Päihdepalvelut ovat väärä säästökohde 

Ympärivuorokautista ja vahvaa erityisosaamista tarjoavien päihdehoito- ja kuntoutuslaitosten asiakasmäärät ovat kesästä alkaen tippuneet kroonisesti, koska hyvinvointialueet eivät ole antaneet hoitoon tai kuntoutukseen tarvittavia maksusitoumuksia. Vaikuttaa siltä, että nyt hoidetaan vain katkaisu ja akuutit vieroitusoireet, eikä pidempikestoisille hoito- ja kuntoutusjaksoille pääse. Rahahanat ovat kiinni. 

Suomessa on noin 400 000 alkoholin ongelmakäyttäjää. Huumeiden käyttö on yleistynyt ja esimerkiksi amfetamiinia ja opioideja ongelmallisesti käyttäviä arvioidaan olevan 31 100–44 300. Jos hoitoa ei saa, hoidetaan sairautta itse – mahdollisesti lisääntyvällä päihteiden käytöllä. Tällöin fyysinen ja henkinen terveydentila heikkenee entisestään ja raskaamman hoidon ja tuen tarve vain kasvaa. 

Riippuvuus sairastuttaa myös perheen ja läheiset. Suomessa on arvioitu olevan jopa kaksi miljoonaa päihteitä ongelmallisesti käyttävien ihmisten läheistä, joista osa on lapsia. Kriisiytyvät elämäntilanteet lisäävät sosiaali- ja terveydenhuollon – kuten lastensuojelun ja päivystyksellisen hoidon – tarvetta.  

Lisääntyvä avuntarve näkyy myös järjestöissä. Esimerkiksi päihdeasiamiestoimintaan tulee vuosittain yli 1000 yhteydenottoa päihteitä ongelmallisesti käyttäviltä asiakkailta, heidän läheisiltään ja heitä kohtaavilta ammattilaisilta. Päihdehoitoon ja -kuntoutukseen pääsyssä on suuria haasteita ja alueellista epätasa-arvoisuutta.  

Osa kansalaisista saa avun työterveyshuollosta. Osa voi itse rahoittaa tarvitsemansa päihdehoidon tai -kuntoutuksen. Osa jää kokonaan tarvittavien palveluiden ulkopuolelle. Eriarvoisuus kasvaa, syrjäytyminen ja päihdeongelmat sekä -haitat lisääntyvät. Jos päihteiden käyttöä joutuu rahoittamaan rikoksilla, on tällä vaikutusta myös yhteiskuntarauhaan.  

On ristiriitaista, että säästöjä haetaan nopealla aikataululla, vaikka päihteitä ongelmallisesti käyttävät ihmiset tarvitsisivat palveluja nopealla aikataululla. Päihde- ja riippuvuustyön tavoitteet – päihteisiin ja riippuvuuksiin liittyvien terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta vaarantavien tekijöiden vähentäminen ja poistaminen – eivät toteudu palveluja karsimalla.   

Päihdeasiamiestoiminta muistuttaa, että hyvinvointialueiden on järjestettävä lakisääteiset päihde- ja riippuvuustyön palvelut säästöpaineista huolimatta. Jos ei ostopalveluna, niin omana palvelutuotantona.  Palvelutuotannon ja osaamisen on vastattava alueen asukkaiden tarpeisiin. Hyvinvointialueilla on omavalvonnallinen vastuu valvoa palveluidensa laatua ja riittävyyttä.  

Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia haluamme muistuttaa lakiin perustuvasta oikeudesta ja velvollisuudesta ilmoittaa toiminnasta vastaavalle henkilölle ja tarvittaessa edelleen valvovalle viranomaiselle asiakas- ja potilasturvallisuuden vaarantumisesta. Viimekädessä Valviran ja aluehallintovirastojen tehtävänä on valvoa hyvinvointialueiden järjestämisvastuun toteutumista.  

