Palveluiden priorisointia ei voi tehdä ilman tutkittua tietoa ja vaikuttavuuden arviointia  

Palveluvalikoiman sääntelyn tarkoituksena on, että ihmiset saisivat jatkossa mahdollisimman vaikuttavaa hoitoa ja palvelua, joiden on tutkitusti todettu edistävän terveyttä ja hyvinvointia.  Sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoille suunnatussa kyselyssä pyydettiin ottamaan kantaa mm. ihmisarvoon, osallisuuteen, sosiaali- ja terveydenhuollon tarveperiaatteisiin sekä kustannusvaikuttavuuteen. Kyselyllä kerättyä tietoa ja vastauksia hyödynnetään tulevassa säädösvalmistelussa. EHYTin päihdeasiamiestoiminta vastasi sosiaali- ja terveydenhuollon palveluvalikoiman periaatteita koskevaan sidosryhmäkyselyyn.

Ihmisarvo on tärkeä palveluvalikoiman periaate. Päätöksenteko ei saa johtaa yksilötasolla kohtuuttomiin lopputuloksiin. Esimerkiksi rajoittamalla oikeutta viimesijaiseen turvaan, loukataan ihmisarvoa.

Osallisuus on kuulluksi tulemista ja sitä, että ihminen voi vaikuttaa omaan elämäänsä ja myös siihen, mitä palveluita tarvitsee. Järjestöjen osallisuus päätöksentekoprosessissa mahdollistaa heikoimmassa asemassa ja usein myös julkisten palveluiden ulkopuolella olevien kansalaisten äänen esiin tuomisen. Tosiasiallinen osallisuus toteutuu vain kiinnittämällä huomio kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin.

Sosiaalihuollon tarveperiaatteen mukaan resursseja voitaisiin kohdentaa enemmän suureen kuin pieneen tarpeeseen vastaamiseen. Esitetty tarveperiaate ei panosta riittävällä tavalla ongelmien ennaltaehkäisyyn, joka on eettisesti, inhimillisesti ja taloudellisesti järkevää.

Sosiaalihuollon toimenpiteiden vaikuttavuuden ja kustannusvaikuttavuuden periaatteen toteutumista haastaa sosiaalihuollon kansallisen tietopohjan puuttuminen, vaikuttavuuden arvioinnin vähäisyys sekä tutkimusperustan ohuus. Palveluiden priorisointia ei voi tehdä ilman tutkittua tietoa ja vaikuttavuuden arviointia.

Terveydenhuollon tarveperiaatteen mukaan terveydenhuollon resursseja voitaisiin kohdentaa enemmän suureen kuin pieneen tarpeeseen vastaamiseen. Jokaiselle tulee turvata riittävät terveyspalvelut, eikä kenenkään sairaus saa jäädä hoitamatta. Sairauksien hoidosta säästäminen voi lyhyellä tähtäimellä tuoda säästöjä, mutta myös lisäkustannuksia, jos sairauksia ei hoideta oikea-aikaisesti.

Tterveydenhuollon kustannusvaikuttavuuteen tulee suhtautua varauksella. Hyvinvointialueiden heikko taloudellinen tilanne aiheuttaa jo tällä hetkellä piilopriorisointia, joka heijastuu hoidon tarpeen arviointiin, hoitoon pääsyyn ja hoidon toteutustapoihin. Raskaimmat seuraukset kantavat ne yksittäiset, haavoittuvassa asemassa olevat ihmiset, joiden hoitoon pääsy evätään kustannusvaikuttavuuteen vedoten.

Palveluvalikoimasta päättämisen periaatteiksi tulisi nostaa myös arvot ja etiikka sekä pysyvyys. Lainsäädännön avulla voidaan vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon eettisiä periaatteita ja arvoja. Ennaltaehkäisevän työn ja ehkäisevien toimien vaikutukset saadaan näkyviin rakentamalla palveluvalikoimaa pitkäjänteisesti.

