Päihdeasiamiestoiminta lausui sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta

Yksityisen palveluntuottajan alihankintaan liittyvä sääntely

Päihdeasiamiestoiminta pitää mahdollisena, että ehdotetulla lakiesityksellä voidaan tukea ja täydentää hyvinvointialueiden omaa palvelutuotantoa sekä tuoda alueelle asiakkaiden tarpeisiin vastaavaa erityisosaamista.

Vuokratyövoimaa tai yksityistä palveluntuottajaa käytettäessä hyvinvointialueen tulee kuitenkin varmistua siitä, että ammattihenkilöstö täyttää sosiaali- sekä terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetuissa laeissa säädetyt kelpoisuusehdot ja että osaaminen on riittävää. Valvonta, vastuu ja ohjaus tulee jatkossakin säilyttää hyvinvointialueella koko hankintaketjun osalta.  

Sosiaali- ja terveydenhuollon seuranta ja arviointivelvollisuus

Päihdeasiamiestoiminta kannattaa lakiesitystä hyvinvointialueen henkilöstöresurssien käytön seuraamisesta koskien henkilöstön vajeita, henkilöstön määrää, ikärakennetta ja vaihtuvuutta.

Sosiaalihuollon asiakasturvallisuus ja terveydenhuollon potilasturvallisuus vaarantuu, jos henkilöstöä ei ole asiakkaiden ja potilaiden tarpeisiin nähden riittävästi tai jos asiakkaita on yli lakisääteisten asiakasmitoitusten. Hyvinvointialueen päättäjillä ja johdolla on vastuu asiakas- ja potilasturvallisuudesta.

Henkilöstön vaihtuvuuden syistä kerättyä tietoa tulee hyödyntää hyvinvointialueilla johtamisen ja päätöksenteon tukena henkilöstön veto- ja pitovoiman parantamiseksi.

Sosiaalihuoltolain nojalla annettavan päätöksen oikaisuvaatimusmenettely

Sosiaalipalveluiden järjestämisestä tulee antaa asiakkaalle kirjallinen päätös, johon asiakkaalla on tarvittaessa oikeus vaatia oikaisua. Hyvinvointialue päättää oikaisuvaatimusten käsittelystä. Oikaisuvaatimukset voidaan käsitellä hyvinvointialueen toimielimessä tai siirtää toimivaltaa viranhaltijalle. Tällöin oikaisuvaatimuksen voi käsitellä myös se yksittäinen viranhaltija, joka on tehnyt alkuperäisen päätöksen.

Viranhaltijan päätöksillä on merkittäviä vaikutuksia asiakkaan oikeuksiin ja oikeusturvaan. Päätöksen tehneen yksittäisen viranhaltijan varaan jäävä oikaisuvaatimuksen käsittely ei turvaa oikaisuvaatimuksen puolueetonta käsittelyä, eikä menettelytapa ole myöskään esteettömyyden näkökulmasta perustelu.

Päihdeasiamiestoiminta kannattaa sosiaalihuoltolain muuttamista siten, että oikaisuvaatimukset käsittelee ja päätöksen antaa aina hyvinvointialueen toimielin. Lisäksi oikaisuvaatimusmenettelyssä tulee kiinnittää huomiota esittelijän esteettömyyteen. 

Lue lausunto kokonaisuudessaan

Päihdeasiamiestoiminnan alue- ja kuntavaalitiedote

Päihteitä ongelmallisesti käyttävien tie hoitoon ja palveluihin ei aina ole helppo. Vuosittain noin tuhat ihmistä hakee päihdeasiamiestoiminnasta apua saadakseen tarpeelliseksi kokemansa avun. Valitettavan usein myös päihderiippuvaisten läheiset jäävät ilman tukea. Lisäksi tilanne kuormittaa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia, jotka välittävät päihdeasiamiestoimintaan huoltaan asiakkaiden ja potilaiden lakisääteisten oikeuksien toteutumisesta.

Hallitus on merkittävällä tavalla uudistanut alkoholipolitiikkaa tuomalla nykyistä vahvemmat alkoholijuomat päivittäistavarakauppoihin. Suunnitteilla on muitakin alkoholin myyntiä edistäviä ja saatavuutta helpottavia muutoksia, kuten alkoholin kotiinkuljetus. Päihdeasiamiestoiminta kantaa huolta lisääntyvistä päihdehaitoista, jotka tulevat kasvattamaan myös sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden tarvetta. 