Marja Marttila 

erityisasiantuntija 

Päihdeasiamiestoiminta 

Lähteet: 

https://thl.fi/aiheet/alkoholi-tupakka-ja-riippuvuudet/alkoholi/usein-kysytyt-kysymykset/juomiskulttuuri

https://thl.fi/aiheet/alkoholi-tupakka-ja-riippuvuudet/huumeet

https://www.kuivinjaloin.fi/ammattilaisille/paihderiippuvuus-ja-laheiset

Blogitekstit

Päihdeasiamiestoiminta lausui alkoholilain muuttamisesta

Vaikutukset terveyteen ja päihdepalveluihin
Alkoholin runsas käyttö lisää terveysriskejä, kuten merkittävästi suurempaa vaaraa sairastua erilaisiin syöpiin. Sairauksista aiheutuu kärsimystä ihmisille ja heidän perheilleen sekä kuluja koko yhteiskunnalle.
Alkoholin ongelmallinen käyttö johtaa myös päihdepalveluiden tarpeeseen ja palveluja tulee antaa yksilöllisen tarpeen mukaisesti. Jo tällä hetkellä hyvinvointialueilla joutuu odottamaan päihdepalveluihin pääsyä liian kauan. Varsinkin laitospalveluihin, kuten päihdekuntoutukseen on vaikea päästä. Kun palveluja ei ole tarjolla, ihmisten päihdeongelmat pahenevat. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien ja palveluita tarvitsevien määrä väistämättä lisääntyy, jos alkoholin saatavuus helpottuu kotiinkuljetuksen kautta. Palveluihin pääsy hidastuu ja vaikeutuu entisestään, vaikka siihen ei ole varaa.

Vaikutukset hyvinvointiin ja väkivaltatilanteisiin
Runsas alkoholin käyttö lisää väkivaltaa perheiden sisällä ja kohteena ovat erityisesti naiset. Alkoholin kotiinkuljetus on omiaan lisäämään alkoholinkäytön aiheuttamaa lähisuhdeväkivaltaa.
Alkoholi on yleisin taustatekijä väkivaltatilanteissa, onnettomuuksissa ja tapaturmissa. Humalahakuinen juominen lisää uhkaa syyllistyä väkivaltarikoksiin ja joutua niiden uhriksi.

Vaikutukset lapsiin ja nuoriin
Kun Suomessa alkoholia käytetään tyypillisesti kotiympäristössä, esitys todennäköisesti lisäisi alkoholin käyttöä erityisesti siellä, missä myös muut perheenjäsenet ja lapset asuvat. Tällä hetkellä maassamme on noin 89 000 lasta, joiden toisella tai molemmilla vanhemmilla on päihdeongelma. Alkoholiongelman ohella myös alkoholin riskikäyttö on yleistä suomalaisissa perheissä. Jo se aiheuttaa suurentuneen riskin lasten ja nuorten turvattomuuden tunteelle, pelkotiloille ja huolenpidon laiminlyönnille. Lasten ja nuorten huonovointisuus on laajasti tiedossa jo tähän mennessä. Hallitusohjelmassa on yleisesti todettu, että hallitus edistää lapsiperhemyönteistä politiikkaa kaikilla tasoilla ja kiinnittää huomiota lapsi- ja perhevaikutusten arviointiin päätöksenteossa. Esitys alkoholin kotiin kuljetuksesta lisää lasten pahoinvointia ja on ristiriidassa hallitusohjelman kanssa.

Alkoholin kotiin kuljetuksen vaikutukset ihmisten tapaan hankkia ja käyttää alkoholia
Ulkomaisen tutkimuksen mukaan alkoholin riskikäyttäjät tekevät keskimääräistä enemmän alkoholin verkko-ostoksia ja hyödyntävät kotiinkuljetuksia. Alkoholia saadakseen ei tarvitse olla ajokuntoinen. Kotiinkuljetus voi johtaa myös pitkittyneeseen juomiseen ja suurempien alkoholimäärien hankkimiseen. Pikatilausten teko on helppoa ja tilaukset voi tehdä lyhyen harkinnan jälkeen impulsiivisesti. Kun ihmiset eivät pysty hallitsemaan omaa alkoholin käyttöään edes tällä hetkellä, uusi tilanne tekee alkoholin käytöstä heille entistä helpompaa ja hallitsemattomampaa. He tulevat tarvitsemaan erilaisia päihdepalveluita, joiden saatavuus jo nyt on vaikeaa.


