Päihdeasiamiestoiminta lausui sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta

Yksityisen palveluntuottajan alihankintaan liittyvä sääntely

Päihdeasiamiestoiminta pitää mahdollisena, että ehdotetulla lakiesityksellä voidaan tukea ja täydentää hyvinvointialueiden omaa palvelutuotantoa sekä tuoda alueelle asiakkaiden tarpeisiin vastaavaa erityisosaamista.

Vuokratyövoimaa tai yksityistä palveluntuottajaa käytettäessä hyvinvointialueen tulee kuitenkin varmistua siitä, että ammattihenkilöstö täyttää sosiaali- sekä terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetuissa laeissa säädetyt kelpoisuusehdot ja että osaaminen on riittävää. Valvonta, vastuu ja ohjaus tulee jatkossakin säilyttää hyvinvointialueella koko hankintaketjun osalta.  

Sosiaali- ja terveydenhuollon seuranta ja arviointivelvollisuus

Päihdeasiamiestoiminta kannattaa lakiesitystä hyvinvointialueen henkilöstöresurssien käytön seuraamisesta koskien henkilöstön vajeita, henkilöstön määrää, ikärakennetta ja vaihtuvuutta.

Sosiaalihuollon asiakasturvallisuus ja terveydenhuollon potilasturvallisuus vaarantuu, jos henkilöstöä ei ole asiakkaiden ja potilaiden tarpeisiin nähden riittävästi tai jos asiakkaita on yli lakisääteisten asiakasmitoitusten. Hyvinvointialueen päättäjillä ja johdolla on vastuu asiakas- ja potilasturvallisuudesta.

Henkilöstön vaihtuvuuden syistä kerättyä tietoa tulee hyödyntää hyvinvointialueilla johtamisen ja päätöksenteon tukena henkilöstön veto- ja pitovoiman parantamiseksi.

Sosiaalihuoltolain nojalla annettavan päätöksen oikaisuvaatimusmenettely

Sosiaalipalveluiden järjestämisestä tulee antaa asiakkaalle kirjallinen päätös, johon asiakkaalla on tarvittaessa oikeus vaatia oikaisua. Hyvinvointialue päättää oikaisuvaatimusten käsittelystä. Oikaisuvaatimukset voidaan käsitellä hyvinvointialueen toimielimessä tai siirtää toimivaltaa viranhaltijalle. Tällöin oikaisuvaatimuksen voi käsitellä myös se yksittäinen viranhaltija, joka on tehnyt alkuperäisen päätöksen.

Viranhaltijan päätöksillä on merkittäviä vaikutuksia asiakkaan oikeuksiin ja oikeusturvaan. Päätöksen tehneen yksittäisen viranhaltijan varaan jäävä oikaisuvaatimuksen käsittely ei turvaa oikaisuvaatimuksen puolueetonta käsittelyä, eikä menettelytapa ole myöskään esteettömyyden näkökulmasta perustelu.

Päihdeasiamiestoiminta kannattaa sosiaalihuoltolain muuttamista siten, että oikaisuvaatimukset käsittelee ja päätöksen antaa aina hyvinvointialueen toimielin. Lisäksi oikaisuvaatimusmenettelyssä tulee kiinnittää huomiota esittelijän esteettömyyteen. 

Lue lausunto kokonaisuudessaan

Uutiset

Palveluiden priorisointia ei voi tehdä ilman tutkittua tietoa ja vaikuttavuuden arviointia  

Palveluvalikoiman sääntelyn tarkoituksena on, että ihmiset saisivat jatkossa mahdollisimman vaikuttavaa hoitoa ja palvelua, joiden on tutkitusti todettu edistävän terveyttä ja hyvinvointia.  Sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoille suunnatussa kyselyssä pyydettiin ottamaan kantaa mm. ihmisarvoon, osallisuuteen, sosiaali- ja terveydenhuollon tarveperiaatteisiin sekä kustannusvaikuttavuuteen. Kyselyllä kerättyä tietoa ja vastauksia hyödynnetään tulevassa säädösvalmistelussa. EHYTin päihdeasiamiestoiminta vastasi sosiaali- ja terveydenhuollon palveluvalikoiman periaatteita koskevaan sidosryhmäkyselyyn.

