Lastensuojelulain muutoksilla vahvistetaan lapsen oikeutta suojeluun 

Terveydenhuollon tulee toteutua myös sijaishuollossa  

Nuorten huumekuolemia koskevassa Onnettomuustutkintakeskuksen raportissa on tuotu esiin lastensuojelulaitosten vaikeudet rajoittaa tai estää alaikäisten huumeiden käyttöä sijoituksen aikana. Pahimmillaan sijoitus ei katkaise nuoren päihdeongelmaa, vaan ongelmat voivat jatkua ja jopa pahentua.   

Apulaisoikeusasiamiehen ratkaisun mukaan ”ensisijainen vastuu lapsen hoidosta ja huolenpidosta esimerkiksi silloin, kun kysymys on sijaishuollossa järjestettävästä mielenterveyshoidosta ja/tai päihderiippuvuushoidosta, on terveydenhuollon viranomaisilla”.   

Päihteitä ongelmallisesti käyttävillä alaikäisillä tulee olla sama oikeus terveydenhuollon palveluihin kuin täysi-ikäisilläkin. Palvelut voidaan toteuttaa monella tavalla, kuten liikkuvana palveluna, alaikäisille päihteidenkäyttäjille suunnatuissa omissa yksiköissä tai muilla tarkoituksenmukaisilla ratkaisuilla. Nuorten tarpeet ovat yksilölliset, joten myös palveluvalikoiman tulee olla riittävän laaja.  

Mielenterveyden haasteet voivat lisätä päihteiden käyttöä, ja päihteiden käyttö puolestaan mielenterveyden häiriöiden riskiä. Ongelmien yhtäaikaisuus ei saa muodostua esteeksi tarvittavan tuen ja hoidon saamiseksi molempiin ongelmiin. Lääkärikirja Duodecimin mukaan alaikäisen vaikea päihdehäiriö tulkitaan Suomessa vakavaksi mielenterveyden häiriöksi, ja se on siten mielenterveyslain mukaan peruste tahdosta riippumattomalle hoidolle. Tätä mahdollisuutta käytetään kuitenkin vähän.  

Lastensuojelulain 16 b -pykälä säätelee hyvinvointialueen järjestämisvastuuta. Se korostaa hyvinvointialueen velvollisuutta yhteensovittaa lapsen tarvitsemat palvelut tarkoituksenmukaiseksi kokonaisuudeksi.   

Lastensuojelulaki muuttui – lapsen oikeudet korostuvat myös rajoitustoimenpiteissä 

Lastensuojelulain ensimmäisen vaiheen muutokset tulivat voimaan 1.10.2026.  Muutosten tavoitteena on vahvistaa lapsen oikeutta tasapainoiseen kehitykseen ja suojeluun sekä parantaa lastensuojelun mahdollisuuksia turvata lapsen arki. Lakimuutokset tuovat lastensuojeluviranomaisille ja sijaishuoltoyksiköille nykyistä selkeämpiä ja laajempia toimivaltuuksia.  

Lapsen mielipiteen huomioiminen säilyy keskeisenä periaatteena. Lapselle voidaan asettaa hänen ikä- ja kehitystasonsa mukaisia rajoja tasapainoisen kehityksen ja suojelun turvaamiseksi, mutta ensisijaisesti rajoista tulee keskustella lapsen kanssa. 

Hoito, kasvatus, valvonta ja huolenpito eivät saa olla lasta alistavia tai hänen ihmisarvoaan loukkaavia. Fyysinen koskeminen suojelu- tai kasvatustarkoituksessa on mahdollista vain lapsen edun turvaamiseksi. Aineiden ja esineiden poisottamista voidaan toteuttaa vasta, jos tavanomainen rajaaminen ei ole riittävää ja jos lapsi vaarantaa omaa kehitystä ja hyvinvointia.  

Henkilöntarkastukset tulee toteuttaa lasta kunnioittaen, mahdollisimman hienotunteisesti ja lapsen yksityisyyttä mahdollisimman vähän loukaten. Lisäksi tarkastusten tulee perustua perusteltuun epäilyyn, eikä niitä saa toteuttaa rutiininomaisesti.  

