Päihdeasiamiestoiminta lausui perusterveydenhuollon hoitotakuuaikojen pidentämisestä

Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että 14 vuorokauden hoitoon pääsyn enimmäisaika kiireettömässä perusterveydenhuollon avosairaanhoidossa pitenee 23 vuotta täyttäneillä ja palautuu aiempaan kolmeen kuukauteen. Lisäksi kiireettömään perusterveydenhuoltoon kuuluvassa suun terveydenhuollossa luovutaan neljän kuukauden enimmäisajasta ja 1.11.2024 alkaen suunnitellusta kolmen kuukauden enimmäisajasta ja hoitoon pääsyn enimmäisaika palautuu aiempaan kuuteen kuukauteen.

Enimmäisajan pidentäminen on potilaiden kannalta selkeä huononnus ja huononnuksen toteuttaminen edellyttää perusteltuja syitä. Ero 14 vuorokauden ja kolmen kuukauden välillä tai neljän ja kuuden kuukauden välillä on niin iso, että ainakin osalle potilaista se pahentaa sairautta ja hidastaa paranemista. Lakisääteisen enimmäisajan piteneminen johtaa väistämättä todellisen hoitoon pääsyajan pitenemiseen. Ehdotettu muutos lisää eriarvoisuutta ja kohdistuu erityisesti jo valmiiksi haavoittuvassa asemassa oleviin, työttömiin ja pienituloisiin, koska he käyttävät julkisia palveluita. Tähän potilasryhmään kuuluvat muun muassa päihteitä käyttävät henkilöt, jotka tarvitsevat paljon julkisia palveluja. Hoitotakuuaikojen pidentämisestä voidaan saada säästöjä lyhyellä aikavälillä, mutta pidemmän päälle se aiheuttaa lisäkuluja, kun sairaudet pahenevat ja vaativat kalliimpaa hoitoa.

Aiemmin vuosina 2023 ja 2024 on valmisteltu useita lainsäädäntöuudistuksia muun muassa työttömyysturvasta, eri etuuksista ja hoitotakuuajoista. Niillä kaikilla on kielteisiä taloudellisia vaikutuksia samoihin kohderyhmiin eli haavoittuvassa asemassa oleviin ja pienituloisiin. Vaikutukset kertaantuvat samojen ihmisten kohdalla eikä niiden kokonaisvaikutuksia ei ole riittävästi selvitetty.

Lasten ja alle 23-vuotiaiden nuorten kohdalla hoitotakuuaikoja ei olla pidentämässä, vaan ne säilyvät ennallaan. On kannatettavaa, että lasten ja nuorten palveluista huolehditaan ja he saavat tarvitsemansa palvelut mahdollisimman pian.  

Lue koko lausunto täältä

Uutiset

Päihdeasiamiestoiminta lausui sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen muuttamiseksi

Asiakasmaksupolitiikan tavoitteena tulee olla kohtuulliset maksut, jotka eivät ole esteenä palveluihin hakeutumiselle tai palveluiden saamiselle. Maksujen nostamisen sijasta tulisi laajentaa maksuttomuutta ja kohtuullistaa maksuja asiakkaan taloudellisen tilanteen mukaisesti.

Julkisten terveyspalvelujen tarve on suurinta työvoiman ulkopuolella olevilla ihmisillä, kuten työttömillä, työkyvyttömillä ja vanhuuseläkeläisillä. Sen sijaan työntekijät käyttävät työterveyspalveluja ja hyvätuloiset yksityisiä terveyspalveluja. Monet päihteitä käyttävät ja haavoittuvassa asemassa olevat ihmiset ovat pienituloisia ja työvoiman ulkopuolella. Korotukset kohdistuvat vahingollisesti heihin.  He tarvitsevat erilaisia palveluja perusterveydenhuollosta, mutta myös erikoissairaanhoidosta. Kun asiakasmaksut nousevat, se vaikuttaa suoraan heidän mahdollisuuksiinsa ottaa vastaan palveluja.

Alustavan arvion mukaan korotukset voivat tuottaa lyhyellä aikavälillä säästöjä toteutumattomien käyntien muodossa, mutta pidemmällä aikavälillä kustannukset kasvavat, jos terveysongelmat pahenevat. Tämä puhuu asiakasmaksujen korotusta vastaan.

Ehdotetut asiakasmaksujen korotukset voivat varsinkin pienituloisten asiakkaiden kohdalla johtaa myös siihen, että aiempaa useampien asiakkaiden on vaikea selviytyä asiakasmaksujen maksamisesta. Seurauksena voi olla myös lisääntyvä tarve toimeentulotuen hakemiseen ja vaara siitä, että maksut menevät ulosottoon.

Hallituksen on tarkoitus kannustaa hyvinvointialueita vapauttamaan pienituloisimmat asiakasmaksuista. Hyvinvointialueet kuitenkin tekevät itse päätöksensä ja hoitavat talouttaan, jolloin pelkkä kannustus ei ratkaise asiaa pienituloisten kohdalla.

Hallitus on valmistellut ja valmistelee säästöjä hankkiakseen useita muita lainsäädäntöuudistuksia muun muassa työttömyysturvasta, eri etuuksista ja hoitotakuuajoista. Nekin kohdistuvat pääsääntöisesti työvoiman ulkopuolella oleviin, pienituloisiin ja haavoittuvassa asemassa oleviin, mikä vaikeuttaa heidän asemaansa entisestään. Kaikki vaikutukset eivät ole edes tiedossa, koska uudistusten yhteisvaikutuksia ei ole arvioitu riittävästi etukäteen.

Lue koko lausunto täältä

Uutiset