Socca vierasblogi: Kaventuuko päihdepalveluiden rooli sosiaalihuollossa?

Päihderiippuvuus koskettaa monia ja apua haetaan myös päihdeasiamiestoiminnasta

Suomessa on noin 400 000 alkoholin ongelmakäyttäjää. Huumeiden käyttö yleistyy jatkuvasti ja esimerkiksi amfetamiinia ja opioideja käyttää ongelmallisesta jopa yli 44 000 henkilöä. Riippuvuus sairastuttaa paitsi käyttäjän, myös läheiset, joita arvioidaan olevan jopa kaksi miljoonaa. Avun tarve on siten merkittävä.

Päihdeasiamiestoiminta tarjoaa valtakunnallista ja riippumatonta edunvalvontaa päihteitä ongelmallisesti käyttäville täysi-ikäisille henkilöille sekä heidän läheisilleen. Myös sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset ovat yhteydessä toimintaan. Keskeistä on tukea asiakkaita pääsemään oikea-aikaisesti tarpeenmukaisten palveluiden piiriin sekä tarjota ammattilaisille tietoa päihdepalveluita ohjaavasta lainsäädännöstä.

Vuonna 2024 päihdeasiamiestoimintaan otettiin yhteyttä 786 kertaa. Yhteydenotoissa korostuivat päihdepalveluiden käytännöt, vaikeus löytää apua sirpaleisessa palvelujärjestelmässä ja ongelmat tarpeen mukaisin palveluihin pääsyssä.

Lakiuudistus lupasi paljon – mutta mitä käytännössä tapahtuu?

Vuoden 2023 päihdelainsäädännön uudistuksella pyrittiin parantamaan asiakkaiden yhdenvertaisuutta sekä palveluiden saatavuutta, laatua ja tarpeenmukaisuutta. Lain mukaan asiakkaalla on oikeus hakea ja saada tarvitsemansa päihdepalvelut sekä sosiaali- että terveydenhuollosta.

Käytännössä tilanne näyttää kuitenkin toisenlaiselta. Päihdeasiamiestoimintaan tulleen palautteen mukaan päihdepalvelut keskittyvät monilla hyvinvointialueilla yhä vahvemmin terveydenhuoltoon, mikä kaventaa asiakkaiden tosiasiallista oikeutta saada tukea sosiaalihuollon kautta.

Kentältä nousee vahva viesti

Hyvinvointialueet joutuvat sopeuttamaan toimintaansa tiukentuneisiin talouden raameihin. Samaan aikaan sosiaalihuollossa kohdataan pitkittyneitä ja monisyisiä ongelmia sekä kriisiytyneitä elämäntilanteita. Vaikka päihdepalveluita ohjaava lainsäädäntö ei ole muuttunut, sosiaalihuollon ammattihenkilöiden mahdollisuudet vastata päihteitä ongelmallisesti käyttävien henkilöiden tuen tarpeisiin vaikuttavat olevan aiempaa rajallisemmat. Päihdeasiamiestoiminnassa tämä näkyy mm. sosiaalihuollon kaventuneina mahdollisuuksina tarjota päihdepalveluita laitosmuotoisena tai ostopalveluna.

Riippuvuus on myös sosiaalinen kysymys

Riippuvuussairauden vaikutukset ovat laaja-alaisia ja ulottuvat myös terveydenhuollon ulkopuolelle. Terveyshaittojen lisäksi riippuvuusongelmalla on myös sosiaalinen ja yhteiskunnallinen ulottuvuus. Kun päihteiden käytön vaikutukset koskevat esimerkiksi ihmissuhteita, perhe-elämää ja lapsen tarpeita, toimeentuloa ja asumista, työelämää ja opintoja – ylipäätään elämänhallintaa – tulee sosiaalihuollon olla keskeinen toimija. Tällöin asiakkaan palvelutarpeen arviointi ja päihdekuntoutusta koskeva päätöksenteko tulisi olla sosiaalihuollon ammattihenkilön vastuulla.

Rakenteellinen ongelma vaatii rakenteellisia ratkaisuja

Onko päihdepalvelujärjestelmään kehittymässä rakenteellinen ongelma? Onko vaarana, että asiakkaiden oikeudet heikentyvät, sosiaalihuollon ammattihenkilöiden toimintamahdollisuudet kaventuvat ja sosiaalihuollon erityisosaaminen jää hyödyntämättä?

Nyt on oikea hetki pysähtyä arvioimaan päihdepalveluiden tilannetta – ajatella, analysoida ja tunnistaa kehittämistarpeet. Mahdollisesti syntymässä oleva rakenteellinen ongelma on estettävissä. Päihderiippuvuuteen liittyvien haasteiden ratkaiseminen edellyttää sosiaali- ja terveydenhuollon saumatonta yhteistyötä, jossa kummankin osaaminen pääsee täysimääräisesti käyttöön. 