Kiinnipitäminen on aina lapseen kohdistuvan voimakeino, jonka tulee olla puolustettavaa lapsen ikä, käyttäytyminen ja tilanteen kokonaisarviointi huomioon ottaen. Esimerkiksi jos lapsi poistuu luvatta sijoituspaikasta, ensisijaisena tavoitteena on edelleen lapsen vapaaehtoinen paluu.  

Muun muassa päihteisiin liittyviä valtuuksia täsmennettiin 

4 b§ mahdollistaa lastensuojelulaitoksessa sellaisten lapsen hallussa olevien aineiden ja esineiden poisottamisen, joiden voidaan epäillä vaarantavan lapsen tai muun henkilön henkeä tai terveyttä. Säännös koskee muun muassa päihtymiseen käytettäviä aineita ja niiden käyttöön soveltuvia välineitä sekä tietyin edellytyksin suuria rahavaroja, maksuvälineitä ja muita näihin verrattavia välineitä, hyödykkeitä, omaisuutta ja viestinnän mahdollistavia laitteita. Aiempi käsite ”haltuunotto” korvattiin käsitteellä ”poisottaminen”. Jos poistettua ainetta tai esinettä ei palauteta heti tilanteen rauettua, poisotosta on tehtävä muutoksenhakukelpoinen päätös (4 c§). 

Myös 65 §:ssä säädetään aineiden ja esineiden poisottamisesta lastensuojelulaitoksessa. Jos poisottamisesta ei ole mahdollista sopia lapsen kanssa eikä sitä voida viivyttää, laitoksen johtaja tai hoito- ja kasvatushenkilökuntaan kuuluva henkilö voi käyttää poisottamiseen välttämättömiä ja puolustettavia voimakeinoja. Voimakeinojen käytössä on otettava huomioon lapsen ikä ja käyttäytyminen sekä tilanteen kokonaisarviointi. 

66 §:n mukainen henkilöntarkastus liittyy lapsen suojaamiseen vakavilta terveyshaitoilta. Uuden sääntelyn myötä henkilöntarkastus voi koskea kaikkia 4 b§:ssä tarkoitettuja aineita ja esineitä. Henkilöntarkastus edellyttää aina perusteltua epäilyä, eikä sitä voi tehdä rutiininomaisesti.  

Henkilönkatsastusta koskevassa 66 a§:ssä viitataan huumausaineisiin, alkoholiin ja muihin päihtymystarkoituksessa käytettäviin aineisiin. Henkilönkatsastus voidaan tehdä, jos on perusteltu syy epäillä, että lapsi on käyttänyt tällaisia aineita. Näytteenottovaihtoehdoista on kuitenkin poistettu hiusnäyte sen tulkinnanvaraisuuden vuoksi.  

Myös omaisuuden, lähetysten ja tilojen tarkastamista sekä lähetysten luovuttamatta jättämistä koskeva 67 § laajenee koskemaan kaikkia uuden 4 b§:n mukaisia aineita ja esineitä, jos on perusteltua syytä epäillä, että lapsella on niitä hallussaan. Jos lapsen olinpaikka on sijaishuollon tarkoituksen toteuttamiseksi kiireellisesti selvitettävä, saadaan hänen käytössään olevat tilat ja hallussaan oleva omaisuus tarkastaa. Lisäksi, jos on perusteltua syytä epäillä, että lapselle osoitettu kirje tai siihen rinnastettava muu luottamuksellinen viesti taikka muu lähetys sisältää 4 b§:ssä tarkoitettuja aineita tai esineitä, lähetyksen sisältö saadaan tarkastaa kirjettä tai muuta luottamuksellista viestiä lukematta. 

Luvattomiin poissaoloihin voidaan puuttua aiempaa laajemmin 

Luvattomaan poistumiseen voidaan puuttua myös kiinnipitämällä lasta tietyin edellytyksin. 68 §:ssä säädetään lapsen kiinnipitämisestä lapsen rauhoittamiseksi esimerkiksi tilanteessa, jossa lapsi sekavan tai uhkaavan käyttäytymisensä perusteella todennäköisesti vahingoittaisi itseään tai muita. Uusi 68 a§ mahdollistaa kiinnipitämisen myös luvattoman poistumisen estämiseksi laitoksesta tai sen yhteydessä olevalta piha-alueelta, jos lapsi voisi poistumisellaan saattaa itsensä tai toisen henkilön alttiiksi terveys- tai turvallisuusvaaralle. Kiinnipitäminen voi sisältää myös lapsen siirtämisen. 

