Päihdeasiamiestoiminta lausui alkoholilain muuttamisesta

Vaikutukset terveyteen ja päihdepalveluihin
Alkoholin runsas käyttö lisää terveysriskejä, kuten merkittävästi suurempaa vaaraa sairastua erilaisiin syöpiin. Sairauksista aiheutuu kärsimystä ihmisille ja heidän perheilleen sekä kuluja koko yhteiskunnalle.
Alkoholin ongelmallinen käyttö johtaa myös päihdepalveluiden tarpeeseen ja palveluja tulee antaa yksilöllisen tarpeen mukaisesti. Jo tällä hetkellä hyvinvointialueilla joutuu odottamaan päihdepalveluihin pääsyä liian kauan. Varsinkin laitospalveluihin, kuten päihdekuntoutukseen on vaikea päästä. Kun palveluja ei ole tarjolla, ihmisten päihdeongelmat pahenevat. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien ja palveluita tarvitsevien määrä väistämättä lisääntyy, jos alkoholin saatavuus helpottuu kotiinkuljetuksen kautta. Palveluihin pääsy hidastuu ja vaikeutuu entisestään, vaikka siihen ei ole varaa.

Vaikutukset hyvinvointiin ja väkivaltatilanteisiin
Runsas alkoholin käyttö lisää väkivaltaa perheiden sisällä ja kohteena ovat erityisesti naiset. Alkoholin kotiinkuljetus on omiaan lisäämään alkoholinkäytön aiheuttamaa lähisuhdeväkivaltaa.
Alkoholi on yleisin taustatekijä väkivaltatilanteissa, onnettomuuksissa ja tapaturmissa. Humalahakuinen juominen lisää uhkaa syyllistyä väkivaltarikoksiin ja joutua niiden uhriksi.

Vaikutukset lapsiin ja nuoriin
Kun Suomessa alkoholia käytetään tyypillisesti kotiympäristössä, esitys todennäköisesti lisäisi alkoholin käyttöä erityisesti siellä, missä myös muut perheenjäsenet ja lapset asuvat. Tällä hetkellä maassamme on noin 89 000 lasta, joiden toisella tai molemmilla vanhemmilla on päihdeongelma. Alkoholiongelman ohella myös alkoholin riskikäyttö on yleistä suomalaisissa perheissä. Jo se aiheuttaa suurentuneen riskin lasten ja nuorten turvattomuuden tunteelle, pelkotiloille ja huolenpidon laiminlyönnille. Lasten ja nuorten huonovointisuus on laajasti tiedossa jo tähän mennessä. Hallitusohjelmassa on yleisesti todettu, että hallitus edistää lapsiperhemyönteistä politiikkaa kaikilla tasoilla ja kiinnittää huomiota lapsi- ja perhevaikutusten arviointiin päätöksenteossa. Esitys alkoholin kotiin kuljetuksesta lisää lasten pahoinvointia ja on ristiriidassa hallitusohjelman kanssa.

Alkoholin kotiin kuljetuksen vaikutukset ihmisten tapaan hankkia ja käyttää alkoholia
Ulkomaisen tutkimuksen mukaan alkoholin riskikäyttäjät tekevät keskimääräistä enemmän alkoholin verkko-ostoksia ja hyödyntävät kotiinkuljetuksia. Alkoholia saadakseen ei tarvitse olla ajokuntoinen. Kotiinkuljetus voi johtaa myös pitkittyneeseen juomiseen ja suurempien alkoholimäärien hankkimiseen. Pikatilausten teko on helppoa ja tilaukset voi tehdä lyhyen harkinnan jälkeen impulsiivisesti. Kun ihmiset eivät pysty hallitsemaan omaa alkoholin käyttöään edes tällä hetkellä, uusi tilanne tekee alkoholin käytöstä heille entistä helpompaa ja hallitsemattomampaa. He tulevat tarvitsemaan erilaisia päihdepalveluita, joiden saatavuus jo nyt on vaikeaa.


Esitykseen liittyy liikaa ennakoitavissa olevia käytännön ongelmatilanteita, eivätkä kaikki ole edes tiedossa tässä vaiheessa.

Lue koko lausunto täältä

Päihdeasiamiestoiminta lausui perusterveydenhuollon hoitotakuuaikojen pidentämisestä

Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että 14 vuorokauden hoitoon pääsyn enimmäisaika kiireettömässä perusterveydenhuollon avosairaanhoidossa pitenee 23 vuotta täyttäneillä ja palautuu aiempaan kolmeen kuukauteen. Lisäksi kiireettömään perusterveydenhuoltoon kuuluvassa suun terveydenhuollossa luovutaan neljän kuukauden enimmäisajasta ja 1.11.2024 alkaen suunnitellusta kolmen kuukauden enimmäisajasta ja hoitoon pääsyn enimmäisaika palautuu aiempaan kuuteen kuukauteen.

Enimmäisajan pidentäminen on potilaiden kannalta selkeä huononnus ja huononnuksen toteuttaminen edellyttää perusteltuja syitä. Ero 14 vuorokauden ja kolmen kuukauden välillä tai neljän ja kuuden kuukauden välillä on niin iso, että ainakin osalle potilaista se pahentaa sairautta ja hidastaa paranemista. Lakisääteisen enimmäisajan piteneminen johtaa väistämättä todellisen hoitoon pääsyajan pitenemiseen. Ehdotettu muutos lisää eriarvoisuutta ja kohdistuu erityisesti jo valmiiksi haavoittuvassa asemassa oleviin, työttömiin ja pienituloisiin, koska he käyttävät julkisia palveluita. Tähän potilasryhmään kuuluvat muun muassa päihteitä käyttävät henkilöt, jotka tarvitsevat paljon julkisia palveluja. Hoitotakuuaikojen pidentämisestä voidaan saada säästöjä lyhyellä aikavälillä, mutta pidemmän päälle se aiheuttaa lisäkuluja, kun sairaudet pahenevat ja vaativat kalliimpaa hoitoa.

Aiemmin vuosina 2023 ja 2024 on valmisteltu useita lainsäädäntöuudistuksia muun muassa työttömyysturvasta, eri etuuksista ja hoitotakuuajoista. Niillä kaikilla on kielteisiä taloudellisia vaikutuksia samoihin kohderyhmiin eli haavoittuvassa asemassa oleviin ja pienituloisiin. Vaikutukset kertaantuvat samojen ihmisten kohdalla eikä niiden kokonaisvaikutuksia ei ole riittävästi selvitetty.

Lasten ja alle 23-vuotiaiden nuorten kohdalla hoitotakuuaikoja ei olla pidentämässä, vaan ne säilyvät ennallaan. On kannatettavaa, että lasten ja nuorten palveluista huolehditaan ja he saavat tarvitsemansa palvelut mahdollisimman pian.  

Lue koko lausunto täältä