Esitykseen liittyy liikaa ennakoitavissa olevia käytännön ongelmatilanteita, eivätkä kaikki ole edes tiedossa tässä vaiheessa.

Lue koko lausunto täältä

Uutiset

Päihdeasiamiestoiminta lausui lasten ja nuorten terapiatakuusta

Hallitusohjelman mukaisesti mielenterveys- ja päihdeongelmiin liittyvien sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden saatavuutta parannetaan ja lisäksi kiinnitetään erityistä huomiota ehkäisevään mielenterveys- ja päihdetyöhön. Hallitusohjelman tavoite on kannatettava, mutta ristiriitainen järjestörahoituksen leikkausten kanssa. Terapiatakuun toteuttaminen tuo lisää painetta sosiaali- ja terveyspalveluille ja tässä kokonaisuudessa järjestöissä tehtävä julkisia palveluita tukeva ja täydentävä työ on ensisijaisen tärkeää.

Terapiatakuun lisäksi tulee panostaa lasten ja nuorten mielenterveyden ongelmien ennaltaehkäisyyn ja puuttua ongelmien taustalla oleviin juurisyihin. Pohja mielenterveydelle rakennetaan lapsuudessa, jolloin vanhempien ja perheiden rooli lasten hyvinvoinnissa on keskeinen. Vanhemmuutta tukevia sosiaali- ja terveyspalveluita tulee olla saatavilla oikea-aikaisesti ja riittävässä laajuudessa. Lapsiperheköyhyys koskettaa joka yhdeksättä lasta. Köyhyys on yksi lasten mielenterveysongelmien juurisyy ja siihen puuttumalla voidaan vahvistaa lasten ja nuorten henkistä hyvinvointia.

Päihteiden käyttö lisää sekä käyttäjän että läheisten psyykkisten oireiden ja mielenterveyden häiriöiden riskiä.  Suomessa on 89 000 alaikäistä lasta, joiden toisella tai molemmilla biologisilla vanhemmilla on jossain vaiheessa ennen lapsen täysi-ikäisyyttä vakava päihdeongelma. Vanhemman päihdeongelma kasvattaa lapsen mielenterveysongelmien riskiä. Nuorten miesten ahdistus voi näkyä päihteiden käyttönä ja syrjäytymisenä. Alle 30-vuotiaiden huumekuolemat kytkeytyvät usein mielenterveysongelmiin. Kuntien vastuulla on edistää hyvinvointia ja terveyttä sekä toteuttaa ehkäisevää päihdetyötä eri hallinnonaloilla. Hyvinvointialueilla tulee olla tarjolla riittäviä ja oikea-aikaisia mielenterveyspalveluita sekä päihde- ja riippuvuuspalveluita päihdekuntoutuksena ja -hoitona. Mielenterveydenhäiriön ja päihdeongelman yhtäaikaisuus ei saa olla esteenä tarvittavan tuen ja hoidon saamiseen molempiin ongelmiin. 

Terapiatakuussa tarjottavan tuen tulee perustua lapsen ja nuoren tarpeeseen, eikä yksinomaan ennalta rajattuun menetelmävalikoimaan. Tavoitteena tulee olla, että jokainen tukea tarvitseva lapsi ja nuori saa apua. Terapiatakuun toteuttamisessa tulee huomioida lasten ja nuorten moninaisuus, eikä tiukka menetelmälähtöisyys välttämättä tue yhdenvertaisuutta.

Toteutuakseen käytännössä lasten ja nuorten terapiatakuu edellyttää riittäviä sosiaali- ja terveydenhuollon resursseja. Lain toimeenpano ja alueellisen yhdenvertaisuuden toteutuminen vaatii kansallista ohjausta. Terapiatakuun saatavuudesta, riittävyydestä ja alueellisesta yhdenvertaisuudesta on tärkeää kerätä systemaattisesti tietoa. Terapiatakuun toteutumista ja vaikuttavuutta tulee seurata myös keräämällä lapsilta ja nuorilta sekä heidän läheisiltään palautetta. Kokemustietoa tulee analysoida ja hyödyntää lain toteutumisen valvonnassa.

Lue koko lausunto täältä

Päihdeasiamiestoiminta lausui lasten ja nuorten terapiatakuusta

Uutiset