Muut kommentit palveluvalikoiman periaatteista säätämiseen:

  • Mielenterveysongelmista ja päihderiippuvuuksista kärsivät asiakkaat tulee nostaa samojen oikeuksien piiriin muiden sairausryhmien kanssa.
  • Osatyökykyisille tulee turvata riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut. Yhteiskunnallinen osallisuus voi olla muutakin toimintaa kuin palkkatyötä, esimerkiksi kuntouttavaa työtoimintaa.
  • Suomessa tehdään turhia huostaanottoja, jotka eivät liity kodin kasvuolosuhteisiin, vaan palvelujärjestelmän puutteisiin.
  • Hyvinvoinnin rakentaminen on sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteistyötä. Hyvinvointialueille tarvitaan sisäisiä sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyön rakenteita ja ohjeistuksia.
  • Sosiaalihuolto ei ole alisteinen terveydenhuollolle. Esimerkiksi päihteiden ongelmakäyttöön tulee saada apua sekä terveydenhuollosta että sosiaalihuollosta.
  • Vaikuttavuus on ainoa kestävä tapa priorisoida palveluita. Jotta sosiaali- ja terveyspalvelut ovat kansallisesti tasalaatuisia ja asiakkaille yhdenvertaisia, vaikuttavuuden mittaamisen tulee olla hyvinvointialueita velvoittavaa.
  • Hallitusohjelmassa sosiaalihuoltoon kohdennetaan 100 miljoonan euron leikkaukset, vaikka tälläkään hetkellä sosiaalihuollossa ei pystytä vastaamaan oikea-aikaisesti asiakkaiden tuen tarpeisiin.
  • Sosiaali- ja terveysalan järjestöihin kohdentuvat leikkaukset (130 miljoonaa euroa) vaikuttavat järjestöjen mahdollisuuteen tehdä ennaltaehkäisevää työtä ja julkista palvelujärjestelmää tukevaa työtä. Tämä tulee näkymään kasvavana tarpeena julkisilla palveluille.

    Lisätiedot:
    Marja Marttila
    erityisasiantuntija
    puhelin 050 464 6484
    marja.marttila@ehyt.fi 

Päihdeasiamiestoiminnan alue- ja kuntavaalitiedote

Päihteitä ongelmallisesti käyttävien tie hoitoon ja palveluihin ei aina ole helppo. Vuosittain noin tuhat ihmistä hakee päihdeasiamiestoiminnasta apua saadakseen tarpeelliseksi kokemansa avun. Valitettavan usein myös päihderiippuvaisten läheiset jäävät ilman tukea. Lisäksi tilanne kuormittaa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia, jotka välittävät päihdeasiamiestoimintaan huoltaan asiakkaiden ja potilaiden lakisääteisten oikeuksien toteutumisesta.

Hallitus on merkittävällä tavalla uudistanut alkoholipolitiikkaa tuomalla nykyistä vahvemmat alkoholijuomat päivittäistavarakauppoihin. Suunnitteilla on muitakin alkoholin myyntiä edistäviä ja saatavuutta helpottavia muutoksia, kuten alkoholin kotiinkuljetus. Päihdeasiamiestoiminta kantaa huolta lisääntyvistä päihdehaitoista, jotka tulevat kasvattamaan myös sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden tarvetta. 

Saman aikaisesti hyvinvointialueiden tuottamiin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin kohdistetaan merkittäviä säästötoimia. Esimerkiksi sosiaalihuollon palveluvalikoimaan, johon mm. päihde- ja riippuvuustyö sekä työikäisten ja perheiden palvelut kuuluvat, kohdentuu 100 miljoonan euron säästöt. Päihde- ja riippuvuushoitoa tarjoavasta perusterveydenhuollosta haetaan 132 miljoonan euron säästöjä nostamalla hoitotakuuaikaa 14 vuorokaudesta kolmeen kuukauteen.  

Päihdeasiamiestoiminta kehottaa kuntia ja hyvinvointialueita panostamaan riippuvuusongelmien ennaltaehkäisyyn, joka on niin inhimillisesti, kuin taloudellisesti järkevämpää kuin korjaava työ. Koska ennaltaehkäisy ei tavoita kaikkia, tulee hyvinvointialueiden turvata asukkailleen myös riittävät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. 

Mahdollisia palveluiden heikennyksiä ei tule kohdentaa jo valmiiksi heikoimmassa asemassa oleviin, kuten lapsiin, nuoriin tai erityisen tuen tarpeisiin asiakkaisiin. Palveluiden priorisointia tulee tehdä pitkällä tähtäimellä, tutkittuun tietoon ja vaikuttavuuden arviointiin perustuen, jotta asiakas- ja potilasturvallisuutta ei vaaranneta.