Ihmisarvo on tärkeä palveluvalikoiman periaate. Päätöksenteko ei saa johtaa yksilötasolla kohtuuttomiin lopputuloksiin. Esimerkiksi rajoittamalla oikeutta viimesijaiseen turvaan, loukataan ihmisarvoa.

Osallisuus on kuulluksi tulemista ja sitä, että ihminen voi vaikuttaa omaan elämäänsä ja myös siihen, mitä palveluita tarvitsee. Järjestöjen osallisuus päätöksentekoprosessissa mahdollistaa heikoimmassa asemassa ja usein myös julkisten palveluiden ulkopuolella olevien kansalaisten äänen esiin tuomisen. Tosiasiallinen osallisuus toteutuu vain kiinnittämällä huomio kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin.

Sosiaalihuollon tarveperiaatteen mukaan resursseja voitaisiin kohdentaa enemmän suureen kuin pieneen tarpeeseen vastaamiseen. Esitetty tarveperiaate ei panosta riittävällä tavalla ongelmien ennaltaehkäisyyn, joka on eettisesti, inhimillisesti ja taloudellisesti järkevää.

Sosiaalihuollon toimenpiteiden vaikuttavuuden ja kustannusvaikuttavuuden periaatteen toteutumista haastaa sosiaalihuollon kansallisen tietopohjan puuttuminen, vaikuttavuuden arvioinnin vähäisyys sekä tutkimusperustan ohuus. Palveluiden priorisointia ei voi tehdä ilman tutkittua tietoa ja vaikuttavuuden arviointia.

Terveydenhuollon tarveperiaatteen mukaan terveydenhuollon resursseja voitaisiin kohdentaa enemmän suureen kuin pieneen tarpeeseen vastaamiseen. Jokaiselle tulee turvata riittävät terveyspalvelut, eikä kenenkään sairaus saa jäädä hoitamatta. Sairauksien hoidosta säästäminen voi lyhyellä tähtäimellä tuoda säästöjä, mutta myös lisäkustannuksia, jos sairauksia ei hoideta oikea-aikaisesti.

Tterveydenhuollon kustannusvaikuttavuuteen tulee suhtautua varauksella. Hyvinvointialueiden heikko taloudellinen tilanne aiheuttaa jo tällä hetkellä piilopriorisointia, joka heijastuu hoidon tarpeen arviointiin, hoitoon pääsyyn ja hoidon toteutustapoihin. Raskaimmat seuraukset kantavat ne yksittäiset, haavoittuvassa asemassa olevat ihmiset, joiden hoitoon pääsy evätään kustannusvaikuttavuuteen vedoten.

Palveluvalikoimasta päättämisen periaatteiksi tulisi nostaa myös arvot ja etiikka sekä pysyvyys. Lainsäädännön avulla voidaan vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon eettisiä periaatteita ja arvoja. Ennaltaehkäisevän työn ja ehkäisevien toimien vaikutukset saadaan näkyviin rakentamalla palveluvalikoimaa pitkäjänteisesti.

Muut kommentit palveluvalikoiman periaatteista säätämiseen:

  • Mielenterveysongelmista ja päihderiippuvuuksista kärsivät asiakkaat tulee nostaa samojen oikeuksien piiriin muiden sairausryhmien kanssa.
  • Osatyökykyisille tulee turvata riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut. Yhteiskunnallinen osallisuus voi olla muutakin toimintaa kuin palkkatyötä, esimerkiksi kuntouttavaa työtoimintaa.
  • Suomessa tehdään turhia huostaanottoja, jotka eivät liity kodin kasvuolosuhteisiin, vaan palvelujärjestelmän puutteisiin.
  • Hyvinvoinnin rakentaminen on sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteistyötä. Hyvinvointialueille tarvitaan sisäisiä sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyön rakenteita ja ohjeistuksia.
  • Sosiaalihuolto ei ole alisteinen terveydenhuollolle. Esimerkiksi päihteiden ongelmakäyttöön tulee saada apua sekä terveydenhuollosta että sosiaalihuollosta.
  • Vaikuttavuus on ainoa kestävä tapa priorisoida palveluita. Jotta sosiaali- ja terveyspalvelut ovat kansallisesti tasalaatuisia ja asiakkaille yhdenvertaisia, vaikuttavuuden mittaamisen tulee olla hyvinvointialueita velvoittavaa.
  • Hallitusohjelmassa sosiaalihuoltoon kohdennetaan 100 miljoonan euron leikkaukset, vaikka tälläkään hetkellä sosiaalihuollossa ei pystytä vastaamaan oikea-aikaisesti asiakkaiden tuen tarpeisiin.
  • Sosiaali- ja terveysalan järjestöihin kohdentuvat leikkaukset (130 miljoonaa euroa) vaikuttavat järjestöjen mahdollisuuteen tehdä ennaltaehkäisevää työtä ja julkista palvelujärjestelmää tukevaa työtä. Tämä tulee näkymään kasvavana tarpeena julkisilla palveluille.

