miljoonan euron säästöt. Päihde- ja riippuvuushoitoa tarjoavasta perusterveydenhuollosta haetaan 132 miljoonan euron säästöjä nostamalla hoitotakuuaikaa 14 vuorokaudesta kolmeen kuukauteen.  

Päihdeasiamiestoiminta kehottaa kuntia ja hyvinvointialueita panostamaan riippuvuusongelmien ennaltaehkäisyyn, joka on niin inhimillisesti, kuin taloudellisesti järkevämpää kuin korjaava työ. Koska ennaltaehkäisy ei tavoita kaikkia, tulee hyvinvointialueiden turvata asukkailleen myös riittävät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. 

Mahdollisia palveluiden heikennyksiä ei tule kohdentaa jo valmiiksi heikoimmassa asemassa oleviin, kuten lapsiin, nuoriin tai erityisen tuen tarpeisiin asiakkaisiin. Palveluiden priorisointia tulee tehdä pitkällä tähtäimellä, tutkittuun tietoon ja vaikuttavuuden arviointiin perustuen, jotta asiakas- ja potilasturvallisuutta ei vaaranneta.

Päihderiippuvuus on vakava sairaus, joka vaikuttaa laaja-alaisesti niin sairastuneiden itsensä kuin läheistenkin elämään. Päihderiippuvaisilla tulee olla samat oikeudet tarpeensa mukaiseen vaikuttavaan hoitoon, kuntoutukseen ja palveluihin kuin muillakin pitkäaikaisesti sairailla ihmisillä. Oikea-aikaisella sosiaali- ja terveydenhuollolla estetään tilanteiden kriisiytyminen ja kalliimpien erityispalveluiden ja erikoissairaanhoidon tarve.

Tutustu myös EHYT ry:n vaalitavoitteisiin:

Vaalit – EHYT ry

Päihdeasiamiestoiminta lausui selvityksestä sosiaali- ja terveysalan järjestöjen avustustoiminnan edellytyksistä ja linjauksista

Päihdeasiamiestoiminta ei kannata kumpaakaan mallia sellaisenaan, vaan esittää mallin B jatkotyöstämistä Sosiaali- ja terveysministeriön avustusasioiden neuvottelukunnan esittämällä tavalla, jolloin lähtökohtina ovat:

  1. Monipuolisen kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytysten turvaaminen tilanteessa, jossa siihen kohdistuu historian suurimmat kertaluonteiset rahoitusleikkaukset samalla, kun yhteiskunnan muutosnopeus on kovimmillaan sitten itsenäisen Suomen rauhan ajan historian sekä
  2. tuloksellinen ja vaikuttava avustusten kohdentaminen.

Selvityksessä eivät näy päihde- ja riippuvuustyötä tekevät järjestöt. Nämä järjestöt täydentävät julkisia sosiaali- ja terveyspalveluja sekä toimivat tärkeänä yhteistyörakenteena ja väylänä julkisen sektorin palveluihin. Osa haavoittuvimmassa asemassa olevien henkilöiden palveluista on keskeisesti järjestötoimijoiden varassa.

Selvityshenkilö liittää päihdehäiriöt osaksi mielenterveydenhäiriöitä, jolloin päihdeongelman sosiaalinen ja yhteiskunnallinen ulottuvuus jää puuttumaan. On myös huolestuttavaa, ettei selvityksessä mainita lainkaan huumeita, vaikka vuonna 2023 Suomessa menehtyi huumemyrkytyksiin 253 ihmistä.

Päihdeasiamiestoiminta kantaa huolta mahdollisesta poliittisen ohjauksen lisääntymisestä järjestötoiminnassa. Näkemyksemme mukaan ministeriössä ei voi olla riittävän syvää asiantuntemusta eri järjestöissä tehtävän työn teemoihin. Järjestöillä tulee säilyä oikeus suunnata toimintansa painopisteitä itsenäisesti, sekä kehittää joustavasti ratkaisuja kansalaisilta ja kentältä nouseviin tarpeisiin. 

