Korjaava työ on myös ennaltaehkäisevää työtä

Palvelujen painopisteen siirtäminen ennaltaehkäisyyn ja peruspalveluihin on järkevää niin taloudellisesti kuin inhimillisestikin. Kun ihmisten hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä edistetään jo ennakkoon, voidaan ehkäistä sosiaalisten ja terveydellisten ongelmien syntymistä. Samalla vähennetään sosiaali- ja terveyspalveluiden tarvetta ja kustannusten kasvua.

Täydellinen ongelmien ennaltaehkäisy on kuitenkin mahdotonta. Yllättävä elämänkriisi tai sairastuminen synnyttää tarpeen myös ongelmia vähentäville, poistaville ja korjaaville sosiaali- ja terveydenhuollon palveluille.

Vallalla oleva politiikka voi lisätä palvelutarvetta

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu on hyvinvointialueilla. Hyvinvointialueet aloittivat toimintansa taloudellisesti alijäämäisinä ja eri lähtökohdista vasta muutama vuosi sitten. Edelleen muotoaan hakevat organisaatiot joutuvat sopeuttamaan toimintaansa tiukentuneisiin talouden raameihin, kun hallitus kohdentaa sosiaali- ja terveydenhuoltoon merkittäviä säästötoimia. Nopeat, mittavat, lyhyen aikavälin sopeutukset voivat vaarantaa sote-uudistuksen tavoitteita.

Osana hallitusohjelmaa on käynnistetty palveluvalikoiman periaatteiden määrittäminen. Säädöshankkeessa päätetään, millaisissa tilanteissa ja minkälaisia julkisin varoin rahoitettuja palveluita ihmisillä on jatkossa oikeus saada. Tärkeysjärjestykseen joudutaan asettamaan myös arvoja ja eettisiä periaatteita. Oikeudenmukaisesti toteutettava priorisointi vaatii aikaa ajatella, tutkia, analysoida ja arvioida.

Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen rahoitukseen on kohdistettu mittavia leikkauksia, jotka vaikuttavat järjestöjen mahdollisuuteen toteuttaa ennaltaehkäisevää työtä sekä julkista palvelujärjestelmää tukevia toimia. Sosiaaliturvaan tehdyt leikkaukset ovat heikentäneet pienituloisten kansalaisten taloudellista tilannetta. Käynnissä on myös merkittäviä muutoksia alkoholipolitiikassa, nikotiinituotteiden saatavuudessa sekä rahapelaamisessa. Tämä kaikki tullee näkymään julkisten palveluiden kasvavana tarpeena ja kustannuksina. 

Korjaavalla työllä voidaan kääntää suuntaa

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa kohdataan ihmisiä, joiden kohdalla erilaiset riskit ovat konkretisoituneet. Elämänkriisit ja sairaudet horjuttavat elämänhallintaa sekä itsenäistä selviytymistä. Usein vaikutukset ulottuvat myös läheisiin. Perheissä elintaso ja elämänlaatu vaihtelevat, eikä arki ole kaikille tasa-arvoista. Haastavien elämäntilanteiden muuttaminen sekä ongelmien vähentäminen, poistaminen ja korjaaminen vaatii pitkäjänteistä ja tavoitteellista työtä sekä yksilöllisiin tarpeisiin vastaavia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita. Ilman korjaavaa työtä köyhyys ja ylisukupolvinen huono-osaisuus voi siirtyä sukupolvelta toiselle ja vaikeuttaa siten myös lasten tulevaa elämää ja mahdollisuuksia.

Korjaavalla työllä on mahdollista katkaista pahoinvoinnin kierre ja edistää toivottua muutosta.  Korjaava työ ei siten ole vain reagointia jo tapahtuneeseen. Se on myös ennaltaehkäisyä, jolla on mahdollisuus estää tulevaisuuden kriisejä.

Kirjoitus on julkaistu Kompassi-lehden numerossa 2/2025.

Blogitekstit

Päihdeasiamiestoiminnan alue- ja kuntavaalitiedote

Päihteitä ongelmallisesti käyttävien tie hoitoon ja palveluihin ei aina ole helppo. Vuosittain noin tuhat ihmistä hakee päihdeasiamiestoiminnasta apua saadakseen tarpeelliseksi kokemansa avun. Valitettavan usein myös päihderiippuvaisten läheiset jäävät ilman tukea. Lisäksi tilanne kuormittaa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia, jotka välittävät päihdeasiamiestoimintaan huoltaan asiakkaiden ja potilaiden lakisääteisten oikeuksien toteutumisesta.

Hallitus on merkittävällä tavalla uudistanut alkoholipolitiikkaa tuomalla nykyistä vahvemmat alkoholijuomat päivittäistavarakauppoihin. Suunnitteilla on muitakin alkoholin myyntiä edistäviä ja saatavuutta helpottavia muutoksia, kuten alkoholin kotiinkuljetus. Päihdeasiamiestoiminta kantaa huolta lisääntyvistä päihdehaitoista, jotka tulevat kasvattamaan myös sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden tarvetta. 

Saman aikaisesti hyvinvointialueiden tuottamiin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin kohdistetaan merkittäviä säästötoimia. Esimerkiksi sosiaalihuollon palveluvalikoimaan, johon mm. päihde- ja riippuvuustyö sekä työikäisten ja perheiden palvelut kuuluvat, kohdentuu 100 miljoonan euron säästöt. Päihde- ja riippuvuushoitoa tarjoavasta perusterveydenhuollosta haetaan 132 miljoonan euron säästöjä nostamalla hoitotakuuaikaa 14 vuorokaudesta kolmeen kuukauteen.  

Päihdeasiamiestoiminta kehottaa kuntia ja hyvinvointialueita panostamaan riippuvuusongelmien ennaltaehkäisyyn, joka on niin inhimillisesti, kuin taloudellisesti järkevämpää kuin korjaava työ. Koska ennaltaehkäisy ei tavoita kaikkia, tulee hyvinvointialueiden turvata asukkailleen myös riittävät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. 

Mahdollisia palveluiden heikennyksiä ei tule kohdentaa jo valmiiksi heikoimmassa asemassa oleviin, kuten lapsiin, nuoriin tai erityisen tuen tarpeisiin asiakkaisiin. Palveluiden priorisointia tulee tehdä pitkällä tähtäimellä, tutkittuun tietoon ja vaikuttavuuden arviointiin perustuen, jotta asiakas- ja potilasturvallisuutta ei vaaranneta.

Päihderiippuvuus on vakava sairaus, joka vaikuttaa laaja-alaisesti niin sairastuneiden itsensä kuin läheistenkin elämään. Päihderiippuvaisilla tulee olla samat oikeudet tarpeensa mukaiseen vaikuttavaan hoitoon, kuntoutukseen ja palveluihin kuin muillakin pitkäaikaisesti sairailla ihmisillä. Oikea-aikaisella sosiaali- ja terveydenhuollolla estetään tilanteiden kriisiytyminen ja kalliimpien erityispalveluiden ja erikoissairaanhoidon tarve.

Tutustu myös EHYT ry:n vaalitavoitteisiin:

Vaalit – EHYT ry

Uutiset