Lainsäädäntö

Tästä osiosta löydät tietoa päihteidenkäyttäjille kohdennetuista lakisääteisistä sosiaali- ja terveyspalveluista sekä sairauden ja kuntoutuksen aikaisesta sosiaaliturvasta. Tätä tietoa löytyy erityisesti sosiaalihuoltolaista, terveydenhuoltolaista sekä joistakin etuuksia koskevista laeista.

Perustuslain mukaan jokaisella, joka ei kykene itse hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Käytännössä tämä tarkoittaa mm. oikeutta perustoimeentulon turvaan sekä riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Päihdepalveluiden järjestäminen on hyvinvointialueiden vastuulla. Päihdepalveluiden järjestämisvelvollisuudesta säädetään sosiaalihuoltolaissa ja terveydenhuoltolaissa. Kummassakin laissa on erikseen todettu, että järjestämisvastuu on hyvinvointialueella. 

Sosiaalihuollon palvelut  

Sosiaalihuoltolain perusteella sosiaalipalveluja on järjestettävä mm. päihteiden ongelmakäytöstä, muusta riippuvuuskäyttäytymisestä ja mielenterveysongelmasta aiheutuvaan tuen tarpeeseen (3 luku 11 § ja 14 §). 

Päihde- ja riippuvuustyöllä vähennetään ja poistetaan päihteisiin ja riippuvuuskäyttäytymiseen liittyviä, hyvinvointia ja turvallisuutta vaarantavia tekijöitä. Sillä vastataan päihteiden ongelmakäytöstä tai muusta riippuvuuskäyttäytymisestä aiheutuvaan tuen tarpeeseen, tuetaan päihteettömyyttä ja riippuvuuskäyttäytymisestä irrottautumista. 

Sosiaalihuollon päihde- riippuvuustyöhön kuuluvat: 

  • ohjaus ja neuvonta 
  • sosiaalihuoltolain 14 §:n mukaiset sosiaalipalvelut yleisinä sosiaalipalveluina ja 
  • päihde- ja riippuvuustyön erityisinä palveluina.

Raskaana olevalla henkilöllä on oikeus saada välittömästi riittävät päihteettömyyttä tukevat sosiaalipalvelut.  

Palveluja on annettava henkilön, hänen perheensä ja muiden läheistensä 11 §:ssä tarkoitettujen tuen tarpeiden perusteella.  

Sosiaalihuollon päihde- ja riippuvuustyön erityisillä palveluilla tarkoitetaan päihteiden ongelmakäytöstä tai muusta riippuvuuskäyttäytymisestä johtuvaan tuen tarpeeseen kohdennettuja palveluja. Näitä ovat ainakin sosiaalityön, sosiaaliohjauksen ja sosiaalisen kuntoutuksen palvelut sekä asumispalvelut. Palveluja on järjestettävä tarpeen mukaan avo- tai laitosmuotoisina. 

Hyvinvointialueen on järjestettävä päihteitä ongelmallisesti käyttäville henkilöille päiväkeskuspalvelua, jossa perustarpeisiin vastaamisen lisäksi tarjotaan sosiaaliohjausta. Palvelua tulee järjestää myös päihtyneille ja siinä on oikeus asioida nimettömänä. 

Lisäksi hyvinvointialueen asukkaiden saatavilla on oltava yhteisösosiaalityötä, jolla edistetään yhteisöjen sosiaalista eheyttä, hyvinvointia ja hyviä väestösuhteita. Yhteisösosiaalityötä toteutetaan yhteistyössä alueen asukkaiden, kuntien, järjestöjen ja seurakuntien kanssa. Osana tätä tai muita sosiaalipalveluja tulee järjestää syrjäytymistä vähentävää etsivää työtä.  

Kiireellinen sosiaalihuollon tarve 

Kiireellisessä tapauksessa jokaisella  on oikeus saada yksilölliseen tarpeeseensa perustuvat sosiaalipalvelut siten, ettei hänen oikeutensa välttämättömään huolenpitoon ja toimeentuloon vaarannu (sosiaalihuoltolaki 12 §)

Terveydenhuollon palvelut

Päihde- ja riippuvuushoidosta säädetään terveydenhuoltolaissa. 

Terveydenhuollon päihde- ja riippuvuushoitoon kuuluvat: 

  • ohjaus ja neuvonta 
  • päihdehäiriöiden ja muiden riippuvuushäiriöiden ehkäiseminen, tutkimus, hoito ja kuntoutus monimuotoisina palveluina. 

Hoitoa on annettava henkilön, hänen perheensä ja muiden läheistensä tuen, hoidon ja kuntoutustarpeen perusteella. 