Saman aikaisesti hyvinvointialueiden tuottamiin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin kohdistetaan merkittäviä säästötoimia. Esimerkiksi sosiaalihuollon palveluvalikoimaan, johon mm. päihde- ja riippuvuustyö sekä työikäisten ja perheiden palvelut kuuluvat, kohdentuu 100 miljoonan euron säästöt. Päihde- ja riippuvuushoitoa tarjoavasta perusterveydenhuollosta haetaan 132 miljoonan euron säästöjä nostamalla hoitotakuuaikaa 14 vuorokaudesta kolmeen kuukauteen.  

Päihdeasiamiestoiminta kehottaa kuntia ja hyvinvointialueita panostamaan riippuvuusongelmien ennaltaehkäisyyn, joka on niin inhimillisesti, kuin taloudellisesti järkevämpää kuin korjaava työ. Koska ennaltaehkäisy ei tavoita kaikkia, tulee hyvinvointialueiden turvata asukkailleen myös riittävät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. 

Mahdollisia palveluiden heikennyksiä ei tule kohdentaa jo valmiiksi heikoimmassa asemassa oleviin, kuten lapsiin, nuoriin tai erityisen tuen tarpeisiin asiakkaisiin. Palveluiden priorisointia tulee tehdä pitkällä tähtäimellä, tutkittuun tietoon ja vaikuttavuuden arviointiin perustuen, jotta asiakas- ja potilasturvallisuutta ei vaaranneta.

Päihderiippuvuus on vakava sairaus, joka vaikuttaa laaja-alaisesti niin sairastuneiden itsensä kuin läheistenkin elämään. Päihderiippuvaisilla tulee olla samat oikeudet tarpeensa mukaiseen vaikuttavaan hoitoon, kuntoutukseen ja palveluihin kuin muillakin pitkäaikaisesti sairailla ihmisillä. Oikea-aikaisella sosiaali- ja terveydenhuollolla estetään tilanteiden kriisiytyminen ja kalliimpien erityispalveluiden ja erikoissairaanhoidon tarve.

Tutustu myös EHYT ry:n vaalitavoitteisiin:

Vaalit – EHYT ry

So­siaa­li­huol­lon asia­kas­tur­val­li­suut­ta ei tule vaa­ran­taa – so­siaa­li­työn­te­ki­jän kel­poi­suus­eh­dot säi­ly­tet­tä­vä

Päihdeasiamiestoiminnassa autamme ja neuvomme päihdepalveluihin hakeutuvia sekä heidän läheisiään mm. lakisääteisiä sosiaalipalveluita koskevissa kysymyksissä. Päihteiden ongelmakäyttöön liittyy useita yhtäaikaisia tuen tarpeita. Usein kyse on sosiaalihuoltolain tarkoittamalla tavalla erityisen tuen tarpeisista asiakkaista, joilla on erityisiä vaikeuksia hakea ja saada tarvitsemiaan palveluita.

Sosiaalihuollossa erityisen tuen tarpeisten asiakkaiden oikeuksien toteutumista turvataan lainsäädännöllä. Heidän palvelutarpeen arvioinnista vastaavalla ja omatyöntekijänä toimivalla työntekijällä on oltava sosiaalityöntekijän kelpoisuus. Virkasuhteinen sosiaalityöntekijä vastaa myös erityistä tukea tarvitsevien asiakkaiden sosiaalihuollon palveluiden antamisesta ja päätöksenteosta.

Tällä hetkellä sosiaalityöntekijän ammatissa voi tilapäisesti toimia ko. ammattiin opiskeleva henkilö, joka on suorittanut hyväksytysti sosiaalityön aineopinnot ja käytännön harjoittelun.  Nyt hallituksen esitys on mahdollistamassa sosiaalityöntekijänä tilapäisesti toimisen myös muille kuin sosiaalityön tutkinto-opiskelijoille. Lakiesityksessä soveltuviksi tutkinnoiksi mainitaan epämääräisesti ”soveltuva yliopistossa suoritettu yhteiskuntatieteellisen alan korkeakoulututkinto tai sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto” ja riittäviksi sosiaalityön opinnoiksi katsotaan avoimessa yliopistossa suoritetut perus- ja aineopinnot. Esitystä perustellaan henkilöstövajeella.