Lue lausunto kokonaisuudessaan

Nyt voit tavoittaa päihdeasiamiestoiminnan helposti myös sähköisesti

Nettilomakkeen kautta kysymyksen voi esittää nimettömänä, eikä kirjautumista vaadita. Sähköinen asiointi on tietoturvallista ja luottamuksellista.

Päihdeasiamiestoiminnan kahden hengen tiimille tulee vuosittain noin 800–1000 yhteydenottoa. Yhteydenottojen syyt ovat moninaisia: ne koskevat esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita, päihdepalveluihin pääsyä, käytäntöjä päihdehoidossa ja -kuntoutuksessa, kohtelua päihdepalveluissa sekä käytettävissä olevia oikeussuojakeinoja.

Päihdeasiamiestoiminnassa autetaan ja neuvotaan ihmisiä, jotka hakeutuvat vapaaehtoisesti päihdepalveluihin, -hoitoon ja -kuntoutukseen. Palvelua saavat myös läheiset. 

Tutustu yhteydenottolomakkeeseen

Vuosi 2024: Kokemukset epäoikeudenmukaisuudesta näkyvät päihdeasiamiestoiminnassa

Vuonna 2024 päihdeasiamiestoiminta vastasi 786 yksittäiseen yhteydenottoon. Yleisimmin yhteydenotto koski omaa asiaa (66 %), mutta myös läheiset, hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset sekä palveluntuottajien ja järjestöjen edustajat ottivat yhteyttä päihdeasiamiestoimintaan.

Eniten yhteydenotoissa puhuttivat päihdehoidon ja -kuntoutuksen hoitokäytännöt (40 %), joiden osalta päihdeasiamiestoiminnasta toivottiin neuvoja ja apua omiin oikeuksiin ja kohteluun liittyvissä kysymyksissä. Palvelujärjestelmän sirpaleisuus vaikeutti avun löytämistä ja palveluihin kohdistuvat säästöt näkyivät ongelmina päihdepalveluihin pääsyssä (19 %). Lisäksi sosiaalietuudet, muut sosiaali- ja terveyspalvelut, järjestöjen palvelut ja esimerkiksi asumiseen ja ajokorttiasioihin liittyvät ongelmat herättivät kysymyksiä.

Ennen yhteydenottoa päihdeasiamiestoimintaan, yhteydenottajat olivat usein onnistumatta yrittäneet hakea apua eri tahoilta, kuten terveydenhuollosta, sosiaalihuollosta tai esimerkiksi hyvinvointialueen sosiaali- ja potilasasiavastaavilta.

Päihdeasiamiestoiminnan tavoitteena on tukea asiakkaita siten, että he vastaisuudessa suoriutuvat itsenäisesti palvelujärjestelmässä. Yhteydenottajista 70 % koki saavansa sellaista apua, jonka turvin hän pärjää jatkossa itsenäisesti. Noin 30 % yhteydenotoista vaati päihdeasiamiestoiminnan jatkoselvittelyä hyvinvointialueen edustajien, palveluntuottajien tai valvovan viranomaisen kanssa.

Toimintaan saapuneen palautteen mukaan yhteydenottajat kokevat saaneensa kattavasti toivomaansa tietoa etuuksista, palveluista ja omista oikeuksistaan asiakkaana tai potilaana. Vaikka aina toivottua ratkaisua tilanteeseen ei ole mahdollista saada, tällöinkin tärkeäksi koetaan kuulluksi tuleminen.

Päihdeasiamiestoimintaan yhteyttä ottavien yleisimmin käyttämät päihteet ovat huumeita (74 %). Huumeiden lisäksi erilaiset lääkkeet ja alkoholi puhuttavat. 86 % yhteydenottajista on 30–49-vuotiaita. Päihdehistoria on pitkä; 85 %:lla yli 10 vuotta. Vuonna 2024 yhteydenottoja tuli kaikkiaan 16 hyvinvointialueelta.