Luvattomasti poistuneen lapsen tavoittamista voidaan tietyissä tilanteissa tehostaa myös sijaintitietojen avulla. 69 a§ laajentaa tietyissä vakavan vaaran tilanteissa sijoittajahyvinvointialueen oikeutta saada Hätäkeskukselta lapsen käyttämän liittymän tai päätelaitteen sijaintitiedot. Tämä voi tulla kyseeseen esimerkiksi silloin, jos hyvinvointialueen viranomaisen perustellun käsityksen mukaan lapsen päihteidenkäyttö vaarantaa vakavasti hänen terveyttään tai kehitystään. 

Jos toimivaltaisen sosiaalihuollon viranhaltijan perustellun käsityksen mukaan lapsi on asunnossa tai muussa olinpaikassa ja lapsen terveys, kehitys tai turvallisuus on vakavasti vaarassa, uusi 69 b§ mahdollistaa viranhaltijan pääsyn asuntoon tai muuhun olinpaikkaan, jos pääsy on lapsen terveyden ja kehityksen suojelemiseksi taikka turvallisuuden vaarantumisen estämiseksi välttämätöntä. Pykälä antaa myös mahdollisuuden pitää lapsesta kiinni, jotta siirtyminen kuljetukseen käytettävään autoon tai muuhun kulkuvälineeseen on mahdollista.     

69 c § koskee kiinniotetun lapsen kuljettamista takaisin laitokseen. Henkilöntarkastus ja aineiden sekä esineiden poisotto laajenevat koskemaan kuljetusvälinettä ja sen välitöntä läheisyyttä sekä kaikkia 4 b§:ssä mainittuja aineita ja esineitä. Säännös mahdollistaa tietyin edellytyksin myös välttämättömien voimakeinojen käytön henkilötarkastuksen toteuttamiseksi ja aineiden sekä esineiden poisottamiseksi. 

Uuden 69 e§:n mukaan sosiaalihuollon viranomainen voi saada poliisilta virka-apua lastensuojelulaitoksesta tai perhekodista luvatta poissaolevan lapsen kiinniottamiseksi ja kuljettamiseksi. Myös laitoksen hoito- ja kasvatushenkilökuntaan kuuluva henkilö voi tehdä virka-apupyynnön sosiaalihuollon viranomaisen lukuun. Oikeus virka-apuun syntyy, jos virka-avun perusteena oleva toimenpide estyy esimerkiksi turvallisuusriskin vuoksi. Poliisi on velvollinen avustamaan lapsen kuljettamisessa lähimpään mahdolliseen lastensuojelulaitokseen. 

Erityisen huolenpidon jaksoa voidaan käyttää pidempään 

Erityisen huolenpidon jakson tavoitteena on katkaista lapsen häntä itseään vahingoittava käyttäytyminen ja mahdollistaa kokonaisvaltainen hoito ja huolenpito. 60 b§:n mukaan sijoitus erityisen huolenpidon jaksolle voidaan tehdä vain, jos sijaishuoltoa ei voida muutoin toteuttaa, eivätkä terveydenhuollon palvelut sovellu tilanteeseen.  

Erityisen huolenpidon jakso ei ole rajoitustoimenpide, vaan sijaishuollon erityinen hoito- ja huolenpitomuoto. Lakimuutoksen myötä jakson enimmäiskesto piteni 30 + 30 vuorokaudesta 90 + 90 vuorokauteen.  

Myös erityisen huolenpidon jakson aikaisia rajoituksia koskevaa sääntelyä muutettiin. 72 §:n mukaan lapsen liikkumista voidaan jakson aikana rajoittaa ja henkilönkatsastus voidaan tehdä harkintaan perustuen ilman erillisiä rajoituspäätöksiä. Tavoitteena on turvata turvallinen ja päihteetön sijaishuolto jakson aikana. 

Yhteydenpidon rajoittaminen voi ulottua myös tunnistamattomiin henkilöihin 

Sijaishuollossa olevan lapsen yhteydenpitoa vanhempiin tai muihin läheisiin henkilöihin on voitu rajoittaa jo aiemmin tietyin edellytyksin, esimerkiksi silloin, kun yhteydenpito vaarantaa sijaishuollon tarkoituksen tai yhteydenpidosta aiheutuu vaaraa lapsen hengelle, terveydelle, kehitykselle tai turvallisuudelle. 

