Korjaava työ on myös ennaltaehkäisevää työtä

Palvelujen painopisteen siirtäminen ennaltaehkäisyyn ja peruspalveluihin on järkevää niin taloudellisesti kuin inhimillisestikin. Kun ihmisten hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä edistetään jo ennakkoon, voidaan ehkäistä sosiaalisten ja terveydellisten ongelmien syntymistä. Samalla vähennetään sosiaali- ja terveyspalveluiden tarvetta ja kustannusten kasvua.

Täydellinen ongelmien ennaltaehkäisy on kuitenkin mahdotonta. Yllättävä elämänkriisi tai sairastuminen synnyttää tarpeen myös ongelmia vähentäville, poistaville ja korjaaville sosiaali- ja terveydenhuollon palveluille.

Vallalla oleva politiikka voi lisätä palvelutarvetta

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu on hyvinvointialueilla. Hyvinvointialueet aloittivat toimintansa taloudellisesti alijäämäisinä ja eri lähtökohdista vasta muutama vuosi sitten. Edelleen muotoaan hakevat organisaatiot joutuvat sopeuttamaan toimintaansa tiukentuneisiin talouden raameihin, kun hallitus kohdentaa sosiaali- ja terveydenhuoltoon merkittäviä säästötoimia. Nopeat, mittavat, lyhyen aikavälin sopeutukset voivat vaarantaa sote-uudistuksen tavoitteita.

Osana hallitusohjelmaa on käynnistetty palveluvalikoiman periaatteiden määrittäminen. Säädöshankkeessa päätetään, millaisissa tilanteissa ja minkälaisia julkisin varoin rahoitettuja palveluita ihmisillä on jatkossa oikeus saada. Tärkeysjärjestykseen joudutaan asettamaan myös arvoja ja eettisiä periaatteita. Oikeudenmukaisesti toteutettava priorisointi vaatii aikaa ajatella, tutkia, analysoida ja arvioida.

Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen rahoitukseen on kohdistettu mittavia leikkauksia, jotka vaikuttavat järjestöjen mahdollisuuteen toteuttaa ennaltaehkäisevää työtä sekä julkista palvelujärjestelmää tukevia toimia. Sosiaaliturvaan tehdyt leikkaukset ovat heikentäneet pienituloisten kansalaisten taloudellista tilannetta. Käynnissä on myös merkittäviä muutoksia alkoholipolitiikassa, nikotiinituotteiden saatavuudessa sekä rahapelaamisessa. Tämä kaikki tullee näkymään julkisten palveluiden kasvavana tarpeena ja kustannuksina. 

Korjaavalla työllä voidaan kääntää suuntaa

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa kohdataan ihmisiä, joiden kohdalla erilaiset riskit ovat konkretisoituneet. Elämänkriisit ja sairaudet horjuttavat elämänhallintaa sekä itsenäistä selviytymistä. Usein vaikutukset ulottuvat myös läheisiin. Perheissä elintaso ja elämänlaatu vaihtelevat, eikä arki ole kaikille tasa-arvoista. Haastavien elämäntilanteiden muuttaminen sekä ongelmien vähentäminen, poistaminen ja korjaaminen vaatii pitkäjänteistä ja tavoitteellista työtä sekä yksilöllisiin tarpeisiin vastaavia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita. Ilman korjaavaa työtä köyhyys ja ylisukupolvinen huono-osaisuus voi siirtyä sukupolvelta toiselle ja vaikeuttaa siten myös lasten tulevaa elämää ja mahdollisuuksia.

Korjaavalla työllä on mahdollista katkaista pahoinvoinnin kierre ja edistää toivottua muutosta.  Korjaava työ ei siten ole vain reagointia jo tapahtuneeseen. Se on myös ennaltaehkäisyä, jolla on mahdollisuus estää tulevaisuuden kriisejä.

Kirjoitus on julkaistu Kompassi-lehden numerossa 2/2025.

Blogitekstit

Päihdeasiamiestoiminta lausui sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta

Yksityisen palveluntuottajan alihankintaan liittyvä sääntely

Päihdeasiamiestoiminta pitää mahdollisena, että ehdotetulla lakiesityksellä voidaan tukea ja täydentää hyvinvointialueiden omaa palvelutuotantoa sekä tuoda alueelle asiakkaiden tarpeisiin vastaavaa erityisosaamista.