Päihdeasiamiestoiminta tapaa säännöllisesti yhteiskunnan päättäjiä ja virkamiehiä, hyvinvointialueiden päättäjiä ja ammattilaisia sekä järjestöjen työntekijöitä, vapaaehtoisia ja vertaistoimijoita. Koulutamme, annamme lausuntoja valmisteilla oleviin lakiesityksiin ja laadimme kannanottoja mediaan. Viestimme aktiivisesti sosiaalisessa mediassa ja uutiskirjeessä. Tutustu toimintaamme: https://paihdeasiamies.fi/

Päihdeasiamiestoiminta lausui mielenterveyden edistämisen periaatepäätöksestä

Päihteiden käyttö lisää psyykkisten oireiden ja mielenterveyden häiriöiden riskiä. Mielenterveyden haasteet taas voivat lisätä haitallista päihteiden käyttöä. Mielenterveydenhäiriön ja päihdeongelman yhtäaikaisuus ei saa olla esteenä tarvittavan tuen ja hoidon saamiseen molempiin ongelmiin. Päihde- ja mielenterveystyö tulee integroida toisiinsa paremmin.

Mielenterveyden häiriöt ovat suurin sairauspoissaolojen syy.  Jos kehityksen suuntaa halutaan muuttaa, tulee puuttua muun muassa työoloihin ja rakenteisiin, jotka lisäävät henkistä kuormitusta. Politiikan tulee mahdollistaa ja tukea hyvää mielenterveysjohtamista työpaikoilla.

Mielenterveysoireilu on lisääntynyt myös lapsilla ja nuorilla. Köyhyys on yksi lasten mielenterveysongelmien juurisyy ja siihen puuttumalla voidaan vahvistaa lasten ja nuorten henkistä hyvinvointia. Myös vanhemman päihdeongelman on osoitettu olevan yhteydessä mm. lasten psyykkiseen kehitykseen sekä käytös- ja tunne-elämän häiriöihin. Vanhemmuutta tukevia sosiaali- ja terveyspalveluita tulee olla saatavilla oikea-aikaisesti ja riittävässä laajuudessa.

Mielenterveys- ja päihdeongelmiin liittyvien sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden saatavuuteen tulee kiinnittää huomiota ja parantaa niiden vaikuttavuutta. Palveluiden tulee perustua ihmisen yksilöllisen tarpeen tunnistamiseen ja tarpeenmukaiseen hoitoon ja kuntoutukseen. Mielenterveyspalveluita käyttävien osallisuutta oman hoitonsa suunnitteluun ja sitä koskevaan päätöksentekoon tulee vahvistaa. 

Itsetuhoisuuden taustalla voi olla mielenterveyden häiriöitä, mutta myös muita altistavia tekijöitä, kuten pitkittynyttä päihteiden käyttöä. Itsetuhoisuutta hoidettaessa on välttämätöntä tunnistaa taustatekijät, jotta hoito ja palvelu voidaan kohdentaa oikein. Päihtyneiden tai päihderiippuvuudesta kärsivien itsemurhariskin vakavuutta tulee arvioida samalla tapaa kuten muillakin itsemurhavaarassa olevilla ja tarvittavaa hoitoa tulee olla saatavilla oikea-aikaisesti akuutista päihdeongelmasta huolimatta.

Mielenterveyttä ei tule nähdä ainoastaan sosiaali- ja terveydenhuollon vastuulle kuuluvana kysymyksenä. Ennaltaehkäisevällä matalan kynnyksen tuella voidaan estää ongelmien kärjistymisen ja vähentää kalliimpien palvelujen tarvetta. Kansalaisjärjestöjen toiminta tulee tunnistaa osana mielenterveyden palvelujärjestelmää.

