Nyt voit tavoittaa päihdeasiamiestoiminnan helposti myös sähköisesti

Nettilomakkeen kautta kysymyksen voi esittää nimettömänä, eikä kirjautumista vaadita. Sähköinen asiointi on tietoturvallista ja luottamuksellista.

Päihdeasiamiestoiminnan kahden hengen tiimille tulee vuosittain noin 800–1000 yhteydenottoa. Yhteydenottojen syyt ovat moninaisia: ne koskevat esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita, päihdepalveluihin pääsyä, käytäntöjä päihdehoidossa ja -kuntoutuksessa, kohtelua päihdepalveluissa sekä käytettävissä olevia oikeussuojakeinoja.

Päihdeasiamiestoiminnassa autetaan ja neuvotaan ihmisiä, jotka hakeutuvat vapaaehtoisesti päihdepalveluihin, -hoitoon ja -kuntoutukseen. Palvelua saavat myös läheiset. 

Tutustu yhteydenottolomakkeeseen

Vuosi 2024: Kokemukset epäoikeudenmukaisuudesta näkyvät päihdeasiamiestoiminnassa

Vuonna 2024 päihdeasiamiestoiminta vastasi 786 yksittäiseen yhteydenottoon. Yleisimmin yhteydenotto koski omaa asiaa (66 %), mutta myös läheiset, hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset sekä palveluntuottajien ja järjestöjen edustajat ottivat yhteyttä päihdeasiamiestoimintaan.

Eniten yhteydenotoissa puhuttivat päihdehoidon ja -kuntoutuksen hoitokäytännöt (40 %), joiden osalta päihdeasiamiestoiminnasta toivottiin neuvoja ja apua omiin oikeuksiin ja kohteluun liittyvissä kysymyksissä. Palvelujärjestelmän sirpaleisuus vaikeutti avun löytämistä ja palveluihin kohdistuvat säästöt näkyivät ongelmina päihdepalveluihin pääsyssä (19 %). Lisäksi sosiaalietuudet, muut sosiaali- ja terveyspalvelut, järjestöjen palvelut ja esimerkiksi asumiseen ja ajokorttiasioihin liittyvät ongelmat herättivät kysymyksiä.

Ennen yhteydenottoa päihdeasiamiestoimintaan, yhteydenottajat olivat usein onnistumatta yrittäneet hakea apua eri tahoilta, kuten terveydenhuollosta, sosiaalihuollosta tai esimerkiksi hyvinvointialueen sosiaali- ja potilasasiavastaavilta.

Päihdeasiamiestoiminnan tavoitteena on tukea asiakkaita siten, että he vastaisuudessa suoriutuvat itsenäisesti palvelujärjestelmässä. Yhteydenottajista 70 % koki saavansa sellaista apua, jonka turvin hän pärjää jatkossa itsenäisesti. Noin 30 % yhteydenotoista vaati päihdeasiamiestoiminnan jatkoselvittelyä hyvinvointialueen edustajien, palveluntuottajien tai valvovan viranomaisen kanssa.

Toimintaan saapuneen palautteen mukaan yhteydenottajat kokevat saaneensa kattavasti toivomaansa tietoa etuuksista, palveluista ja omista oikeuksistaan asiakkaana tai potilaana. Vaikka aina toivottua ratkaisua tilanteeseen ei ole mahdollista saada, tällöinkin tärkeäksi koetaan kuulluksi tuleminen.

Päihdeasiamiestoimintaan yhteyttä ottavien yleisimmin käyttämät päihteet ovat huumeita (74 %). Huumeiden lisäksi erilaiset lääkkeet ja alkoholi puhuttavat. 86 % yhteydenottajista on 30–49-vuotiaita. Päihdehistoria on pitkä; 85 %:lla yli 10 vuotta. Vuonna 2024 yhteydenottoja tuli kaikkiaan 16 hyvinvointialueelta.

Päihdeasiamiestoiminta tapaa säännöllisesti yhteiskunnan päättäjiä ja virkamiehiä, hyvinvointialueiden päättäjiä ja ammattilaisia sekä järjestöjen työntekijöitä, vapaaehtoisia ja vertaistoimijoita. Koulutamme, annamme lausuntoja valmisteilla oleviin lakiesityksiin ja laadimme kannanottoja mediaan. Viestimme aktiivisesti sosiaalisessa mediassa ja uutiskirjeessä. Tutustu toimintaamme: https://paihdeasiamies.fi/

Päihdekuntoutusta on saatava sosiaalihuollon kautta

Päihdelainsäädännön uudistus vuonna 2023 pyrki parantamaan asiakkaiden yhdenvertaisuutta ja palveluiden saatavuutta, laatua sekä tarpeen mukaisuutta. Laissa säilytettiin asiakkaan oikeus hakea ja saada tuen tarpeisiinsa vastaavia päihdepalveluita sekä sosiaalihuollosta että terveydenhuollosta.

Lakiuudistus ei siten kaventanut asiakkaiden oikeutta sosiaalihuoltolain mukaiseen päihdetyöhön, mutta käytännössä näin vaikuttaa tapahtuneen. Hyvinvointialueilla päihdepalvelut keskittyvät vahvasti terveydenhuoltoon, jolloin palveluihin pääsystä päättää terveydenhuollon ammattihenkilö. Tämä rajaa asiakkaiden mahdollisuuksia saada palveluita sosiaalihuollon kautta, vaikka laki sen mahdollistaa.

Lähes neljännes päihdeasiamiestoimintaan yhteyttä ottavista asiakkaista kohtaa haasteita päihdepalveluihin pääsyssä. Myös sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset välittävät huolta laitoskuntoutukseen pääsystä tai laitoskuntoutuksen korvaamisesta avopalveluilla, jotka eivät aina vastaa asiakkaiden tuen tarpeisiin.

Päihdeasiamiestoiminta muistuttaa, että päihdepalvelut ovat paitsi terveydenhuoltoa, myös sosiaalihuoltoa. Mikäli tuen tarve liittyy ensisijaisesti sosiaalisiin olosuhteisiin ja toimintaympäristöön, tulee päihdekuntoutus toteuttaa sosiaalihuoltolain mukaisena palveluna, joka pohjautuu sosiaalihuollon ammattihenkilön tekemän palvelutarpeen arviointiin ja hallintopäätökseen.

Hyvinvointialueiden tulee turvata asiakkaiden oikeus saada tarvitsemansa päihdepalvelut myös sosiaalihuollosta.

Marja Marttila

erityisasiantuntija, päihdeasiamiestoiminta EHYT ry

Mielipide Aamulehti 16.1.2025