    Lisätiedot:
    Marja Marttila
    erityisasiantuntija
    puhelin 050 464 6484
    marja.marttila@ehyt.fi 

Uutiset

Päihdeasiamiestoiminnan alue- ja kuntavaalitiedote

Päihteitä ongelmallisesti käyttävien tie hoitoon ja palveluihin ei aina ole helppo. Vuosittain noin tuhat ihmistä hakee päihdeasiamiestoiminnasta apua saadakseen tarpeelliseksi kokemansa avun. Valitettavan usein myös päihderiippuvaisten läheiset jäävät ilman tukea. Lisäksi tilanne kuormittaa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia, jotka välittävät päihdeasiamiestoimintaan huoltaan asiakkaiden ja potilaiden lakisääteisten oikeuksien toteutumisesta.

Hallitus on merkittävällä tavalla uudistanut alkoholipolitiikkaa tuomalla nykyistä vahvemmat alkoholijuomat päivittäistavarakauppoihin. Suunnitteilla on muitakin alkoholin myyntiä edistäviä ja saatavuutta helpottavia muutoksia, kuten alkoholin kotiinkuljetus. Päihdeasiamiestoiminta kantaa huolta lisääntyvistä päihdehaitoista, jotka tulevat kasvattamaan myös sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden tarvetta. 

Saman aikaisesti hyvinvointialueiden tuottamiin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin kohdistetaan merkittäviä säästötoimia. Esimerkiksi sosiaalihuollon palveluvalikoimaan, johon mm. päihde- ja riippuvuustyö sekä työikäisten ja perheiden palvelut kuuluvat, kohdentuu 100 miljoonan euron säästöt. Päihde- ja riippuvuushoitoa tarjoavasta perusterveydenhuollosta haetaan 132 miljoonan euron säästöjä nostamalla hoitotakuuaikaa 14 vuorokaudesta kolmeen kuukauteen.  

Päihdeasiamiestoiminta kehottaa kuntia ja hyvinvointialueita panostamaan riippuvuusongelmien ennaltaehkäisyyn, joka on niin inhimillisesti, kuin taloudellisesti järkevämpää kuin korjaava työ. Koska ennaltaehkäisy ei tavoita kaikkia, tulee hyvinvointialueiden turvata asukkailleen myös riittävät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. 

Mahdollisia palveluiden heikennyksiä ei tule kohdentaa jo valmiiksi heikoimmassa asemassa oleviin, kuten lapsiin, nuoriin tai erityisen tuen tarpeisiin asiakkaisiin. Palveluiden priorisointia tulee tehdä pitkällä tähtäimellä, tutkittuun tietoon ja vaikuttavuuden arviointiin perustuen, jotta asiakas- ja potilasturvallisuutta ei vaaranneta.

Päihderiippuvuus on vakava sairaus, joka vaikuttaa laaja-alaisesti niin sairastuneiden itsensä kuin läheistenkin elämään. Päihderiippuvaisilla tulee olla samat oikeudet tarpeensa mukaiseen vaikuttavaan hoitoon, kuntoutukseen ja palveluihin kuin muillakin pitkäaikaisesti sairailla ihmisillä. Oikea-aikaisella sosiaali- ja terveydenhuollolla estetään tilanteiden kriisiytyminen ja kalliimpien erityispalveluiden ja erikoissairaanhoidon tarve.

