Päihdeasiamiestoiminta lausui sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta

Ammattihenkilölaki edistää asiakasturvallisuutta ja asiakkaan oikeutta laadultaan hyvään sosiaalihuoltoon. Sosiaalihuollon ammattihenkilöllä tulee olla ammattitoiminnan edellyttämä koulutus. Koulutusvaatimuksiin esitetyt heikennykset vaarantavat sosiaalihuollon asiakkaan asiakasturvallisuutta ja oikeutta laadultaan hyvään sosiaalihuoltoon.

Sosiaalityöntekijän asiantuntijuus perustuu yhteiskuntatieteelliseen osaamiseen ja taitoon hyödyntää tutkimustietoa.  Sosiaalityötä tehdään vaikeissa elämäntilanteissa elävien asiakkaiden parissa. Sosiaalisten ongelmien juurisyyt ovat usein yhteiskunnan rakenteissa, jotka tuottavat ja ylläpitävät eriarvoisuutta. Sosiaalityöntekijällä tulee olla taitoa jäsentää ongelmia paitsi yksilön, myös yhteiskunnan tasolla.

Sosiaalityöntekijälle on säädetty erityisiä lakiin perustuvia velvollisuuksia. Sosiaalityöntekijä vastaa esimerkiksi sosiaalityön ammatillisesta johtamisesta ja erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden palvelutarpeen arvioinnista, omatyöntekijänä toimimisesta sekä hoitoa ja huolenpitoa turvaavien päätösten tekemisestä. Tilapäisesti sosiaalityöntekijän ammatissa toimivalla ei ole vastaavia oikeuksia toteuttaa sosiaalihuoltoa, eikä oikeutta päättää kiireellisissä tapauksissa tahdosta riippumattoman huollon antamisesta tai siihen liittyvistä toimenpiteistä.

Esitetty lakimuutos lisää pätevien sosiaalityöntekijöiden kuormitusta. Tilapäisinä työskentelevät sosiaalityön opiskelijat toimivat laillistetun sosiaalityöntekijän johdon ja valvonnan alaisena. Lakiesityksessä laillistettujen sosiaalityöntekijöiden johto- ja valvontavelvollisuutta ollaan laajentamassa myös muihin ”soveltuviin korkeakoulututkintoihin”. Tämä aika on pois asiakastyöhön käytettävästä ajasta.

Lakiesitys ei ratkaise sosiaalityöntekijöiden rekrytointiongelmaa. Valviran ammattihenkilörekisterissä on riittävästi sosiaalityöntekijöitä hyvinvointialueiden tarpeisiin.Kyse ei siten ole pätevien sosiaalityöntekijöiden puutteesta, vaan rekrytointiongelmasta. Päihdeasiamiestoiminnan näkemyksen mukaan hyvinvointialueiden tulee puuttua ongelman juurisyihin ja panostaa sosiaalityöntekijöiden veto- ja pitovoimaan mm. työoloihin, työhyvinvointiin, työnjakoon ja palkkaukseen vaikuttamalla.

Päihdeasiamiestoiminta vastustaa sosiaalihuollon ammattihenkilölakiin ehdotettua muutosta, joka mahdollistaisi oikeuden toimia tilapäisesti laillistetun sosiaalityöntekijän tehtävässä ilman sosiaalityöntekijän ammattiin opiskelua. Sosiaalityöntekijältä vaaditaan vahvaa osaamista, työtä ohjaavan lainsäädännön tuntemista sekä asiakkaan etuun nojaavaa ammattietiikkaa. Jos sosiaalityöntekijän tehtävää hoidetaan kirjavalla koulutustaustalla, vaarana on esimerkiksi erilaiset tulkinnat sosiaalihuoltolain mukaisessa palvelutarpeessa, jotka lisäävät erityisen tuen tarpeisten asiakkaiden riskiä pudota palvelujärjestelmän ulkopuolelle. Esitetty muutos saattaisi siten pahimmillaan johtaa asiakkaiden perusoikeuksien vaarantumiseen ja syrjäytymiseen.

Päihdeasiamiestoiminnan näkemyksen mukaan sosiaalityöntekijän tehtävässä tilapäisesti toimivan henkilön tulee olla sosiaalityöntekijän ammattiin opiskeleva henkilö. Lakiesityksessä ehdotetulla muutoksella sosiaalityöntekijän tehtäviin tulisi myös muita kuin sosiaalityötä opiskelevia. Tilannetta tulee verrata terveydenhuoltoon. Terveydenhuollon ammateissa ei voi edes tilapäisesti toimia avoimen yliopiston opintojen pohjalta, vaan tilapäisesti toimivilta edellytetään ko. ammattiin opiskelua.

Lue lausunto kokonaisuudessaan.