Lisätietoa

THL (2023) Usein kysytyt juomakulttuurista https://thl.fi/aiheet/alkoholi-tupakka-ja-riippuvuudet/alkoholi/usein-kysytyt-kysymykset/juomiskulttuuri

THL (2024) Huumeet https://thl.fi/aiheet/alkoholi-tupakka-ja-riippuvuudet/huumeet

Valtioneuvosto (2022) Mielenterveys- ja päihdelainsäädäntö uudistuu https://valtioneuvosto.fi/-/1271139/mielenterveys-ja-paihdelainsaadanto-uudistuu

Päihdeasiamies (2025) Vuosi 2024: Kokemukset epäoikeudenmukaisuudesta näkyvät päihdeasiamiestoiminnassa https://paihdeasiamies.fi/uutishuone/uutiset/epaoikeudenmukaisuuden-kokemukset-nakyvat-paihdeasiamiestoiminnassa/

Kirjoitus on julkaistu Etelä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Soccan sivuilla 13.8.2025

Blogitekstit

Päihdepalvelut ovat väärä säästökohde 

Ympärivuorokautista ja vahvaa erityisosaamista tarjoavien päihdehoito- ja kuntoutuslaitosten asiakasmäärät ovat kesästä alkaen tippuneet kroonisesti, koska hyvinvointialueet eivät ole antaneet hoitoon tai kuntoutukseen tarvittavia maksusitoumuksia. Vaikuttaa siltä, että nyt hoidetaan vain katkaisu ja akuutit vieroitusoireet, eikä pidempikestoisille hoito- ja kuntoutusjaksoille pääse. Rahahanat ovat kiinni. 

Suomessa on noin 400 000 alkoholin ongelmakäyttäjää. Huumeiden käyttö on yleistynyt ja esimerkiksi amfetamiinia ja opioideja ongelmallisesti käyttäviä arvioidaan olevan 31 100–44 300. Jos hoitoa ei saa, hoidetaan sairautta itse – mahdollisesti lisääntyvällä päihteiden käytöllä. Tällöin fyysinen ja henkinen terveydentila heikkenee entisestään ja raskaamman hoidon ja tuen tarve vain kasvaa. 

Riippuvuus sairastuttaa myös perheen ja läheiset. Suomessa on arvioitu olevan jopa kaksi miljoonaa päihteitä ongelmallisesti käyttävien ihmisten läheistä, joista osa on lapsia. Kriisiytyvät elämäntilanteet lisäävät sosiaali- ja terveydenhuollon – kuten lastensuojelun ja päivystyksellisen hoidon – tarvetta.  

Lisääntyvä avuntarve näkyy myös järjestöissä. Esimerkiksi päihdeasiamiestoimintaan tulee vuosittain yli 1000 yhteydenottoa päihteitä ongelmallisesti käyttäviltä asiakkailta, heidän läheisiltään ja heitä kohtaavilta ammattilaisilta. Päihdehoitoon ja -kuntoutukseen pääsyssä on suuria haasteita ja alueellista epätasa-arvoisuutta.  

Osa kansalaisista saa avun työterveyshuollosta. Osa voi itse rahoittaa tarvitsemansa päihdehoidon tai -kuntoutuksen. Osa jää kokonaan tarvittavien palveluiden ulkopuolelle. Eriarvoisuus kasvaa, syrjäytyminen ja päihdeongelmat sekä -haitat lisääntyvät. Jos päihteiden käyttöä joutuu rahoittamaan rikoksilla, on tällä vaikutusta myös yhteiskuntarauhaan.  

On ristiriitaista, että säästöjä haetaan nopealla aikataululla, vaikka päihteitä ongelmallisesti käyttävät ihmiset tarvitsisivat palveluja nopealla aikataululla. Päihde- ja riippuvuustyön tavoitteet – päihteisiin ja riippuvuuksiin liittyvien terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta vaarantavien tekijöiden vähentäminen ja poistaminen – eivät toteudu palveluja karsimalla.   

Päihdeasiamiestoiminta muistuttaa, että hyvinvointialueiden on järjestettävä lakisääteiset päihde- ja riippuvuustyön palvelut säästöpaineista huolimatta. Jos ei ostopalveluna, niin omana palvelutuotantona.  Palvelutuotannon ja osaamisen on vastattava alueen asukkaiden tarpeisiin. Hyvinvointialueilla on omavalvonnallinen vastuu valvoa palveluidensa laatua ja riittävyyttä.  

Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia haluamme muistuttaa lakiin perustuvasta oikeudesta ja velvollisuudesta ilmoittaa toiminnasta vastaavalle henkilölle ja tarvittaessa edelleen valvovalle viranomaiselle asiakas- ja potilasturvallisuuden vaarantumisesta. Viimekädessä Valviran ja aluehallintovirastojen tehtävänä on valvoa hyvinvointialueiden järjestämisvastuun toteutumista.  

Marja Marttila 

erityisasiantuntija 

Päihdeasiamiestoiminta 

Lähteet: 

https://thl.fi/aiheet/alkoholi-tupakka-ja-riippuvuudet/alkoholi/usein-kysytyt-kysymykset/juomiskulttuuri

https://thl.fi/aiheet/alkoholi-tupakka-ja-riippuvuudet/huumeet

https://www.kuivinjaloin.fi/ammattilaisille/paihderiippuvuus-ja-laheiset

Blogitekstit