Päihderiippuvuus on vakava sairaus, joka vaikuttaa laaja-alaisesti niin sairastuneiden itsensä kuin läheistenkin elämään. Päihderiippuvaisilla tulee olla samat oikeudet tarpeensa mukaiseen vaikuttavaan hoitoon, kuntoutukseen ja palveluihin kuin muillakin pitkäaikaisesti sairailla ihmisillä. Oikea-aikaisella sosiaali- ja terveydenhuollolla estetään tilanteiden kriisiytyminen ja kalliimpien erityispalveluiden ja erikoissairaanhoidon tarve.

Tutustu myös EHYT ry:n vaalitavoitteisiin:

Vaalit – EHYT ry

Vuosi 2024: Kokemukset epäoikeudenmukaisuudesta näkyvät päihdeasiamiestoiminnassa

Vuonna 2024 päihdeasiamiestoiminta vastasi 786 yksittäiseen yhteydenottoon. Yleisimmin yhteydenotto koski omaa asiaa (66 %), mutta myös läheiset, hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset sekä palveluntuottajien ja järjestöjen edustajat ottivat yhteyttä päihdeasiamiestoimintaan.

Eniten yhteydenotoissa puhuttivat päihdehoidon ja -kuntoutuksen hoitokäytännöt (40 %), joiden osalta päihdeasiamiestoiminnasta toivottiin neuvoja ja apua omiin oikeuksiin ja kohteluun liittyvissä kysymyksissä. Palvelujärjestelmän sirpaleisuus vaikeutti avun löytämistä ja palveluihin kohdistuvat säästöt näkyivät ongelmina päihdepalveluihin pääsyssä (19 %). Lisäksi sosiaalietuudet, muut sosiaali- ja terveyspalvelut, järjestöjen palvelut ja esimerkiksi asumiseen ja ajokorttiasioihin liittyvät ongelmat herättivät kysymyksiä.

Ennen yhteydenottoa päihdeasiamiestoimintaan, yhteydenottajat olivat usein onnistumatta yrittäneet hakea apua eri tahoilta, kuten terveydenhuollosta, sosiaalihuollosta tai esimerkiksi hyvinvointialueen sosiaali- ja potilasasiavastaavilta.

Päihdeasiamiestoiminnan tavoitteena on tukea asiakkaita siten, että he vastaisuudessa suoriutuvat itsenäisesti palvelujärjestelmässä. Yhteydenottajista 70 % koki saavansa sellaista apua, jonka turvin hän pärjää jatkossa itsenäisesti. Noin 30 % yhteydenotoista vaati päihdeasiamiestoiminnan jatkoselvittelyä hyvinvointialueen edustajien, palveluntuottajien tai valvovan viranomaisen kanssa.

Toimintaan saapuneen palautteen mukaan yhteydenottajat kokevat saaneensa kattavasti toivomaansa tietoa etuuksista, palveluista ja omista oikeuksistaan asiakkaana tai potilaana. Vaikka aina toivottua ratkaisua tilanteeseen ei ole mahdollista saada, tällöinkin tärkeäksi koetaan kuulluksi tuleminen.

Päihdeasiamiestoimintaan yhteyttä ottavien yleisimmin käyttämät päihteet ovat huumeita (74 %). Huumeiden lisäksi erilaiset lääkkeet ja alkoholi puhuttavat. 86 % yhteydenottajista on 30–49-vuotiaita. Päihdehistoria on pitkä; 85 %:lla yli 10 vuotta. Vuonna 2024 yhteydenottoja tuli kaikkiaan 16 hyvinvointialueelta.

Päihdeasiamiestoiminta tapaa säännöllisesti yhteiskunnan päättäjiä ja virkamiehiä, hyvinvointialueiden päättäjiä ja ammattilaisia sekä järjestöjen työntekijöitä, vapaaehtoisia ja vertaistoimijoita. Koulutamme, annamme lausuntoja valmisteilla oleviin lakiesityksiin ja laadimme kannanottoja mediaan. Viestimme aktiivisesti sosiaalisessa mediassa ja uutiskirjeessä. Tutustu toimintaamme: https://paihdeasiamies.fi/

Päihdeasiamiestoiminta lausui mielenterveyden edistämisen periaatepäätöksestä

Päihteiden käyttö lisää psyykkisten oireiden ja mielenterveyden häiriöiden riskiä. Mielenterveyden haasteet taas voivat lisätä haitallista päihteiden käyttöä. Mielenterveydenhäiriön ja päihdeongelman yhtäaikaisuus ei saa olla esteenä tarvittavan tuen ja hoidon saamiseen molempiin ongelmiin. Päihde- ja mielenterveystyö tulee integroida toisiinsa paremmin.

