Päihdeasiamiestoiminta lausui sosiaali- ja terveysalan yhdistysten ja säätiöiden rahoitusta koskevan asetuksen muuttamisesta (ns. STEA-avustukset)
Avustuksen myöntämistä puoltavat tekijät
On positiivista, että uudet kriteerit olisivat avustuksen myöntämistä puoltavia. Samalla tulee muistaa, että niiden kaikkien ei tarvitse toteutua avustuksen saamiseksi jo senkin takia, että avustuskohteet ovat keskenään erilaisia.
Konkreettinen kohtaava asiakastyö
Konkreettista asiakastyötä korostetaan esitysluonnoksessa liikaa. Julkisissa ja yksityisissä palveluissa on asiakkaita. Järjestöjen kohderyhmään kuuluvien ihmisten kanssa ei useinkaan synny varsinaisia asiakassuhteita, vaikka kohtaamiset ovat moninaisia toistuvia, pitkäkestoisia tai kertaluonteista. Myös päihdeasiamiestoiminnan neuvontatyö yhteyttä ottaville ihmisille on kohtaavaa työtä, ei kohtaavaa asiakastyötä.
Lisäksi on muistettava, että kohtaava työ ei ole mahdollista yksinään, vaan se vaatii tarpeelliset puitteet, kuten henkilöstöhallinnon, taloudenpidon ja muut rakenteet.
Toiminnan sopeuttaminen toimintaympäristön muutoksiin
Jos toimintaympäristössä tapahtuu muutoksia, ne on toki otettava huomioon. Samalla on huomattava, että muutos ei ole tavoite. Avustettava toiminta voi tehdä laadukasta ja tuloksellista työtään myös samalla tavalla kuin aiemmin.
Toiminnan rinnakkaisuus ja päällekkäisyys
Jos järjestön toiminta on aidosti päällekkäistä toisen järjestön kanssa, se tulee huomioida avustuksia myönnettäessä. Tällöin on otettava puoltavana seikkana huomioon myös aiemmin toteutetut järjestöfuusiot.
Rinnakkaisuutta tulee arvioida erityisen huolellisesti, sillä rinnakkaisilla toiminnoilla todennäköisesti on omat kohderyhmänsä, jotka määräytyvät esimerkiksi maantieteellisesti, iän tai sukupuolen perusteella.
Toiminnan tavoittavuus ja osallistumisen avoimuus
Toiminnan tulee olla kohderyhmänsä saavutettavissa. Se on kannatettava lähtökohta.
Muutoksen perustelumuistio on tältä osin hyvin tarkka. Siinä kiinnitetään huomiota mm. kohderyhmän erityiseen tavoitettavuuteen, seurantaan ja tuloksellisuuteen. Tärkeää kuitenkin, että tämä tarkkuus ei aiheuta päällekkäistä työtä eikä täsmälleen samasta asiasta tarvitse esittää selvitystä sekä hakemus- että raportointivaiheessa.
Kulujen kohtuullisuus ja perusteltavuus
Kaikkia avustettavan toiminnan kuluja tulee käsitellä samoilla kriteereillä.
Asetuksen muistioluonnoksessa on todettu, että palkkakustannusten kohdalla voitaisiin käyttää normatiivista palkkakattoa. Tämä ei kohtelisi eri järjestöjä tasapuolisesti. Ns. ei-varakkaat järjestöt eivät pystyisi palkkaamaan kokeneita erityispäteviä työntekijöitä, koska niillä ei olisi varaa maksaa palkkakaton ja käyvän palkan välistä erotusta. Lopullisina kärsijöinä olisivat näiden järjestöjen kohderyhmät.
Avustusten käyttöä koskeva palaute
On perusteltua, että järjestön toiminnan saama palaute otetaan huomioon, kun avustuksia myönnetään.
Kokonaisharkinta
Kokonaisharkinta on kannatettavaa avustuksia myönnettäessä. Syrjimättömyydestä ja yhdenvertaisuudesta järjestöjen välillä tulee erityisesti huolehtia.