Uuden 62 §:n 3 momentin mukaan yhteydenpitoa voidaan nyt rajoittaa myös henkilöihin, joiden henkilöllisyyttä ei pystytä yksilöimään. Säännöksellä voidaan puuttua esimerkiksi tilanteisiin, joissa lapsen päihteiden käyttöön liittyy yhteydenpitoa tuntemattomiin päihteiden välittäjiin. Lyhytaikaisesta yhteydenpidon rajoituksesta voi päättää myös laitoksen johtajan sijainen (63 §). 

Uusi kuntouttava suljettu laitospalvelu tulee käyttöön vuonna 2027 

Seuraava merkittävä muutos tulee voimaan 1.1.2027, jolloin voimaan tulevat kuntouttavaa suljettua laitospalvelua koskevat 49 a–49 e §:t. 

Vähintään 12-vuotias lapsi voidaan sijoittaa kuntouttavaan suljettuun laitospalveluun, jos se on välttämätöntä hänen suojelemisekseen omaa tai muiden turvallisuutta vaarantavalta käyttäytymiseltä sekä hänen tarvitsemiensa kuntouttavien palvelujen ja pitkäjänteisen tuen järjestämiseksi. Lisäksi sijoituksen edellytyksenä on, ettei sijaishuoltoa voida lapsen omaa tai muiden turvallisuutta vaarantavan käyttäytymisen vuoksi järjestää muulla tavalla, eikä erityisen huolenpidon jakso taikka muut sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut sovellu tilanteessa käytettäväksi. 

Alle 12-vuotias voidaan sijoittaa kuntouttavaan suljettuun palveluun vain erittäin poikkeuksellisista ja painavista syistä. 

Palvelu tarjoaa lapsen yksilöllisiin tarpeisiin vastaavaa tehostettua ja suunnitelmallista, sosiaali- ja terveydenhuollon ammatilliseen osaamiseen perustuvaa kuntoutusta. Kuntouttavan suljetun laitospalvelun tuottajalla on oltava lapsen suunnitelmallisen kuntoutumisen toteuttamiseksi käytettävissään erityisosaamista päihde- ja riippuvuushoidosta, lääketieteestä, psykologiasta, sosiaalityöstä sekä kasvatuksesta ja opetuksesta. Sijoituksen aikana tulee turvata myös muut lapsen tarvitsemat terveyden- ja sairaanhoidon palvelut. 

Lastensuojelu ja päihdehoito on sovitettava yhteen 

Lastensuojelulain muutokset vahvistavat lastensuojelun mahdollisuuksia turvata lapsen arkea ja puuttua tilanteisiin, joissa lapsen turvallisuus on vakavasti uhattuna. Samalla uudistuksessa korostuu sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen yhteensovittaminen lapsen tarpeita vastaavaksi kokonaisuudeksi. 

Rajoitustoimenpiteillä voidaan turvata lapsen turvallisuutta, mutta ne eivät korvaa päihde- ja mielenterveyshoitoa. Vaikeasti päihteitä käyttävä lapsi tarvitsee yksilöllisiin tuen tarpeisiinsa vastaavaa oikea-aikaista ja moniammatillista pitkäjänteistä tukea, johon yksi vastaus voi olla vuonna 2027 voimaan tuleva kuntouttava suljettu laitospalvelu.   

Lähteet: 

Apulaisoikeusasiamiehen ratkaisu EOAK/487/2023 Lastensuojelun menettely https://oikeusasiamies.fi/documents/235872516/250541620/eoa-487-2023.pdf/98d7ac4f-808a-d675-5551-ab796c665359?t=1723723200899 (luettu 1.10.2026) 

Häkkinen, Margareeta (2026) Päihteiden käyttöön liittyvät tahdosta riippumattomat toimenpiteet. Lääkärikirja Duodecim https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00479 (luettu 1.10.2026) 

Lastensuojelulaki 417/2007 https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2007/417#chp_10__sec_49d (luettu 1.10.2026) 

Onnettomuustutkintakeskus (2023) Nuorten tapaturmaiset huumekuolemat vuonna 2023 https://www.turvallisuustutkinta.fi/app/uploads/sites/8/2024/11/T2023-S1_Nuorten_huumekuolemat_tutkintaselostus.pdf (luettu 1.10.2026) 

Sosiaali- ja terveysministeriö 2026. Koulutus: lastensuojelulainsäädännön 1.10.2026 voimaan tulevat muutokset. Tapahtumasivu ja esitysmateriaalit julkaistu 31.8.2026. Saatavilla: https://stm.fi/tapahtumat/2026-08-31/koulutus-lastensuojelulainsaadannon-1.10.2026-voimaan-tulevat-muutokset. 

