Sosiaali- ja terveysministeriö on julkaissut 17.7.2023 selvityksen Päihdepalveluiden asiakkaan itsemääräämisoikeudesta (Heidi Vanjusov, Jarkko Pesu ja Nea Hakulinen).

Selvityksen mukaan itsemääräämisoikeus saattaa typistyä osallisuudeksi ja oikeudeksi kieltäytyä tarjottavista päihdepalveluista. Osallisuus puolestaan voi jäädä näennäiseksi, jos päätökset tehdään kaukana asiakkaasta. Haavoittuvassa asemassa olevien yksilöiden oikeuksien toteutumista tulisi aktiivisesti tukea.

Selvityksen mukaan päihdepalveluiden hoitosopimuksiin ja päihdepalveluiden kilpailuttamiseen saattaa liittyä ongelmia. Hoitosopimukset sitouttavat ja motivoivat asiakasta, mutta eivät ole juridisesti sitovia asiakirjoja. Hankintoja koskeva lainsäädäntö hankaloittaa sopimusmuutosten tekemistä ostopalveluissa.

Lue lisää:

• Selvitys päihdepalveluiden asiakkaan itsemääräämisoikeudesta

Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut 30.5.2023 ohjeen mielenterveys- ja päihdelainsäädännön muutoksista hyvinvointialueille, palvelujentuottajille ja valvontaviranomaisille.

Päihde- ja riippuvuuspalveluista säädetään 1.1.2023 lukien sosiaalihuoltolaissa ja terveydenhuoltolaissa. Palveluiden järjestäjänä ovat hyvinvointialueet. Päihdehuoltolakiin on jätetty vain tahdosta riippumatonta hoitoa koskevat pykälät.

Lue lisää:

• Ohje mielenterveys- ja päihdelainsäädännön muutoksista

Päihdetilastollinen vuosikirja 2022 Alkoholi ja huumeet tarjoaa laajan tietoperustan alkoholipolitiikan päätöksentekijöille ja suunnittelijoille. Vuosikirjan tiedot tukevat myös sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijoita Suomen alkoholi- ja huumetilanteen arvioinnissa ja tutkimuksessa.

Lisäksi vuosikirja sisältää keskeiset tilastotiedot Suomen alkoholi- ja huumeoloista, kuten

• alkoholijuomien kulutuksesta ja myynnistä
• alkoholijuomien ja huumeiden käytöstä aiheutuvista sosiaalisista ja terveydellisistä haitoista
• päihdepalveluista
• päihde-eläkkeistä
• päihdekuolemista
• päihteisiin liittyvästä rikollisuudesta
• alkoholijuomien kaupan kehityksestä sekä
• alkoholielinkeinon ja alkoholimainonnan valvonnasta

Lue lisää:

• Päihdetilastollinen vuosikirja 2022 Alkoholi ja huumeet
• THL:n 30.1.2023 julkaisema tiedote

Hallituksen esitys eduskunnalle päihde- ja mielenterveyslainsäädännön uudistamiseksi (HE 197/2022 vp) lähetettiin eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokuntaan 4.10.2022.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta kuuli asiantuntijoita, viranomaisia ja järjestöjä, ja valiokunnan mietintö (StVM 24/2022 vp) valmistui 9.11.2022. Mietinnössä on pieniä tarkennuksia hallituksen esitykseen. 

Eduskunta hyväksyi hallituksen esitykseen (HE 197/2022 vp) sisältyvät lakiehdotukset sisällöltään sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnön mukaisina ensimmäisessä käsittelyssä 16.11.2022 ja toisessa käsittelyssä 25.11.2022.

Lakimuutokset on tarkoitus vahvistaa viikolla 52 ja niiden on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2023 (vähäisiltä osin 1.7.2023).

Lue lisää:

• Hallituksen esitys
• Valiokunnan mietintö

Asian käsittely jatkuu loppuvuoden aikana eduskunnassa ja valiokunnassa.

Hallituksen esitysluonnos oli lausuntokierroksella 10.6.2022 asti. Lausunnonantajat olivat huolissaan sosiaalihuollon palveluiden asemasta ja hallituksen esityksessä lausunnot on otettu pääosin huomioon.

Sosiaalihuollon palveluista asiakas voi saada neuvontaa ja ohjausta, päihde- ja riippuvuustyön erityispalveluja ja yleisiä sosiaalipalveluja. Raskaana olevalla henkilöllä on oikeus saada välittömästi riittävät päihteettömyyttä tukevat sosiaalipalvelut. Henkilön ja hänen läheisensä avun ja tuen tarve on keskeinen kriteeri. Lakiin on kirjattu joitakin uusia palveluja, kuten yhteisösosiaalityö, etsivä työ ja päiväkeskustoiminta. Lisäksi on tehty tarkennuksia vanhoihin palveluihin.

Terveydenhuollon päihde- ja riippuvuushoidosta potilas voi saada neuvontaa ja ohjausta, ennalta ehkäiseviä palveluja, tutkimus-, hoito- ja kuntoutuspalveluja. Henkilön ja hänen läheisensä tuen, hoidon ja kuntoutuksen tarve on keskeinen kriteeri. Lakiin on kirjattu uusia hoitoja, kuten psykososiaalinen tuki äkillisissä järkyttävissä tilanteissa. Joihinkin vanhoihin palveluihin on tehty tarkennuksia.