Tutustu myös EHYT ry:n vaalitavoitteisiin:

Vaalit – EHYT ry

Uutiset

Päihdeasiamiestoiminta lausui selvityksestä sosiaali- ja terveysalan järjestöjen avustustoiminnan edellytyksistä ja linjauksista

Päihdeasiamiestoiminta ei kannata kumpaakaan mallia sellaisenaan, vaan esittää mallin B jatkotyöstämistä Sosiaali- ja terveysministeriön avustusasioiden neuvottelukunnan esittämällä tavalla, jolloin lähtökohtina ovat:

  1. Monipuolisen kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytysten turvaaminen tilanteessa, jossa siihen kohdistuu historian suurimmat kertaluonteiset rahoitusleikkaukset samalla, kun yhteiskunnan muutosnopeus on kovimmillaan sitten itsenäisen Suomen rauhan ajan historian sekä
  2. tuloksellinen ja vaikuttava avustusten kohdentaminen.

Selvityksessä eivät näy päihde- ja riippuvuustyötä tekevät järjestöt. Nämä järjestöt täydentävät julkisia sosiaali- ja terveyspalveluja sekä toimivat tärkeänä yhteistyörakenteena ja väylänä julkisen sektorin palveluihin. Osa haavoittuvimmassa asemassa olevien henkilöiden palveluista on keskeisesti järjestötoimijoiden varassa.

Selvityshenkilö liittää päihdehäiriöt osaksi mielenterveydenhäiriöitä, jolloin päihdeongelman sosiaalinen ja yhteiskunnallinen ulottuvuus jää puuttumaan. On myös huolestuttavaa, ettei selvityksessä mainita lainkaan huumeita, vaikka vuonna 2023 Suomessa menehtyi huumemyrkytyksiin 253 ihmistä.

Päihdeasiamiestoiminta kantaa huolta mahdollisesta poliittisen ohjauksen lisääntymisestä järjestötoiminnassa. Näkemyksemme mukaan ministeriössä ei voi olla riittävän syvää asiantuntemusta eri järjestöissä tehtävän työn teemoihin. Järjestöillä tulee säilyä oikeus suunnata toimintansa painopisteitä itsenäisesti, sekä kehittää joustavasti ratkaisuja kansalaisilta ja kentältä nouseviin tarpeisiin. 

Lue lausunto kokonaisuudessaan

Uutiset

Nyt voit tavoittaa päihdeasiamiestoiminnan helposti myös sähköisesti

Nettilomakkeen kautta kysymyksen voi esittää nimettömänä, eikä kirjautumista vaadita. Sähköinen asiointi on tietoturvallista ja luottamuksellista.

Päihdeasiamiestoiminnan kahden hengen tiimille tulee vuosittain noin 800–1000 yhteydenottoa. Yhteydenottojen syyt ovat moninaisia: ne koskevat esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita, päihdepalveluihin pääsyä, käytäntöjä päihdehoidossa ja -kuntoutuksessa, kohtelua päihdepalveluissa sekä käytettävissä olevia oikeussuojakeinoja.

Päihdeasiamiestoiminnassa autetaan ja neuvotaan ihmisiä, jotka hakeutuvat vapaaehtoisesti päihdepalveluihin, -hoitoon ja -kuntoutukseen. Palvelua saavat myös läheiset. 

Tutustu yhteydenottolomakkeeseen

Uutiset

Vuosi 2024: Kokemukset epäoikeudenmukaisuudesta näkyvät päihdeasiamiestoiminnassa

Vuonna 2024 päihdeasiamiestoiminta vastasi 786 yksittäiseen yhteydenottoon. Yleisimmin yhteydenotto koski omaa asiaa (66 %), mutta myös läheiset, hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset sekä palveluntuottajien ja järjestöjen edustajat ottivat yhteyttä päihdeasiamiestoimintaan.

Eniten yhteydenotoissa puhuttivat päihdehoidon ja -kuntoutuksen hoitokäytännöt (40 %), joiden osalta päihdeasiamiestoiminnasta toivottiin neuvoja ja apua omiin oikeuksiin ja kohteluun liittyvissä kysymyksissä. Palvelujärjestelmän sirpaleisuus vaikeutti avun löytämistä ja palveluihin kohdistuvat säästöt näkyivät ongelmina päihdepalveluihin pääsyssä (19 %). Lisäksi sosiaalietuudet, muut sosiaali- ja terveyspalvelut, järjestöjen palvelut ja esimerkiksi asumiseen ja ajokorttiasioihin liittyvät ongelmat herättivät kysymyksiä.