Uutiset

Päihdeasiamiestoiminta lausui alkoholilain muuttamisesta

Vaikutukset terveyteen ja päihdepalveluihin
Alkoholin runsas käyttö lisää terveysriskejä, kuten merkittävästi suurempaa vaaraa sairastua erilaisiin syöpiin. Sairauksista aiheutuu kärsimystä ihmisille ja heidän perheilleen sekä kuluja koko yhteiskunnalle.
Alkoholin ongelmallinen käyttö johtaa myös päihdepalveluiden tarpeeseen ja palveluja tulee antaa yksilöllisen tarpeen mukaisesti. Jo tällä hetkellä hyvinvointialueilla joutuu odottamaan päihdepalveluihin pääsyä liian kauan. Varsinkin laitospalveluihin, kuten päihdekuntoutukseen on vaikea päästä. Kun palveluja ei ole tarjolla, ihmisten päihdeongelmat pahenevat. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien ja palveluita tarvitsevien määrä väistämättä lisääntyy, jos alkoholin saatavuus helpottuu kotiinkuljetuksen kautta. Palveluihin pääsy hidastuu ja vaikeutuu entisestään, vaikka siihen ei ole varaa.

Vaikutukset hyvinvointiin ja väkivaltatilanteisiin
Runsas alkoholin käyttö lisää väkivaltaa perheiden sisällä ja kohteena ovat erityisesti naiset. Alkoholin kotiinkuljetus on omiaan lisäämään alkoholinkäytön aiheuttamaa lähisuhdeväkivaltaa.
Alkoholi on yleisin taustatekijä väkivaltatilanteissa, onnettomuuksissa ja tapaturmissa. Humalahakuinen juominen lisää uhkaa syyllistyä väkivaltarikoksiin ja joutua niiden uhriksi.

Vaikutukset lapsiin ja nuoriin
Kun Suomessa alkoholia käytetään tyypillisesti kotiympäristössä, esitys todennäköisesti lisäisi alkoholin käyttöä erityisesti siellä, missä myös muut perheenjäsenet ja lapset asuvat. Tällä hetkellä maassamme on noin 89 000 lasta, joiden toisella tai molemmilla vanhemmilla on päihdeongelma. Alkoholiongelman ohella myös alkoholin riskikäyttö on yleistä suomalaisissa perheissä. Jo se aiheuttaa suurentuneen riskin lasten ja nuorten turvattomuuden tunteelle, pelkotiloille ja huolenpidon laiminlyönnille. Lasten ja nuorten huonovointisuus on laajasti tiedossa jo tähän mennessä. Hallitusohjelmassa on yleisesti todettu, että hallitus edistää lapsiperhemyönteistä politiikkaa kaikilla tasoilla ja kiinnittää huomiota lapsi- ja perhevaikutusten arviointiin päätöksenteossa. Esitys alkoholin kotiin kuljetuksesta lisää lasten pahoinvointia ja on ristiriidassa hallitusohjelman kanssa.

Alkoholin kotiin kuljetuksen vaikutukset ihmisten tapaan hankkia ja käyttää alkoholia
Ulkomaisen tutkimuksen mukaan alkoholin riskikäyttäjät tekevät keskimääräistä enemmän alkoholin verkko-ostoksia ja hyödyntävät kotiinkuljetuksia. Alkoholia saadakseen ei tarvitse olla ajokuntoinen. Kotiinkuljetus voi johtaa myös pitkittyneeseen juomiseen ja suurempien alkoholimäärien hankkimiseen. Pikatilausten teko on helppoa ja tilaukset voi tehdä lyhyen harkinnan jälkeen impulsiivisesti. Kun ihmiset eivät pysty hallitsemaan omaa alkoholin käyttöään edes tällä hetkellä, uusi tilanne tekee alkoholin käytöstä heille entistä helpompaa ja hallitsemattomampaa. He tulevat tarvitsemaan erilaisia päihdepalveluita, joiden saatavuus jo nyt on vaikeaa.