Sosiaalihuollolta ja terveydenhuollolta edellytetään yhteistoimintaa keskenään sekä ehkäisevän päihdetyön kanssa.

Uuden lainsäädännön on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2023 (vähäisiltä osin 1.7.2023).

Lue lisää:

• Sosiaali- ja terveysministeriön tiedote ja hallituksen esitys

Taustaa:

STM:n hankkeessa on ollut tarkoitus uudistaa mielenterveys- ja päihdelainsäädännön palvelujen järjestämistä koskeva sääntely vielä tämän hallituskauden aikana. Tarkoitus on ollut siirtää ns. vapaaehtoisten mielenterveys- ja päihdepalvelujen sääntely mielenterveyslaista ja päihdehuoltolaista sosiaalihuoltolakiin ja terveydenhuoltolakiin. Samalla on pyritty parantamaan kyseisten palvelujen saatavuutta, saavutettavuutta, vaikuttavuutta ja palvelujen kokonaisuutta.

Lisäksi mielenterveyslain sekä päihdehuoltolain palveluita koskeva sääntely kumottaisiin lukuun ottamatta tahdon vastaisen hoidon sääntelyä, minkä uudistaminen ei sisälly tähän hankkeeseen. Valmistelu toteutetaan virkatyönä.

Hanke on hyväksytty Eduskunnan syysistuntokauden 2022 lainsäädäntösuunnitelmaan. Arvioitu esittelyviikko on 37/2022. Uudistus on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2023.

Lue lisää:

• Lainvalmistelu
• Etelä-Suomen yhteistyöalue -tilaisuus 4.4.2022 ja päihdeasiamiehen kommentteja lakiehdotukseen otsikolla Mitä on hyvä pääsy päihdepalveluihin?
• Hallituksen esityksen luonnos on annettu lausuntokierrokselle 29.4. Löydät lausuntopyynnön tästä lausuntopalvelusta.

THL:n tilastoraportti 2/2022 pohjautuu huumehoitoa antavien yksiköiden vapaaehtoiseen raportointiin, jossa asiakkaiden tiedot kerätään anonyymisti. Vuonna 2020 raportointiin osallistui 57 huumehoidon yksikköä ja tietoja toimitettiin 1281 asiakkaasta. Aineisto ei kata kaikkea Suomessa annettavaa huumehoitoa eikä huumeidenkäyttäjiä.

Koronapandemia ei näytä vaikuttaneen huumehoidon asiakasmääriin vuonna 2020.

Lue THL:n tiedote ja raportti kokonaisuudessaan tästä 

Strategian taustalla on tunnistettu tarve ohjata kokonaisvaltaisemmin alkoholiin, tupakkaan, huumausaineisiin ja rahapelaamiseen liittyviä riskejä, haittoja ja ongelmia ja mahdollisuuksia niiden ehkäisemiseksi ja hoitamiseksi. Strategiassa rahapelaamisen yhteydessä käsitellään myös digipelaamista.

Strategiassa on viisi painopistettä:

1. Vahvistetaan päihteitä käyttävien, riippuvuushaittoja kokevien ja päihdepalveluiden piirissä olevien ihmisten sekä heidän läheistensä oikeuksien toteutumista
2. Vahvistetaan yhteistyötä, tiedonkulkua, asiantuntemusta ja tietoperustaa
3. Tehostetaan alkoholi-, tupakka- ja nikotiini, huumausaine- ja rahapelipoliittisia toimia
4. Varmistetaan ehkäisevän päihdetyön ja päihde- ja riippuvuuspalveluiden laatu, saavutettavuus ja saatavuus
5. Varmistetaan päihde- ja riippuvuusasiantuntemus ja yhteistyö valtioneuvostotasolla

Strategian painopisteet ohjaavat ja tukevat suunnittelua, kehittämistä, yhteistyötä ja poliittista päätöksentekoa. Painopisteitä konkretisoidaan ja toimeenpannaan hallituskausittain sovituin toimenpitein.

Lue lisää:

• Valtioneuvoston tiedote 9.4.2021
• Päihde- ja riippuvuusstrategian taustaselvityksiä ja tietoa ehkäisevän päihdetyön toimintaohjelmasta

Kansallinen mielenterveysstrategia pitää sisällään mielenterveystyön painopisteet Suomessa vuoteen 2030 asti. Siihen kuuluu erillinen, tavoitteellinen itsemurhien ehkäisyohjelma. Mielenterveysstrategian seuraamiseksi on määritelty kansallisia mittareita, joiden avulla strategian vaikuttavuutta voidaan seurata ja tarvittaessa tehostaa sen käyttöä.

Mielenterveysstrategiassa on viisi sisällöllistä painopistettä: mielenterveys pääomana, lasten ja nuorten mielenterveys, mielenterveysoikeudet, palvelut ja mielenterveysjohtaminen. Seurantaan ehdotetaan sekä olemassa olevia että kehitettäviä mittareita.

Vuosille 2020-2022 toimeenpano painottuu mm. palvelujen kehittämiseen osana Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmaa.