Valvontaviranomaiset ovat toistuvasti joutuneet puuttumaan hyvinvointialueiden käytäntöihin, joilla rajoitetaan sosiaalihuollon asiakkaiden oikeutta laissa säädettyihin palveluihin ja tukeen. Viimeisimpänä eduskunnan apulaisoikeusasiamies otti kantaa tapaukseen, jossa asunnoton päihderiippuvainen ihminen jäi vuoden ajaksi ilman tarvitsemaansa apua.
Hyvinvointialueen on toteutettava sosiaali- ja terveydenhuolto sisällöltään, laajuudeltaan ja laadultaan sellaisena kuin asiakkaiden tarve edellyttää. Myös vaikeasti päihderiippuvaisten ihmisten lakisääteiset oikeudet ihmisarvoiseen kohteluun, välttämättömään huolenpitoon sekä riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin tulee turvata.
Asiakkaan kokonaistilanteen arviointi, palvelutarpeen yksilöllinen määrittely sekä sosiaalisten, terveydellisten ja rakenteellisten tekijöiden yhteensovittaminen ovat sosiaalityön ydinosaamista. Sosiaalihuollon virkasuhteisella ammattihenkilöllä on laissa säädetty itsenäinen harkinta- ja päätösvalta. Monilla hyvinvointialueilla toimivat asiakasohjausryhmät kuitenkin kaventavat tätä autonomiaa, ottavat päätösvallan itselleen ja vaarantavat asiakkaan oikeuden saada yksilölliseen tarpeeseen vastaavaa apua. Erityisen ongelmallista on, että lain mukaan sosiaalihuollolle kuuluva päätösvalta päihde- ja riippuvuustyöstä on paikoin siirretty terveydenhuoltoon.
Hyvinvointialueiden on noudatettava lainsäädäntöä ja valvovien viranomaisten ohjeita. Asiakasohjausryhmä ei voi arvioida asiakkaan palvelutarvetta eikä päättää palveluista. Hyvinvointialueen ohjeilla ei voi rajoittaa viranhaltijan harkintavaltaa tai asiakkaan oikeutta laissa säädettyihin palveluihin. Hyvää tavoittelevat lait eivät auta ketään, jos niiden soveltamisen tielle rakennetaan esteitä.
Kaisa Huttunen
puheenjohtaja
Sosiaalityöntekijäin liitto ry
Marja Marttila
erityisasiantuntija, päihdeasiamiestoiminta
Ehyt ry
Mielipide Helsingin Sanomat 28.1.2026