Esitykseen liittyy liikaa ennakoitavissa olevia käytännön ongelmatilanteita, eivätkä kaikki ole edes tiedossa tässä vaiheessa.

Lue koko lausunto täältä

Uutiset

Päihdeasiamiestoiminta lausui lasten ja nuorten terapiatakuusta

Hallitusohjelman mukaisesti mielenterveys- ja päihdeongelmiin liittyvien sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden saatavuutta parannetaan ja lisäksi kiinnitetään erityistä huomiota ehkäisevään mielenterveys- ja päihdetyöhön. Hallitusohjelman tavoite on kannatettava, mutta ristiriitainen järjestörahoituksen leikkausten kanssa. Terapiatakuun toteuttaminen tuo lisää painetta sosiaali- ja terveyspalveluille ja tässä kokonaisuudessa järjestöissä tehtävä julkisia palveluita tukeva ja täydentävä työ on ensisijaisen tärkeää.

Terapiatakuun lisäksi tulee panostaa lasten ja nuorten mielenterveyden ongelmien ennaltaehkäisyyn ja puuttua ongelmien taustalla oleviin juurisyihin. Pohja mielenterveydelle rakennetaan lapsuudessa, jolloin vanhempien ja perheiden rooli lasten hyvinvoinnissa on keskeinen. Vanhemmuutta tukevia sosiaali- ja terveyspalveluita tulee olla saatavilla oikea-aikaisesti ja riittävässä laajuudessa. Lapsiperheköyhyys koskettaa joka yhdeksättä lasta. Köyhyys on yksi lasten mielenterveysongelmien juurisyy ja siihen puuttumalla voidaan vahvistaa lasten ja nuorten henkistä hyvinvointia.

Päihteiden käyttö lisää sekä käyttäjän että läheisten psyykkisten oireiden ja mielenterveyden häiriöiden riskiä.  Suomessa on 89 000 alaikäistä lasta, joiden toisella tai molemmilla biologisilla vanhemmilla on jossain vaiheessa ennen lapsen täysi-ikäisyyttä vakava päihdeongelma. Vanhemman päihdeongelma kasvattaa lapsen mielenterveysongelmien riskiä. Nuorten miesten ahdistus voi näkyä päihteiden käyttönä ja syrjäytymisenä. Alle 30-vuotiaiden huumekuolemat kytkeytyvät usein mielenterveysongelmiin. Kuntien vastuulla on edistää hyvinvointia ja terveyttä sekä toteuttaa ehkäisevää päihdetyötä eri hallinnonaloilla. Hyvinvointialueilla tulee olla tarjolla riittäviä ja oikea-aikaisia mielenterveyspalveluita sekä päihde- ja riippuvuuspalveluita päihdekuntoutuksena ja -hoitona. Mielenterveydenhäiriön ja päihdeongelman yhtäaikaisuus ei saa olla esteenä tarvittavan tuen ja hoidon saamiseen molempiin ongelmiin. 

Terapiatakuussa tarjottavan tuen tulee perustua lapsen ja nuoren tarpeeseen, eikä yksinomaan ennalta rajattuun menetelmävalikoimaan. Tavoitteena tulee olla, että jokainen tukea tarvitseva lapsi ja nuori saa apua. Terapiatakuun toteuttamisessa tulee huomioida lasten ja nuorten moninaisuus, eikä tiukka menetelmälähtöisyys välttämättä tue yhdenvertaisuutta.

Toteutuakseen käytännössä lasten ja nuorten terapiatakuu edellyttää riittäviä sosiaali- ja terveydenhuollon resursseja. Lain toimeenpano ja alueellisen yhdenvertaisuuden toteutuminen vaatii kansallista ohjausta. Terapiatakuun saatavuudesta, riittävyydestä ja alueellisesta yhdenvertaisuudesta on tärkeää kerätä systemaattisesti tietoa. Terapiatakuun toteutumista ja vaikuttavuutta tulee seurata myös keräämällä lapsilta ja nuorilta sekä heidän läheisiltään palautetta. Kokemustietoa tulee analysoida ja hyödyntää lain toteutumisen valvonnassa.

Lue koko lausunto täältä

Päihdeasiamiestoiminta lausui lasten ja nuorten terapiatakuusta

Uutiset