Ennen yhteydenottoa päihdeasiamiestoimintaan, yhteydenottajat olivat usein onnistumatta yrittäneet hakea apua eri tahoilta, kuten terveydenhuollosta, sosiaalihuollosta tai esimerkiksi hyvinvointialueen sosiaali- ja potilasasiavastaavilta.

Päihdeasiamiestoiminnan tavoitteena on tukea asiakkaita siten, että he vastaisuudessa suoriutuvat itsenäisesti palvelujärjestelmässä. Yhteydenottajista 70 % koki saavansa sellaista apua, jonka turvin hän pärjää jatkossa itsenäisesti. Noin 30 % yhteydenotoista vaati päihdeasiamiestoiminnan jatkoselvittelyä hyvinvointialueen edustajien, palveluntuottajien tai valvovan viranomaisen kanssa.

Toimintaan saapuneen palautteen mukaan yhteydenottajat kokevat saaneensa kattavasti toivomaansa tietoa etuuksista, palveluista ja omista oikeuksistaan asiakkaana tai potilaana. Vaikka aina toivottua ratkaisua tilanteeseen ei ole mahdollista saada, tällöinkin tärkeäksi koetaan kuulluksi tuleminen.

Päihdeasiamiestoimintaan yhteyttä ottavien yleisimmin käyttämät päihteet ovat huumeita (74 %). Huumeiden lisäksi erilaiset lääkkeet ja alkoholi puhuttavat. 86 % yhteydenottajista on 30–49-vuotiaita. Päihdehistoria on pitkä; 85 %:lla yli 10 vuotta. Vuonna 2024 yhteydenottoja tuli kaikkiaan 16 hyvinvointialueelta.

Päihdeasiamiestoiminta tapaa säännöllisesti yhteiskunnan päättäjiä ja virkamiehiä, hyvinvointialueiden päättäjiä ja ammattilaisia sekä järjestöjen työntekijöitä, vapaaehtoisia ja vertaistoimijoita. Koulutamme, annamme lausuntoja valmisteilla oleviin lakiesityksiin ja laadimme kannanottoja mediaan. Viestimme aktiivisesti sosiaalisessa mediassa ja uutiskirjeessä. Tutustu toimintaamme: https://paihdeasiamies.fi/

Uutiset

Päihdeasiamiestoiminta lausui mielenterveyden edistämisen periaatepäätöksestä

Päihteiden käyttö lisää psyykkisten oireiden ja mielenterveyden häiriöiden riskiä. Mielenterveyden haasteet taas voivat lisätä haitallista päihteiden käyttöä. Mielenterveydenhäiriön ja päihdeongelman yhtäaikaisuus ei saa olla esteenä tarvittavan tuen ja hoidon saamiseen molempiin ongelmiin. Päihde- ja mielenterveystyö tulee integroida toisiinsa paremmin.

Mielenterveyden häiriöt ovat suurin sairauspoissaolojen syy.  Jos kehityksen suuntaa halutaan muuttaa, tulee puuttua muun muassa työoloihin ja rakenteisiin, jotka lisäävät henkistä kuormitusta. Politiikan tulee mahdollistaa ja tukea hyvää mielenterveysjohtamista työpaikoilla.

Mielenterveysoireilu on lisääntynyt myös lapsilla ja nuorilla. Köyhyys on yksi lasten mielenterveysongelmien juurisyy ja siihen puuttumalla voidaan vahvistaa lasten ja nuorten henkistä hyvinvointia. Myös vanhemman päihdeongelman on osoitettu olevan yhteydessä mm. lasten psyykkiseen kehitykseen sekä käytös- ja tunne-elämän häiriöihin. Vanhemmuutta tukevia sosiaali- ja terveyspalveluita tulee olla saatavilla oikea-aikaisesti ja riittävässä laajuudessa.

