Säästöpaineet voivat johtaa vakaviin seurauksiin

Jos palveluja ei ole saatavilla silloin, kun tarve on, elämäntilanteet kriisiytyvät ja vakavien ongelmien ilmaantuminen on vain ajan kysymys. Esimerkiksi perhesurmat on kytketty hyvinvointijärjestelmän toimimattomuuteen ja siihen, ettei avun piiriin ole päässyt ajoissa. Taustalla on muun muassa mielenterveysongelmia, päihteiden käyttöä, perheväkivaltaa, huoltajuuskiistoja ja talousvaikeuksia. Ongelmia, joihin riittävillä ennaltaehkäisevillä ja korjaavilla toimilla olisi mahdollista puuttua.

Hyvinvointialueilla on pulaa paitsi rahasta, myös sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöstä. Avoimet työ- ja virkasuhteet säilyvät täyttämättöminä, kun rekrytointilupia kiristetään ja vuokratyövoiman käytöstä luovutaan. Työkuorma kasvaa. Osa henkilöstöstä joutuu kantamaan henkilökohtaisen virkavastuun työstä, jossa säästöpaineet ovat viemässä myös ammatillisen autonomian. Jatkuva ammattieettinen kuormitus on paitsi uhka työhyvinvoinnille, myös veto- ja pitovoimaa heikentävä tekijä.

Talouspolitiikan ei tulisi määritellä sosiaali- ja terveyspalveluiden toteuttamista. Lyhytnäköiset säästöt ovat riski asiakas- ja potilasturvallisuudelle. Ne lisäävät raskaampien palveluiden tarvetta ja pitkällä aikavälillä myös kustannuksia. Asiakkaiden ja läheisten inhimillistä kärsimystä ei voi rahassa edes mitata.

Marja Marttila

erityisasiantuntija, Päihdeasiamiestoiminta

Ehkäisevä päihdetyö Ehyt ry

Mielipide HS 30.8.2024

Kannanotot

Huumekuolemat ovat usein vahinkoja, jotka voitaisiin estää

VUONNA 2022 Suomessa kuoli huumeisiin 250 ihmistä. Nuorten huumausainekuolemissa Suomi on Euroopan kärkimaa. Jokainen päihdekuolema on tragedia, joka koskettaa vuosittain lukuisia läheisiä. Useimmat kuolemat ovat vahinkoja, jotka voitaisiin estää.
Hallitusohjelmassa on kiinnitetty erityistä huomiota nuorten huumeidenkäytön ehkäisemiseen ja huumekuolemien vähentämiseen. Huumehaittojen ennaltaehkäisy on tärkeää sekä inhimillisestä näkökulmasta että kansanterveyden ja kansantalouden kannalta. Nuorille ja perheille suunnattu korkealaatuinen ennaltaehkäisevä työ tulee resursoida ja viedä käytäntöön hallitusohjelman mukaisesti.

Aina ennaltaehkäisy ei tavoita kaikkia ja osa ihmisistä ajautuu päihderiippuvuuteen. Apua tarvitsevalla on lakisääteinen oikeus palveluihin. Hyvinvointialueiden on vastattava sosiaali- ja terveyspalveluilla päihdeongelmista aiheutuvaan tuen tarpeeseen. On kuitenkin yleistä, ettei akuutin päihdeongelman kanssa kamppailevilla ole tietoa, eikä voimavaroja virallisen avun hakemiseen.

Matalan kynnyksen palveluilla tavoitetaan virallisen palvelujärjestelmän ulkopuolelle jääneitä ihmisiä. Haittoja vähentäviä matalan kynnyksen palveluita, kuten järjestöjen ylläpitämiä kohtaamispaikkoja, tulee olla valtakunnallisesti riittävästi saatavilla. Eduskunnassa käsitellään parhaillaan aloitetta valvotusta käyttötilasta, joka on yksi matalan kynnyksen keino tavoittaa marginalisoituneita huumeiden käyttäjiä.

Yhteiskunnan tehtävänä on turvata kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisarvo, terveys ja hyvinvointi. Järjestöillä on merkittävä rooli yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisijoina. Järjestöt tarjoavat julkista sektoria täydentäviä palveluita ja madaltavat kynnystä hakeutua virallisen avun piiriin. Merkittävä osa huumekuolemista olisi ennaltaehkäistävissä, jos apua olisi tarjolla oikea-aikaisesti ja helposti. Tällä hetkellä huumeita käyttävät ihmiset saavat usein apua liian myöhään.

Marja Marttila
asiantuntija, päihdeasiamiestoiminta
Ehkäisevä päihdetyö Ehyt ry

Mielipide HS 12.5.2024

Kannanotot

Päih­de­pal­ve­luis­ta sääs­tä­mi­nen ei ole oi­keu­den­mu­kais­ta

EHYT ry:n päihdeasiamiestoiminta on valtakunnallista edunvalvontaa, jonka tehtävänä on varmistaa päihteitä ongelmallisesti käyttävien ihmisten ja heidän läheistensä etujen ja oikeuksien toteutuminen. Sote-uudistuksen hyvistä tavoitteista huolimatta hyvinvointialueilta tietoomme kantautuneet ongelmat koskevat edelleen pääsääntöisesti sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin pääsyä sekä kohtelua palveluissa.

Hyvinvointialueiden säästöohjelmissa ollaan nyt vähentämässä muun muassa päihdepalveluiden laitospaikkoja, ostopalveluiden käyttöä sekä päihdekuntoutujien ympärivuorokautisia asumispalveluita (IL 4.2.2024).

Heikennyksiä ei tulisi kohdentaa jo valmiiksi heikoimmassa asemassa oleviin kansalaisiin. On myös huolestuttavaa, jos palveluiden priorisoinnissa eri asiakas- ja potilasryhmiä arvotetaan jo lähtökohtaisesti eri tavoin. Kun kyse on erityistä tukea tarvitsevista asiakkaista, tulee huomioida myös eettiset periaatteet ja oikeudenmukaisuus. Enemmän tukea heille, jotka sitä enemmän tarvitsevat.

Päihdehoito on on subjektiivinen oikeus, jota ei voi ohittaa talouteen vedoten. Viime kädessä valtio on vastuussa hyvinvointialueiden rahoituksen riittävyydestä ja siitä, että lainsäädäntö ja ihmisoikeudet toteutuvat.

Sote-palveluiden muutoksissa tulisikin olla vahvempaa kansallista ohjausta, jotta koko väestölle voidaan taata yhdenvertaiset palvelut. Lisäksi tehtävien ratkaisujen pohjaksi tarvitaan tutkittua tietoa ja vaikuttavuuden sekä vaikutusten arviointia.

Mielipidekirjoitus on julkaistu Kalevassa 11.2.2024

Kannanotot