Päihdeasiamiestoiminta muistuttaa, että ammattihenkilölain tarkoituksena on edistää asiakasturvallisuutta sekä asiakkaan oikeutta laadultaan hyvään sosiaalihuoltoon ja kohteluun. Asiakkaan oikeuksia varmistetaan muun muassa sillä, että laissa tarkoitetulla sosiaalihuollon ammattihenkilöllä on ammattitoiminnan edellyttämä koulutus. Päihdeasiamiestoiminta kantaa erityistä huolta erityisen tuen tarpeessa olevien asiakkaiden – lasten ja aikuisten – asiakasturvallisuudesta sekä sosiaalihuollon laadusta, mikäli kelpoisuusehtoja heikennetään.

Hallituksen esitys on heikosti perusteltu. Valviran rekisterissä on noin 9000 pätevää sosiaalityöntekijää, joka on reilusti yli hyvinvointialueiden tarpeen. Kyse on rekrytointiongelmasta, johon ratkaisun avaimet ovat hyvinvointialueilla ja johon ei tule puuttua asiakasturvallisuutta vaarantavalla lainsäädäntömuutoksella. Henkilöstön saatavuudessa on haasteita sekä sosiaali- että terveydenhuollossa. Terveydenhuollon osalta ratkaisuksi ei esitetä kelpoisuusvaatimuksista tinkimistä. Miksi tämä nähdään ratkaisuksi sosiaalityöntekijöiden rekrytointiongelmiin?

Marja Marttila

erityisasiantuntija

päihdeasiamiestoiminta

EHYT ry

Mielipide Kaleva 1.10.2024

Päihdepalvelut ovat väärä säästökohde 

Ympärivuorokautista ja vahvaa erityisosaamista tarjoavien päihdehoito- ja kuntoutuslaitosten asiakasmäärät ovat kesästä alkaen tippuneet kroonisesti, koska hyvinvointialueet eivät ole antaneet hoitoon tai kuntoutukseen tarvittavia maksusitoumuksia. Vaikuttaa siltä, että nyt hoidetaan vain katkaisu ja akuutit vieroitusoireet, eikä pidempikestoisille hoito- ja kuntoutusjaksoille pääse. Rahahanat ovat kiinni. 

Suomessa on noin 400 000 alkoholin ongelmakäyttäjää. Huumeiden käyttö on yleistynyt ja esimerkiksi amfetamiinia ja opioideja ongelmallisesti käyttäviä arvioidaan olevan 31 100–44 300. Jos hoitoa ei saa, hoidetaan sairautta itse – mahdollisesti lisääntyvällä päihteiden käytöllä. Tällöin fyysinen ja henkinen terveydentila heikkenee entisestään ja raskaamman hoidon ja tuen tarve vain kasvaa. 

Riippuvuus sairastuttaa myös perheen ja läheiset. Suomessa on arvioitu olevan jopa kaksi miljoonaa päihteitä ongelmallisesti käyttävien ihmisten läheistä, joista osa on lapsia. Kriisiytyvät elämäntilanteet lisäävät sosiaali- ja terveydenhuollon – kuten lastensuojelun ja päivystyksellisen hoidon – tarvetta.  

Lisääntyvä avuntarve näkyy myös järjestöissä. Esimerkiksi päihdeasiamiestoimintaan tulee vuosittain yli 1000 yhteydenottoa päihteitä ongelmallisesti käyttäviltä asiakkailta, heidän läheisiltään ja heitä kohtaavilta ammattilaisilta. Päihdehoitoon ja -kuntoutukseen pääsyssä on suuria haasteita ja alueellista epätasa-arvoisuutta.  

Osa kansalaisista saa avun työterveyshuollosta. Osa voi itse rahoittaa tarvitsemansa päihdehoidon tai -kuntoutuksen. Osa jää kokonaan tarvittavien palveluiden ulkopuolelle. Eriarvoisuus kasvaa, syrjäytyminen ja päihdeongelmat sekä -haitat lisääntyvät. Jos päihteiden käyttöä joutuu rahoittamaan rikoksilla, on tällä vaikutusta myös yhteiskuntarauhaan.  