Vuokratyövoimaa tai yksityistä palveluntuottajaa käytettäessä hyvinvointialueen tulee kuitenkin varmistua siitä, että ammattihenkilöstö täyttää sosiaali- sekä terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetuissa laeissa säädetyt kelpoisuusehdot ja että osaaminen on riittävää. Valvonta, vastuu ja ohjaus tulee jatkossakin säilyttää hyvinvointialueella koko hankintaketjun osalta.  

Sosiaali- ja terveydenhuollon seuranta ja arviointivelvollisuus

Päihdeasiamiestoiminta kannattaa lakiesitystä hyvinvointialueen henkilöstöresurssien käytön seuraamisesta koskien henkilöstön vajeita, henkilöstön määrää, ikärakennetta ja vaihtuvuutta.

Sosiaalihuollon asiakasturvallisuus ja terveydenhuollon potilasturvallisuus vaarantuu, jos henkilöstöä ei ole asiakkaiden ja potilaiden tarpeisiin nähden riittävästi tai jos asiakkaita on yli lakisääteisten asiakasmitoitusten. Hyvinvointialueen päättäjillä ja johdolla on vastuu asiakas- ja potilasturvallisuudesta.

Henkilöstön vaihtuvuuden syistä kerättyä tietoa tulee hyödyntää hyvinvointialueilla johtamisen ja päätöksenteon tukena henkilöstön veto- ja pitovoiman parantamiseksi.

Sosiaalihuoltolain nojalla annettavan päätöksen oikaisuvaatimusmenettely

Sosiaalipalveluiden järjestämisestä tulee antaa asiakkaalle kirjallinen päätös, johon asiakkaalla on tarvittaessa oikeus vaatia oikaisua. Hyvinvointialue päättää oikaisuvaatimusten käsittelystä. Oikaisuvaatimukset voidaan käsitellä hyvinvointialueen toimielimessä tai siirtää toimivaltaa viranhaltijalle. Tällöin oikaisuvaatimuksen voi käsitellä myös se yksittäinen viranhaltija, joka on tehnyt alkuperäisen päätöksen.

Viranhaltijan päätöksillä on merkittäviä vaikutuksia asiakkaan oikeuksiin ja oikeusturvaan. Päätöksen tehneen yksittäisen viranhaltijan varaan jäävä oikaisuvaatimuksen käsittely ei turvaa oikaisuvaatimuksen puolueetonta käsittelyä, eikä menettelytapa ole myöskään esteettömyyden näkökulmasta perustelu.

Päihdeasiamiestoiminta kannattaa sosiaalihuoltolain muuttamista siten, että oikaisuvaatimukset käsittelee ja päätöksen antaa aina hyvinvointialueen toimielin. Lisäksi oikaisuvaatimusmenettelyssä tulee kiinnittää huomiota esittelijän esteettömyyteen. 

Lue lausunto kokonaisuudessaan

Uutiset

Palveluiden priorisointia ei voi tehdä ilman tutkittua tietoa ja vaikuttavuuden arviointia  

Palveluvalikoiman sääntelyn tarkoituksena on, että ihmiset saisivat jatkossa mahdollisimman vaikuttavaa hoitoa ja palvelua, joiden on tutkitusti todettu edistävän terveyttä ja hyvinvointia.  Sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoille suunnatussa kyselyssä pyydettiin ottamaan kantaa mm. ihmisarvoon, osallisuuteen, sosiaali- ja terveydenhuollon tarveperiaatteisiin sekä kustannusvaikuttavuuteen. Kyselyllä kerättyä tietoa ja vastauksia hyödynnetään tulevassa säädösvalmistelussa. EHYTin päihdeasiamiestoiminta vastasi sosiaali- ja terveydenhuollon palveluvalikoiman periaatteita koskevaan sidosryhmäkyselyyn.

Ihmisarvo on tärkeä palveluvalikoiman periaate. Päätöksenteko ei saa johtaa yksilötasolla kohtuuttomiin lopputuloksiin. Esimerkiksi rajoittamalla oikeutta viimesijaiseen turvaan, loukataan ihmisarvoa.