Päihde- ja riippuvuushoitoa saavalle potilaalle on turvattava hänen tarvitsemansa terveyden- ja sairaanhoidon kokonaisuus.

  • Päihde- ja riippuvuushoitoa on toteutettava perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyönä. 
  • Potilaan siirtyessä hoitoa antavasta terveydenhuollon yksiköstä toiseen tai sosiaalihuollon laitos- tai asumispalveluihin on turvattava tarpeen mukainen hoidon jatkuvuus.

Kiireellinen hoito koskee myös päihteiden käyttöä  

Kiireellisellä hoidolla tarkoitetaan äkillisen sairastumisen, vamman, pitkäaikaissairauden vaikeutumisen tai toimintakyvyn alenemisen edellyttämää välitöntä arviota ja hoitoa, jota ei voida siirtää ilman sairauden pahenemista tai vamman vaikeutumista.  

Kiireellinen sairaanhoito on annettava sitä tarvitsevalle asuinpaikasta riippumatta (terveydenhuoltolaki 50 §). Kiireellisellä hoidolla tarkoitetaan myös päihteiden käytöstä johtuvaa välitöntä vieroitushoidon tarvetta. 

Kiireellisellä hoidolla tarkoitetaan myös päihteiden käytöstä johtuvaa välitöntä vieroitushoidon tarvetta. 

Terveydenhuoltolaki 1326/2010 – Ajantasainen lainsäädäntö – FINLEX ® 

Hoitoon pääsy (hoitotakuu) – Sosiaali- ja terveysministeriö (stm.fi)

Opioidiriippuvuuden vieroitus- ja korvaushoito opioidilääkkeillä

Opioidiriippuvuuteen voidaan antaa vieroitus- ja korvaushoitoa opioidilääkkeillä. Terveydenhuoltolaissa on todettu hoidon antamisen perusedellytykset, kuten hoidosta vastaava lääkäri, toiminnan edellyttämä muu henkilökunta ja soveltuvat tilat.

Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella opioidiriippuvuuden vieroitus- ja korvaushoidosta opioidilääkkeillä säädetään niistä lääkkeistä, joita saadaan käyttää opioidiriippuvuuden vieroitus- ja korvaushoitoon. Lisäksi asetuksessa on tarkempia säännöksiä korvaushoidon antamisen edellytyksistä ja toteuttamisesta.

STM asetus opioidiriippuvuuden vieroitus- ja korvaushoito opioidilääkkeillä 642/2023

Lisäksi Päihdelääketieteen yhdistys on julkaissut 23.8.2023 valtakunnallisen korvaushoidon hoitosuosituksen, jonka tarkoituksena on auttaa yhtenäisten opioidikorvaushoidon käytäntöjen luomisessa ja ylläpitämisessä Suomessa.

Psykososiaalinen tuki äkillisissä järkyttävissä tilanteissa

Sosiaalihuollosta annetaan psykososiaalista tukea äkillisissä järkyttävissä tilanteissa. Se tarkoittaa sosiaalityönä ja sosiaaliohjauksena annettavaa välitöntä tukea yksilölle, perheelle ja yhteisölle sekä tuen yhteensovittamista. Tuki toteutetaan sosiaalipäivystyksessä ja osana sosiaalihuollon muuta toimintaa. 

Myös terveydenhuollosta annetaan psykososiaalista tukea äkillisissä järkyttävissä tilanteissa. Se tarkoittaa akuuttina kriisityönä annettavaa välitöntä tukea yksilölle, perheelle ja yhteisölle sekä tuen yhteensovittamista. Tuki toteutetaan kriisipäivystyksenä ja osana terveydenhuollon muuta toimintaa. 

Sosiaalipäivystys ja terveydenhuolto tekevät yhteystyötä kiireellisissä tilanteissa. 

Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö 

Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisesti toteutetuissa palveluissa tai kun asiakas tai potilas muuten tarvitsee molempia palveluita, on sovellettava sosiaalihuoltolakia, kun annetaan sosiaalihuoltolain tuen tarpeita vastaavia sosiaalipalveluja ja terveydenhuoltolakia, kun annetaan lääketieteellisen tarpeen mukaista terveyden- ja sairaanhoitoa. 

Sosiaalihuollon päihde- ja riippuvuustyö sekä terveydenhuollon päihde- ja riippuvuushoito on suunniteltava ja toteutettava niin, että se muodostaa toimivan kokonaisuuden muun sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa sekä hyvinvointialueella ja kunnissa tehtävän ehkäisevän päihdetyön kanssa. 