Mielenterveys- ja päihdeongelmiin liittyvien sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden saatavuuteen tulee kiinnittää huomiota ja parantaa niiden vaikuttavuutta. Palveluiden tulee perustua ihmisen yksilöllisen tarpeen tunnistamiseen ja tarpeenmukaiseen hoitoon ja kuntoutukseen. Mielenterveyspalveluita käyttävien osallisuutta oman hoitonsa suunnitteluun ja sitä koskevaan päätöksentekoon tulee vahvistaa. 

Itsetuhoisuuden taustalla voi olla mielenterveyden häiriöitä, mutta myös muita altistavia tekijöitä, kuten pitkittynyttä päihteiden käyttöä. Itsetuhoisuutta hoidettaessa on välttämätöntä tunnistaa taustatekijät, jotta hoito ja palvelu voidaan kohdentaa oikein. Päihtyneiden tai päihderiippuvuudesta kärsivien itsemurhariskin vakavuutta tulee arvioida samalla tapaa kuten muillakin itsemurhavaarassa olevilla ja tarvittavaa hoitoa tulee olla saatavilla oikea-aikaisesti akuutista päihdeongelmasta huolimatta.

Mielenterveyttä ei tule nähdä ainoastaan sosiaali- ja terveydenhuollon vastuulle kuuluvana kysymyksenä. Ennaltaehkäisevällä matalan kynnyksen tuella voidaan estää ongelmien kärjistymisen ja vähentää kalliimpien palvelujen tarvetta. Kansalaisjärjestöjen toiminta tulee tunnistaa osana mielenterveyden palvelujärjestelmää.

Lue lausunto kokonaisuudessaan

Uutiset

Päihdeasiamiestoiminta lausui alkoholilain muuttamisesta

Vaikutukset terveyteen ja päihdepalveluihin
Alkoholin runsas käyttö lisää terveysriskejä, kuten merkittävästi suurempaa vaaraa sairastua erilaisiin syöpiin. Sairauksista aiheutuu kärsimystä ihmisille ja heidän perheilleen sekä kuluja koko yhteiskunnalle.
Alkoholin ongelmallinen käyttö johtaa myös päihdepalveluiden tarpeeseen ja palveluja tulee antaa yksilöllisen tarpeen mukaisesti. Jo tällä hetkellä hyvinvointialueilla joutuu odottamaan päihdepalveluihin pääsyä liian kauan. Varsinkin laitospalveluihin, kuten päihdekuntoutukseen on vaikea päästä. Kun palveluja ei ole tarjolla, ihmisten päihdeongelmat pahenevat. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien ja palveluita tarvitsevien määrä väistämättä lisääntyy, jos alkoholin saatavuus helpottuu kotiinkuljetuksen kautta. Palveluihin pääsy hidastuu ja vaikeutuu entisestään, vaikka siihen ei ole varaa.

Vaikutukset hyvinvointiin ja väkivaltatilanteisiin
Runsas alkoholin käyttö lisää väkivaltaa perheiden sisällä ja kohteena ovat erityisesti naiset. Alkoholin kotiinkuljetus on omiaan lisäämään alkoholinkäytön aiheuttamaa lähisuhdeväkivaltaa.
Alkoholi on yleisin taustatekijä väkivaltatilanteissa, onnettomuuksissa ja tapaturmissa. Humalahakuinen juominen lisää uhkaa syyllistyä väkivaltarikoksiin ja joutua niiden uhriksi.

Vaikutukset lapsiin ja nuoriin
Kun Suomessa alkoholia käytetään tyypillisesti kotiympäristössä, esitys todennäköisesti lisäisi alkoholin käyttöä erityisesti siellä, missä myös muut perheenjäsenet ja lapset asuvat. Tällä hetkellä maassamme on noin 89 000 lasta, joiden toisella tai molemmilla vanhemmilla on päihdeongelma. Alkoholiongelman ohella myös alkoholin riskikäyttö on yleistä suomalaisissa perheissä. Jo se aiheuttaa suurentuneen riskin lasten ja nuorten turvattomuuden tunteelle, pelkotiloille ja huolenpidon laiminlyönnille. Lasten ja nuorten huonovointisuus on laajasti tiedossa jo tähän mennessä. Hallitusohjelmassa on yleisesti todettu, että hallitus edistää lapsiperhemyönteistä politiikkaa kaikilla tasoilla ja kiinnittää huomiota lapsi- ja perhevaikutusten arviointiin päätöksenteossa. Esitys alkoholin kotiin kuljetuksesta lisää lasten pahoinvointia ja on ristiriidassa hallitusohjelman kanssa.