Mielenterveyden häiriöt ovat suurin sairauspoissaolojen syy.  Jos kehityksen suuntaa halutaan muuttaa, tulee puuttua muun muassa työoloihin ja rakenteisiin, jotka lisäävät henkistä kuormitusta. Politiikan tulee mahdollistaa ja tukea hyvää mielenterveysjohtamista työpaikoilla.

Mielenterveysoireilu on lisääntynyt myös lapsilla ja nuorilla. Köyhyys on yksi lasten mielenterveysongelmien juurisyy ja siihen puuttumalla voidaan vahvistaa lasten ja nuorten henkistä hyvinvointia. Myös vanhemman päihdeongelman on osoitettu olevan yhteydessä mm. lasten psyykkiseen kehitykseen sekä käytös- ja tunne-elämän häiriöihin. Vanhemmuutta tukevia sosiaali- ja terveyspalveluita tulee olla saatavilla oikea-aikaisesti ja riittävässä laajuudessa.

Mielenterveys- ja päihdeongelmiin liittyvien sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden saatavuuteen tulee kiinnittää huomiota ja parantaa niiden vaikuttavuutta. Palveluiden tulee perustua ihmisen yksilöllisen tarpeen tunnistamiseen ja tarpeenmukaiseen hoitoon ja kuntoutukseen. Mielenterveyspalveluita käyttävien osallisuutta oman hoitonsa suunnitteluun ja sitä koskevaan päätöksentekoon tulee vahvistaa. 

Itsetuhoisuuden taustalla voi olla mielenterveyden häiriöitä, mutta myös muita altistavia tekijöitä, kuten pitkittynyttä päihteiden käyttöä. Itsetuhoisuutta hoidettaessa on välttämätöntä tunnistaa taustatekijät, jotta hoito ja palvelu voidaan kohdentaa oikein. Päihtyneiden tai päihderiippuvuudesta kärsivien itsemurhariskin vakavuutta tulee arvioida samalla tapaa kuten muillakin itsemurhavaarassa olevilla ja tarvittavaa hoitoa tulee olla saatavilla oikea-aikaisesti akuutista päihdeongelmasta huolimatta.

Mielenterveyttä ei tule nähdä ainoastaan sosiaali- ja terveydenhuollon vastuulle kuuluvana kysymyksenä. Ennaltaehkäisevällä matalan kynnyksen tuella voidaan estää ongelmien kärjistymisen ja vähentää kalliimpien palvelujen tarvetta. Kansalaisjärjestöjen toiminta tulee tunnistaa osana mielenterveyden palvelujärjestelmää.

Lue lausunto kokonaisuudessaan

Säästöpaineet voivat johtaa vakaviin seurauksiin

Jos palveluja ei ole saatavilla silloin, kun tarve on, elämäntilanteet kriisiytyvät ja vakavien ongelmien ilmaantuminen on vain ajan kysymys. Esimerkiksi perhesurmat on kytketty hyvinvointijärjestelmän toimimattomuuteen ja siihen, ettei avun piiriin ole päässyt ajoissa. Taustalla on muun muassa mielenterveysongelmia, päihteiden käyttöä, perheväkivaltaa, huoltajuuskiistoja ja talousvaikeuksia. Ongelmia, joihin riittävillä ennaltaehkäisevillä ja korjaavilla toimilla olisi mahdollista puuttua.

Hyvinvointialueilla on pulaa paitsi rahasta, myös sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöstä. Avoimet työ- ja virkasuhteet säilyvät täyttämättöminä, kun rekrytointilupia kiristetään ja vuokratyövoiman käytöstä luovutaan. Työkuorma kasvaa. Osa henkilöstöstä joutuu kantamaan henkilökohtaisen virkavastuun työstä, jossa säästöpaineet ovat viemässä myös ammatillisen autonomian. Jatkuva ammattieettinen kuormitus on paitsi uhka työhyvinvoinnille, myös veto- ja pitovoimaa heikentävä tekijä.