On ristiriitaista, että säästöjä haetaan nopealla aikataululla, vaikka päihteitä ongelmallisesti käyttävät ihmiset tarvitsisivat palveluja nopealla aikataululla. Päihde- ja riippuvuustyön tavoitteet – päihteisiin ja riippuvuuksiin liittyvien terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta vaarantavien tekijöiden vähentäminen ja poistaminen – eivät toteudu palveluja karsimalla.   

Päihdeasiamiestoiminta muistuttaa, että hyvinvointialueiden on järjestettävä lakisääteiset päihde- ja riippuvuustyön palvelut säästöpaineista huolimatta. Jos ei ostopalveluna, niin omana palvelutuotantona.  Palvelutuotannon ja osaamisen on vastattava alueen asukkaiden tarpeisiin. Hyvinvointialueilla on omavalvonnallinen vastuu valvoa palveluidensa laatua ja riittävyyttä.  

Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia haluamme muistuttaa lakiin perustuvasta oikeudesta ja velvollisuudesta ilmoittaa toiminnasta vastaavalle henkilölle ja tarvittaessa edelleen valvovalle viranomaiselle asiakas- ja potilasturvallisuuden vaarantumisesta. Viimekädessä Valviran ja aluehallintovirastojen tehtävänä on valvoa hyvinvointialueiden järjestämisvastuun toteutumista.  

Marja Marttila 

erityisasiantuntija 

Päihdeasiamiestoiminta 

Lähteet: 

https://thl.fi/aiheet/alkoholi-tupakka-ja-riippuvuudet/alkoholi/usein-kysytyt-kysymykset/juomiskulttuuri

https://thl.fi/aiheet/alkoholi-tupakka-ja-riippuvuudet/huumeet

https://www.kuivinjaloin.fi/ammattilaisille/paihderiippuvuus-ja-laheiset

Säästöpaineet voivat johtaa vakaviin seurauksiin

Jos palveluja ei ole saatavilla silloin, kun tarve on, elämäntilanteet kriisiytyvät ja vakavien ongelmien ilmaantuminen on vain ajan kysymys. Esimerkiksi perhesurmat on kytketty hyvinvointijärjestelmän toimimattomuuteen ja siihen, ettei avun piiriin ole päässyt ajoissa. Taustalla on muun muassa mielenterveysongelmia, päihteiden käyttöä, perheväkivaltaa, huoltajuuskiistoja ja talousvaikeuksia. Ongelmia, joihin riittävillä ennaltaehkäisevillä ja korjaavilla toimilla olisi mahdollista puuttua.

Hyvinvointialueilla on pulaa paitsi rahasta, myös sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöstä. Avoimet työ- ja virkasuhteet säilyvät täyttämättöminä, kun rekrytointilupia kiristetään ja vuokratyövoiman käytöstä luovutaan. Työkuorma kasvaa. Osa henkilöstöstä joutuu kantamaan henkilökohtaisen virkavastuun työstä, jossa säästöpaineet ovat viemässä myös ammatillisen autonomian. Jatkuva ammattieettinen kuormitus on paitsi uhka työhyvinvoinnille, myös veto- ja pitovoimaa heikentävä tekijä.

Talouspolitiikan ei tulisi määritellä sosiaali- ja terveyspalveluiden toteuttamista. Lyhytnäköiset säästöt ovat riski asiakas- ja potilasturvallisuudelle. Ne lisäävät raskaampien palveluiden tarvetta ja pitkällä aikavälillä myös kustannuksia. Asiakkaiden ja läheisten inhimillistä kärsimystä ei voi rahassa edes mitata.

Marja Marttila

erityisasiantuntija, Päihdeasiamiestoiminta

Ehkäisevä päihdetyö Ehyt ry

Mielipide HS 30.8.2024

Päihdeasiamiestoiminta lausui sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta

Ammattihenkilölaki edistää asiakasturvallisuutta ja asiakkaan oikeutta laadultaan hyvään sosiaalihuoltoon. Sosiaalihuollon ammattihenkilöllä tulee olla ammattitoiminnan edellyttämä koulutus. Koulutusvaatimuksiin esitetyt heikennykset vaarantavat sosiaalihuollon asiakkaan asiakasturvallisuutta ja oikeutta laadultaan hyvään sosiaalihuoltoon.