Lue lausunto kokonaisuudessaan

Päihdeasiamiestoiminta lausui alkoholilain muuttamisesta

Vaikutukset terveyteen ja päihdepalveluihin
Alkoholin runsas käyttö lisää terveysriskejä, kuten merkittävästi suurempaa vaaraa sairastua erilaisiin syöpiin. Sairauksista aiheutuu kärsimystä ihmisille ja heidän perheilleen sekä kuluja koko yhteiskunnalle.
Alkoholin ongelmallinen käyttö johtaa myös päihdepalveluiden tarpeeseen ja palveluja tulee antaa yksilöllisen tarpeen mukaisesti. Jo tällä hetkellä hyvinvointialueilla joutuu odottamaan päihdepalveluihin pääsyä liian kauan. Varsinkin laitospalveluihin, kuten päihdekuntoutukseen on vaikea päästä. Kun palveluja ei ole tarjolla, ihmisten päihdeongelmat pahenevat. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien ja palveluita tarvitsevien määrä väistämättä lisääntyy, jos alkoholin saatavuus helpottuu kotiinkuljetuksen kautta. Palveluihin pääsy hidastuu ja vaikeutuu entisestään, vaikka siihen ei ole varaa.

Vaikutukset hyvinvointiin ja väkivaltatilanteisiin
Runsas alkoholin käyttö lisää väkivaltaa perheiden sisällä ja kohteena ovat erityisesti naiset. Alkoholin kotiinkuljetus on omiaan lisäämään alkoholinkäytön aiheuttamaa lähisuhdeväkivaltaa.
Alkoholi on yleisin taustatekijä väkivaltatilanteissa, onnettomuuksissa ja tapaturmissa. Humalahakuinen juominen lisää uhkaa syyllistyä väkivaltarikoksiin ja joutua niiden uhriksi.

Vaikutukset lapsiin ja nuoriin
Kun Suomessa alkoholia käytetään tyypillisesti kotiympäristössä, esitys todennäköisesti lisäisi alkoholin käyttöä erityisesti siellä, missä myös muut perheenjäsenet ja lapset asuvat. Tällä hetkellä maassamme on noin 89 000 lasta, joiden toisella tai molemmilla vanhemmilla on päihdeongelma. Alkoholiongelman ohella myös alkoholin riskikäyttö on yleistä suomalaisissa perheissä. Jo se aiheuttaa suurentuneen riskin lasten ja nuorten turvattomuuden tunteelle, pelkotiloille ja huolenpidon laiminlyönnille. Lasten ja nuorten huonovointisuus on laajasti tiedossa jo tähän mennessä. Hallitusohjelmassa on yleisesti todettu, että hallitus edistää lapsiperhemyönteistä politiikkaa kaikilla tasoilla ja kiinnittää huomiota lapsi- ja perhevaikutusten arviointiin päätöksenteossa. Esitys alkoholin kotiin kuljetuksesta lisää lasten pahoinvointia ja on ristiriidassa hallitusohjelman kanssa.

Alkoholin kotiin kuljetuksen vaikutukset ihmisten tapaan hankkia ja käyttää alkoholia
Ulkomaisen tutkimuksen mukaan alkoholin riskikäyttäjät tekevät keskimääräistä enemmän alkoholin verkko-ostoksia ja hyödyntävät kotiinkuljetuksia. Alkoholia saadakseen ei tarvitse olla ajokuntoinen. Kotiinkuljetus voi johtaa myös pitkittyneeseen juomiseen ja suurempien alkoholimäärien hankkimiseen. Pikatilausten teko on helppoa ja tilaukset voi tehdä lyhyen harkinnan jälkeen impulsiivisesti. Kun ihmiset eivät pysty hallitsemaan omaa alkoholin käyttöään edes tällä hetkellä, uusi tilanne tekee alkoholin käytöstä heille entistä helpompaa ja hallitsemattomampaa. He tulevat tarvitsemaan erilaisia päihdepalveluita, joiden saatavuus jo nyt on vaikeaa.


Esitykseen liittyy liikaa ennakoitavissa olevia käytännön ongelmatilanteita, eivätkä kaikki ole edes tiedossa tässä vaiheessa.

Lue koko lausunto täältä