Osallisuus on kuulluksi tulemista ja sitä, että ihminen voi vaikuttaa omaan elämäänsä ja myös siihen, mitä palveluita tarvitsee. Järjestöjen osallisuus päätöksentekoprosessissa mahdollistaa heikoimmassa asemassa ja usein myös julkisten palveluiden ulkopuolella olevien kansalaisten äänen esiin tuomisen. Tosiasiallinen osallisuus toteutuu vain kiinnittämällä huomio kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin.

Sosiaalihuollon tarveperiaatteen mukaan resursseja voitaisiin kohdentaa enemmän suureen kuin pieneen tarpeeseen vastaamiseen. Esitetty tarveperiaate ei panosta riittävällä tavalla ongelmien ennaltaehkäisyyn, joka on eettisesti, inhimillisesti ja taloudellisesti järkevää.

Sosiaalihuollon toimenpiteiden vaikuttavuuden ja kustannusvaikuttavuuden periaatteen toteutumista haastaa sosiaalihuollon kansallisen tietopohjan puuttuminen, vaikuttavuuden arvioinnin vähäisyys sekä tutkimusperustan ohuus. Palveluiden priorisointia ei voi tehdä ilman tutkittua tietoa ja vaikuttavuuden arviointia.

Terveydenhuollon tarveperiaatteen mukaan terveydenhuollon resursseja voitaisiin kohdentaa enemmän suureen kuin pieneen tarpeeseen vastaamiseen. Jokaiselle tulee turvata riittävät terveyspalvelut, eikä kenenkään sairaus saa jäädä hoitamatta. Sairauksien hoidosta säästäminen voi lyhyellä tähtäimellä tuoda säästöjä, mutta myös lisäkustannuksia, jos sairauksia ei hoideta oikea-aikaisesti.

Tterveydenhuollon kustannusvaikuttavuuteen tulee suhtautua varauksella. Hyvinvointialueiden heikko taloudellinen tilanne aiheuttaa jo tällä hetkellä piilopriorisointia, joka heijastuu hoidon tarpeen arviointiin, hoitoon pääsyyn ja hoidon toteutustapoihin. Raskaimmat seuraukset kantavat ne yksittäiset, haavoittuvassa asemassa olevat ihmiset, joiden hoitoon pääsy evätään kustannusvaikuttavuuteen vedoten.

Palveluvalikoimasta päättämisen periaatteiksi tulisi nostaa myös arvot ja etiikka sekä pysyvyys. Lainsäädännön avulla voidaan vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon eettisiä periaatteita ja arvoja. Ennaltaehkäisevän työn ja ehkäisevien toimien vaikutukset saadaan näkyviin rakentamalla palveluvalikoimaa pitkäjänteisesti.

Muut kommentit palveluvalikoiman periaatteista säätämiseen:

  • Mielenterveysongelmista ja päihderiippuvuuksista kärsivät asiakkaat tulee nostaa samojen oikeuksien piiriin muiden sairausryhmien kanssa.
  • Osatyökykyisille tulee turvata riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut. Yhteiskunnallinen osallisuus voi olla muutakin toimintaa kuin palkkatyötä, esimerkiksi kuntouttavaa työtoimintaa.
  • Suomessa tehdään turhia huostaanottoja, jotka eivät liity kodin kasvuolosuhteisiin, vaan palvelujärjestelmän puutteisiin.
  • Hyvinvoinnin rakentaminen on sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteistyötä. Hyvinvointialueille tarvitaan sisäisiä sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyön rakenteita ja ohjeistuksia.
  • Sosiaalihuolto ei ole alisteinen terveydenhuollolle. Esimerkiksi päihteiden ongelmakäyttöön tulee saada apua sekä terveydenhuollosta että sosiaalihuollosta.
  • Vaikuttavuus on ainoa kestävä tapa priorisoida palveluita. Jotta sosiaali- ja terveyspalvelut ovat kansallisesti tasalaatuisia ja asiakkaille yhdenvertaisia, vaikuttavuuden mittaamisen tulee olla hyvinvointialueita velvoittavaa.
  • Hallitusohjelmassa sosiaalihuoltoon kohdennetaan 100 miljoonan euron leikkaukset, vaikka tälläkään hetkellä sosiaalihuollossa ei pystytä vastaamaan oikea-aikaisesti asiakkaiden tuen tarpeisiin.
  • Sosiaali- ja terveysalan järjestöihin kohdentuvat leikkaukset (130 miljoonaa euroa) vaikuttavat järjestöjen mahdollisuuteen tehdä ennaltaehkäisevää työtä ja julkista palvelujärjestelmää tukevaa työtä. Tämä tulee näkymään kasvavana tarpeena julkisilla palveluille.