Sosiaalityöntekijän asiantuntijuus perustuu yhteiskuntatieteelliseen osaamiseen ja taitoon hyödyntää tutkimustietoa.  Sosiaalityötä tehdään vaikeissa elämäntilanteissa elävien asiakkaiden parissa. Sosiaalisten ongelmien juurisyyt ovat usein yhteiskunnan rakenteissa, jotka tuottavat ja ylläpitävät eriarvoisuutta. Sosiaalityöntekijällä tulee olla taitoa jäsentää ongelmia paitsi yksilön, myös yhteiskunnan tasolla.

Sosiaalityöntekijälle on säädetty erityisiä lakiin perustuvia velvollisuuksia. Sosiaalityöntekijä vastaa esimerkiksi sosiaalityön ammatillisesta johtamisesta ja erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden palvelutarpeen arvioinnista, omatyöntekijänä toimimisesta sekä hoitoa ja huolenpitoa turvaavien päätösten tekemisestä. Tilapäisesti sosiaalityöntekijän ammatissa toimivalla ei ole vastaavia oikeuksia toteuttaa sosiaalihuoltoa, eikä oikeutta päättää kiireellisissä tapauksissa tahdosta riippumattoman huollon antamisesta tai siihen liittyvistä toimenpiteistä.

Esitetty lakimuutos lisää pätevien sosiaalityöntekijöiden kuormitusta. Tilapäisinä työskentelevät sosiaalityön opiskelijat toimivat laillistetun sosiaalityöntekijän johdon ja valvonnan alaisena. Lakiesityksessä laillistettujen sosiaalityöntekijöiden johto- ja valvontavelvollisuutta ollaan laajentamassa myös muihin ”soveltuviin korkeakoulututkintoihin”. Tämä aika on pois asiakastyöhön käytettävästä ajasta.

Lakiesitys ei ratkaise sosiaalityöntekijöiden rekrytointiongelmaa. Valviran ammattihenkilörekisterissä on riittävästi sosiaalityöntekijöitä hyvinvointialueiden tarpeisiin.Kyse ei siten ole pätevien sosiaalityöntekijöiden puutteesta, vaan rekrytointiongelmasta. Päihdeasiamiestoiminnan näkemyksen mukaan hyvinvointialueiden tulee puuttua ongelman juurisyihin ja panostaa sosiaalityöntekijöiden veto- ja pitovoimaan mm. työoloihin, työhyvinvointiin, työnjakoon ja palkkaukseen vaikuttamalla.

Päihdeasiamiestoiminta vastustaa sosiaalihuollon ammattihenkilölakiin ehdotettua muutosta, joka mahdollistaisi oikeuden toimia tilapäisesti laillistetun sosiaalityöntekijän tehtävässä ilman sosiaalityöntekijän ammattiin opiskelua. Sosiaalityöntekijältä vaaditaan vahvaa osaamista, työtä ohjaavan lainsäädännön tuntemista sekä asiakkaan etuun nojaavaa ammattietiikkaa. Jos sosiaalityöntekijän tehtävää hoidetaan kirjavalla koulutustaustalla, vaarana on esimerkiksi erilaiset tulkinnat sosiaalihuoltolain mukaisessa palvelutarpeessa, jotka lisäävät erityisen tuen tarpeisten asiakkaiden riskiä pudota palvelujärjestelmän ulkopuolelle. Esitetty muutos saattaisi siten pahimmillaan johtaa asiakkaiden perusoikeuksien vaarantumiseen ja syrjäytymiseen.

Päihdeasiamiestoiminnan näkemyksen mukaan sosiaalityöntekijän tehtävässä tilapäisesti toimivan henkilön tulee olla sosiaalityöntekijän ammattiin opiskeleva henkilö. Lakiesityksessä ehdotetulla muutoksella sosiaalityöntekijän tehtäviin tulisi myös muita kuin sosiaalityötä opiskelevia. Tilannetta tulee verrata terveydenhuoltoon. Terveydenhuollon ammateissa ei voi edes tilapäisesti toimia avoimen yliopiston opintojen pohjalta, vaan tilapäisesti toimivilta edellytetään ko. ammattiin opiskelua.

Lue lausunto kokonaisuudessaan.