Talouspolitiikan ei tulisi määritellä sosiaali- ja terveyspalveluiden toteuttamista. Lyhytnäköiset säästöt ovat riski asiakas- ja potilasturvallisuudelle. Ne lisäävät raskaampien palveluiden tarvetta ja pitkällä aikavälillä myös kustannuksia. Asiakkaiden ja läheisten inhimillistä kärsimystä ei voi rahassa edes mitata.

Marja Marttila

erityisasiantuntija, Päihdeasiamiestoiminta

Ehkäisevä päihdetyö Ehyt ry

Mielipide HS 30.8.2024

Rakasta itseäsi, niin maailma avautuu

Kunnes alkoi tapahtumaan. Rajulla tapahtumalla vuonna 2022 sain kaikkeen selityksen. Niin itseeni ja parisuhteeseeni yli kymmenen vuotta taaksepäin. Paljastui, että olen alkoholistin läheinen. Kodistamme alkoi purkautua vuosien mustaviitta ja tuska, joka oli peittänyt meidät molemmat synkkyyteen. Vaikkakin eri syistä.

Kumppanin alkoholismi ajoi minut tekemään ikäviä, mutta tärkeitä muutoksia elämääni ajatellen. En halunnut jatkaa vanhaa elämäntapaa, vaan laitoin itsekkäästi itseni etusijalle.

Alkoholistin läheisenä koin suurimman pettymyksen julkisessa terveydenhuollossa. Olin hyvin tietoisesti lähtenyt etsimään itselleni apua, ja teimme maksusitoumushakemuksen alaan liittyvässä säätiössä. Vaikka jaksoin ajatella itseäni, koko kehoani koetteli vakava elämänkriisi. Sen tilanteen lisäksi jouduin puolustamaan itseäni selvityksillä maksusitoumusta hakiessani. Tämän myötä ihmisyyteni vajosi syvemmälle, yhteiskunta ei kuullut avunpyyntöäni. Mielestäni ansaitsin apua yhteiskunnalta akuuttiin elämänkriisiini.

Maksusitoumuksen vireille laitossakin oli jo haasteita, jolloin kuntoutuslaitoksen henkilökunta ohjasi minua olemaan yhteydessä päihdeasiamieheen. Hän oli mukana neuvomassa, miten teen pyydetyt vastaukset oikaisuvaatimusmenettelyssä. Ja mitä huomioin jättäessäni valituksen hallinto-oikeuteen.

Jokaisen vastine- ja valituskirjelmän tein oman terveyteni vuoksi. Vaikka jokainen kielteinen päätös vei minua syvemmälle arvottomuuden tunteessa. Vaikka tavoitteena pitäisi olla parempi olotila.

Kriisikuplasta vuosi eteenpäin

Kun lopullinen päätös, kielteinen, tuli hallinto-oikeudelta, oli maksusitoumusprosessissa mennyt muutama viikko vaille vuosi.

Kävimme puhelimitse päihdeasiamiehen kanssa päätöksen läpi. Päihdeasiamies kertoi mitkä ovat seuraavat jatkovaihtoehdot asiassa. Jäin miettimään, miten haluan edetä asiassa. Mietittyäni jatkotoimenpiteitä, oivalsin, että olen jo uudessa elämässäni ja uusissa arvoissani kiinni. Päätin päästää irti epäoikeudenmukaisesta kohtelustani sekä tuskaisesta muistosta. Olin tietämättäni hyväksynyt kokemani.

Vaikka emme päässeet maaliin päihdeasiamiehen kanssa, olen tyytyväinen.

Ymmärsin, että rinnallani kulkenut päihdeasiamies oli antanut minulle toivoa ja tukea. Tärkeintä oli, että koin tulleeni kuuluksi ihmisenä. Sain tuntea olevani huomioitu ja arvokas. Tuota tukea olisin kaivannut myös julkiselta terveydenhuollolta.

Tällä kertomuksella haluan osoittaa sinulle, että täällä on ihmiset, jotka kuuntelevat. Muistutan myös, että on muitakin reittejä toipua kuin kallis kuntoutus, johon kaikille ei anneta mahdollisuutta. Etsi itsellesi oma tapa, jolla löydät oman rakkautesi elämään, eli itseesi. Nykyään itse voin hyvin ja toimin vapaaehtoisena FinFami ry:n koulutettuna päihdeläheisen kokemusasiantuntijana. Olen ylpeä itsestäni ja koko elämästäni.