    Lisätiedot:
    Marja Marttila
    erityisasiantuntija
    puhelin 050 464 6484
    marja.marttila@ehyt.fi 

Uutiset

Vuosi 2024: Kokemukset epäoikeudenmukaisuudesta näkyvät päihdeasiamiestoiminnassa

Vuonna 2024 päihdeasiamiestoiminta vastasi 786 yksittäiseen yhteydenottoon. Yleisimmin yhteydenotto koski omaa asiaa (66 %), mutta myös läheiset, hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset sekä palveluntuottajien ja järjestöjen edustajat ottivat yhteyttä päihdeasiamiestoimintaan.

Eniten yhteydenotoissa puhuttivat päihdehoidon ja -kuntoutuksen hoitokäytännöt (40 %), joiden osalta päihdeasiamiestoiminnasta toivottiin neuvoja ja apua omiin oikeuksiin ja kohteluun liittyvissä kysymyksissä. Palvelujärjestelmän sirpaleisuus vaikeutti avun löytämistä ja palveluihin kohdistuvat säästöt näkyivät ongelmina päihdepalveluihin pääsyssä (19 %). Lisäksi sosiaalietuudet, muut sosiaali- ja terveyspalvelut, järjestöjen palvelut ja esimerkiksi asumiseen ja ajokorttiasioihin liittyvät ongelmat herättivät kysymyksiä.

Ennen yhteydenottoa päihdeasiamiestoimintaan, yhteydenottajat olivat usein onnistumatta yrittäneet hakea apua eri tahoilta, kuten terveydenhuollosta, sosiaalihuollosta tai esimerkiksi hyvinvointialueen sosiaali- ja potilasasiavastaavilta.

Päihdeasiamiestoiminnan tavoitteena on tukea asiakkaita siten, että he vastaisuudessa suoriutuvat itsenäisesti palvelujärjestelmässä. Yhteydenottajista 70 % koki saavansa sellaista apua, jonka turvin hän pärjää jatkossa itsenäisesti. Noin 30 % yhteydenotoista vaati päihdeasiamiestoiminnan jatkoselvittelyä hyvinvointialueen edustajien, palveluntuottajien tai valvovan viranomaisen kanssa.

Toimintaan saapuneen palautteen mukaan yhteydenottajat kokevat saaneensa kattavasti toivomaansa tietoa etuuksista, palveluista ja omista oikeuksistaan asiakkaana tai potilaana. Vaikka aina toivottua ratkaisua tilanteeseen ei ole mahdollista saada, tällöinkin tärkeäksi koetaan kuulluksi tuleminen.

Päihdeasiamiestoimintaan yhteyttä ottavien yleisimmin käyttämät päihteet ovat huumeita (74 %). Huumeiden lisäksi erilaiset lääkkeet ja alkoholi puhuttavat. 86 % yhteydenottajista on 30–49-vuotiaita. Päihdehistoria on pitkä; 85 %:lla yli 10 vuotta. Vuonna 2024 yhteydenottoja tuli kaikkiaan 16 hyvinvointialueelta.

Päihdeasiamiestoiminta tapaa säännöllisesti yhteiskunnan päättäjiä ja virkamiehiä, hyvinvointialueiden päättäjiä ja ammattilaisia sekä järjestöjen työntekijöitä, vapaaehtoisia ja vertaistoimijoita. Koulutamme, annamme lausuntoja valmisteilla oleviin lakiesityksiin ja laadimme kannanottoja mediaan. Viestimme aktiivisesti sosiaalisessa mediassa ja uutiskirjeessä. Tutustu toimintaamme: https://paihdeasiamies.fi/

Uutiset