Alkoholin kotiin kuljetuksen vaikutukset ihmisten tapaan hankkia ja käyttää alkoholia
Ulkomaisen tutkimuksen mukaan alkoholin riskikäyttäjät tekevät keskimääräistä enemmän alkoholin verkko-ostoksia ja hyödyntävät kotiinkuljetuksia. Alkoholia saadakseen ei tarvitse olla ajokuntoinen. Kotiinkuljetus voi johtaa myös pitkittyneeseen juomiseen ja suurempien alkoholimäärien hankkimiseen. Pikatilausten teko on helppoa ja tilaukset voi tehdä lyhyen harkinnan jälkeen impulsiivisesti. Kun ihmiset eivät pysty hallitsemaan omaa alkoholin käyttöään edes tällä hetkellä, uusi tilanne tekee alkoholin käytöstä heille entistä helpompaa ja hallitsemattomampaa. He tulevat tarvitsemaan erilaisia päihdepalveluita, joiden saatavuus jo nyt on vaikeaa.


Esitykseen liittyy liikaa ennakoitavissa olevia käytännön ongelmatilanteita, eivätkä kaikki ole edes tiedossa tässä vaiheessa.

Lue koko lausunto täältä

Uutiset

Päihdeasiamiestoiminnan vuosikertomus 2023

Päihdeasiamiestoiminnan tehtävänä on edistää päihteitä ongelmallisesti käyttävien asioita, jotta nämä tietäisivät keneen ottaisi yhteyttä ja saisivat tarvitsemansa palvelut. Yhteiskunnallisella tasolla työtä tehdään muun muassa kannanotoilla ja keskustelemalla hyvinvointialueiden kanssa ongelmista ja hyvistä käytännöistä.

Vuonna 2023 agendalla oli ennen kaikkea vuoden alusta voimaan astunut päihdepalveluita koskeva lainsäädäntöuudistus, jossa sosiaalihuoltolain ja terveydenhuoltolain säännöksiin tehtiin parannuksia. Uudistuksen yhtenä keskeisenä tavoitteena oli sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien ja roolien selkiyttäminen ja hyvä yhteistyö. Tämä ei päihdeasiamies Tuula Sillanpään mukaan ole vielä toteutunut.

”Siiloja on edelleen eikä yhteistyö aina toimi. Asiakkaat eivät tiedä, mihin milloinkin pitäisi olla yhteydessä. Päihdepalvelujen kotisivutkin ovat paikoitellen sekavat, eikä tieto ole helposti löydettävissä. Joissain asioissa on menty jopa huonompaan suuntaan”, Sillanpää kertoo.

Sillanpää näkee myönteisenä viestinä kentältä henkilökunnan sitoutumisen työhönsä. ”He haluavat tehdä työtään mahdollisimman hyvin ja se kuultaa kaikesta läpi.”

Maakuntamatkoilla päästään ytimeen

Vuonna 2023 päihdeasiamiestoiminta piti 15 koulutustilaisuutta lain sisällöstä ammattilaisille, järjestötoimijoille ja vapaaehtoisille. Lisäksi päihdeasiamiehellä oli puheenvuoroja seminaareissa ja järjestöjen tilaisuuksissa.

Maakuntamatkoilla tutustuttiin alueiden päihdepalveluihin, järjestöjen toimintaan ja kuntoutuslaitoksiin syvemmin. Lukuisat keskustelut esimiesten, hoitajien, kokemusasiantuntijoiden, sosiaalityöntekijöiden ja päihteidenkäyttäjien kanssa antoivat tietoa alueiden tilanteesta, ongelmista ja hyvistä käytännöistä.

”Päihdepalveluiden tasalaatuisuus koko Suomessa on hyvä ja oikeutettu tavoite. Tällä hetkellä kaikkien hyvinvointialueiden sisälläkään palvelut eivät ole samanlaisia. Kesto-ongelmana monella paikkakunnalla on edelleen päihdekuntoutukseen pääsy.”