Sosiaalihuollon asiakkaan oikeudet

Sosiaalihuollon asiakkaalla on oikeus saada laadultaan hyvää sosiaalihuoltoa ja hyvää kohtelua. Häntä ei saa syrjiä.

Asiakkaan toivomukset ja mielipideon otettava ensisijaisesti huomioon ja hänen itsemääräämisoikeuttaan on kunnioitettava.

Asiakkaalla on oikeus saada

  • selvitys toimenpidevaihtoehdoista niin, että hän riittävästi ymmärtää sen sisällön ja merkityksen
  • päätös tai sopimus sosiaalihuollon järjestämisestä
  • palvelu-, hoito-, kuntoutus- tai muu vastaava suunnitelma
  • tarkastaa itseään koskevat sosiaalihuollon henkilörekisteriin tallennetut tiedot

Asiakkaalla on velvollisuus antaa hyvinvointialueelle ne tiedot, joita tarvitaan sosiaalihuollon järjestämisessä ja toteuttamisessa.

 Sosiaalihuollon asiakirjat, jotka sisältävät tietoa asiakkaasta tai muusta yksityisestä henkilöstä, ovat salassa pidettäviä.

Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000) https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2000/20000812

Terveydenhuollon potilaan oikeudet

Terveydenhuollon potilaalla on oikeus laadultaan hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon ja kohteluun. Häntä ei saa syrjiä.

Potilasta on hoidettava yhteisymmärryksessähänen kanssaan.

Potilaalle on ilmoitettava hoitoon pääsyn ajankohta. Jos ilmoitettu ajankohta muuttuu, uusi ajankohta ja muutoksen syy on ilmoitettava potilaalle välittömästi.

Tarvittaessa on laadittava tutkimusta, hoitoa, lääkinnällistä kuntoutusta koskeva tai muuta suunnitelma, josta käy ilmi myös hoidon järjestäminen ja aikataulu. Tämä tehdään yhteisymmärryksessä potilaan kanssa.

Potilaalla on oikeus

  • saada selvitys mm. terveydentilastaan, hoidon merkityksestä, eri hoitovaihtoehdoista ja niiden merkityksestä hoitamisesta päätettäessä, niin että hän riittävästi ymmärtää sen sisällön
  • tarkastaa itseään koskevat tiedotpotilasasiakirjoissa

Potilasasiakirjoihin sisältyvät tiedot ovat salassa pidettäviä.

Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992)

Toimeentulo 

Ensisijaisesti omaa toimeentuloa tulee turvata ansiotyöllä, yrittäjätoiminnalla, toimeentuloa turvaavilla ensisijaisilla etuuksilla tai muilla tuloilla ja varoilla. Jos et esimerkiksi työttömyyden, sairauden tai työkyvyttömyyden vuoksi kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, takaa laki jokaiselle oikeuden perustoimeentuloon. Toimeentulotuki on viimesijainen taloudellinen tuki, jolla voidaan turvata välttämätön toimeentulo.

Tarvittaessa voit hakea perustoimeentulotukea Kelasta. Jos tarvitset elämäntilanteesi vuoksi kiireellisesti perustoimeentulotukea, ota yhteyttä Kelan puhelinpalveluun 020 692 207 tai käy Kelan palvelupisteessä. Lisäksi hyvinvointialueelta voidaan myöntää harkinnan mukaan täydentävää ja ehkäisevää toimeentulotukea.

Sairausvakuutuslain perusteella sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden aiheuttaman ansionmenetyksen korvaamiseksi suoritetaan päivärahaa. Työkyvyttömyydellä tarkoitetaan sellaista sairaudesta johtuvaa tilaa, jonka kestäessä vakuutettu on sairauden edelleen jatkuessa kykenemätön tekemään tavallista tai siihen läheisesti verrattavaa työtä. Päihderiippuvaisten potilaiden oikeus saada sairauspäivärahaa määräytyy samoin periaattein kuin muillakin sairausvakuutuslain mukaisen päivärahan hakijoilla.  

Kuntoutuksen ajalta kannattaa tiedustella Kelasta, hoitopaikasta tai hyvinvointialueelta oikeutta kuntoutusrahaan. Jos kuntoutuspäätöksen on tehnyt muu taho kuin Kela, tarvitaan hakemuksen liitteeksi liitelomake

Asiakkaalla on oikeus saada sosiaalihuollon toteuttajalta laadultaan hyvää sosiaalihuoltoa ja hyvää kohtelua ilman syrjintää. Asiakasta on kohdeltava siten, ettei hänen ihmisarvoaan loukata sekä niin, että hänen vakaumustaan ja yksityisyyttään kunnioitetaan. (4 §). Tutustu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000).