Terveydenhuoltolain uudistuksessa todetaan, että päihdehoitoa saavalle potilaalle tulee turvata kaikki hänen tarvitsemansa terveyden- ja sairaanhoidon palvelut.

Erityisesti hoitoon pääsy on vaikeaa Sillanpään mukaan niillä, joilla on päihdehäiriön lisäksi jokin muu mielenterveydenhäiriö. Kentältä välittyy myös kasvava huoli ikääntyneiden ihmisten päihdeongelmasta.

Tukea myös yksityisellä tasolla

Päihdeasiamiestoiminta antaa apua asiakkaille ja ammattilaisille myös puhelimitse. Esimerkiksi vuonna 2023 tuli 1073 yhteydenottoa pääosin yksityisiltä ihmisiltä.

”Ensisijaisesti annamme neuvoja, miten toimia ongelmatilanteissa. Joskus otamme myös yhteyttä päihdepalveluiden henkilökuntaan ja selvitämme asiaa. Korostamme, että olemme palveluntuottajista riippumaton toimija. Haemme lain mukaisia ja oikeita ratkaisuja asiakkaiden tilanteisiin”, Sillanpää kertoo.

Päihdeasiamiestoiminta neuvoo ja auttaa päihdepalveluihin ja sen aikaiseen sosiaaliturvaan liittyvissä asioissa. Maksutonta ja luottamuksellista neuvontaa ja konsultointia tarjotaan valtakunnallisesti ja yksilötasolla asiakkaille, läheisille ja ammattilaisille.

EHYT ry vuosikertomus 2023

Uutiset

Päihdeasiamiestoiminta lausui perusterveydenhuollon hoitotakuuaikojen pidentämisestä

Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että 14 vuorokauden hoitoon pääsyn enimmäisaika kiireettömässä perusterveydenhuollon avosairaanhoidossa pitenee 23 vuotta täyttäneillä ja palautuu aiempaan kolmeen kuukauteen. Lisäksi kiireettömään perusterveydenhuoltoon kuuluvassa suun terveydenhuollossa luovutaan neljän kuukauden enimmäisajasta ja 1.11.2024 alkaen suunnitellusta kolmen kuukauden enimmäisajasta ja hoitoon pääsyn enimmäisaika palautuu aiempaan kuuteen kuukauteen.

Enimmäisajan pidentäminen on potilaiden kannalta selkeä huononnus ja huononnuksen toteuttaminen edellyttää perusteltuja syitä. Ero 14 vuorokauden ja kolmen kuukauden välillä tai neljän ja kuuden kuukauden välillä on niin iso, että ainakin osalle potilaista se pahentaa sairautta ja hidastaa paranemista. Lakisääteisen enimmäisajan piteneminen johtaa väistämättä todellisen hoitoon pääsyajan pitenemiseen. Ehdotettu muutos lisää eriarvoisuutta ja kohdistuu erityisesti jo valmiiksi haavoittuvassa asemassa oleviin, työttömiin ja pienituloisiin, koska he käyttävät julkisia palveluita. Tähän potilasryhmään kuuluvat muun muassa päihteitä käyttävät henkilöt, jotka tarvitsevat paljon julkisia palveluja. Hoitotakuuaikojen pidentämisestä voidaan saada säästöjä lyhyellä aikavälillä, mutta pidemmän päälle se aiheuttaa lisäkuluja, kun sairaudet pahenevat ja vaativat kalliimpaa hoitoa.

Aiemmin vuosina 2023 ja 2024 on valmisteltu useita lainsäädäntöuudistuksia muun muassa työttömyysturvasta, eri etuuksista ja hoitotakuuajoista. Niillä kaikilla on kielteisiä taloudellisia vaikutuksia samoihin kohderyhmiin eli haavoittuvassa asemassa oleviin ja pienituloisiin. Vaikutukset kertaantuvat samojen ihmisten kohdalla eikä niiden kokonaisvaikutuksia ei ole riittävästi selvitetty.

Lasten ja alle 23-vuotiaiden nuorten kohdalla hoitotakuuaikoja ei olla pidentämässä, vaan ne säilyvät ennallaan. On kannatettavaa, että lasten ja nuorten palveluista huolehditaan ja he saavat tarvitsemansa palvelut mahdollisimman pian.  

Lue koko lausunto täältä

Uutiset