Päihdeasiamiestoiminta lausui rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta annetun lain muuttamisesta

Sovittelun on aina perustuttava vapaaehtoisuudelle.  Jos uhri ja tekijä ovat lähisuhteessa, voi olla vaikeaa selvittää, onko uhri antanut suostumuksensa sovitteluun vapaaehtoisesti. Lähisuhdeväkivallan tekijällä on usein yliote uhrista, jolloin uhri ole tasavertaisessa asemassa väkivallantekijän kanssa.

Sovittelu voi vaarantaa uhrien oikeusturvan toteutumisen. Lähisuhdeväkivalta on rikos. Sovittelun ei tulisi korvata rikosoikeusprosessia. Tutkimuksen mukaan sovittelu ja sopimukseen suostuminen johtavat kuitenkin tyypillisesti syyttämättäjättämispäätökseen eli toimenpiteistä luopumiseen rikosprosessissa.

Sovittelukieltoa tulisi arvioida ensisijaisesti lähisuhteen, ei asianomistajuuden, perusteella. Jos asianomistajarikokset rajataan sovittelukiellon ulkopuolelle, on riskinä, että sovitteluun ohjautuu jatkossakin lähisuhdeväkivaltaa.

Väkivalta ja alkoholi kytkeytyvät yhteen. Runsas alkoholin käyttö lisää lähisuhdeväkivallan riskiä ja vaikuttaa väkivallan uusiutumiseen, vakavuuteen ja seurauksiin. Alkoholin saatavuuden kasvu on yhdistetty myös lähisuhdeväkivallan määrään ja oletettavaa on, että lähisuhdeväkivallan uhrien määrä nousee, jos alkoholin saatavuutta edelleen helpotetaan. Poliittisen päätöksenteon tulee pohjautua tutkittuun tietoon, vaikutusten arviointiin ja pitkän tähtäimen tavoitteisiin. Vaikutusarvioinnilla tulee varmistaa, ettei alkoholilain uudistuksilla ole ennakoimattomia ja ei-toivottuja vaikutuksia.

Lähisuhdeväkivallan osapuolille tulee olla tarjolla yksilöllisiin tarpeisiin vastaavia palveluita ja tukea.  On huolestuttavaa, että hallitus on kohdentamassa merkittäviä säästötoimia sekä sosiaali- ja terveysjärjestöjen tekemään työhön, että hyvinvointialueiden tuottamiin sosiaalipalveluihin. Myös tältä osin on tärkeää tuottaa tietoa säästötoimien konkreettisista vaikutuksista ihmisten arkeen.

Lue lausunto kokonaisuudessaan.

Päihdeasiamiestoiminta lausui lasten ja nuorten terapiatakuusta

Hallitusohjelman mukaisesti mielenterveys- ja päihdeongelmiin liittyvien sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden saatavuutta parannetaan ja lisäksi kiinnitetään erityistä huomiota ehkäisevään mielenterveys- ja päihdetyöhön. Hallitusohjelman tavoite on kannatettava, mutta ristiriitainen järjestörahoituksen leikkausten kanssa. Terapiatakuun toteuttaminen tuo lisää painetta sosiaali- ja terveyspalveluille ja tässä kokonaisuudessa järjestöissä tehtävä julkisia palveluita tukeva ja täydentävä työ on ensisijaisen tärkeää.

Terapiatakuun lisäksi tulee panostaa lasten ja nuorten mielenterveyden ongelmien ennaltaehkäisyyn ja puuttua ongelmien taustalla oleviin juurisyihin. Pohja mielenterveydelle rakennetaan lapsuudessa, jolloin vanhempien ja perheiden rooli lasten hyvinvoinnissa on keskeinen. Vanhemmuutta tukevia sosiaali- ja terveyspalveluita tulee olla saatavilla oikea-aikaisesti ja riittävässä laajuudessa. Lapsiperheköyhyys koskettaa joka yhdeksättä lasta. Köyhyys on yksi lasten mielenterveysongelmien juurisyy ja siihen puuttumalla voidaan vahvistaa lasten ja nuorten henkistä hyvinvointia.

Päihteiden käyttö lisää sekä käyttäjän että läheisten psyykkisten oireiden ja mielenterveyden häiriöiden riskiä.  Suomessa on 89 000 alaikäistä lasta, joiden toisella tai molemmilla biologisilla vanhemmilla on jossain vaiheessa ennen lapsen täysi-ikäisyyttä vakava päihdeongelma. Vanhemman päihdeongelma kasvattaa lapsen mielenterveysongelmien riskiä. Nuorten miesten ahdistus voi näkyä päihteiden käyttönä ja syrjäytymisenä. Alle 30-vuotiaiden huumekuolemat kytkeytyvät usein mielenterveysongelmiin. Kuntien vastuulla on edistää hyvinvointia ja terveyttä sekä toteuttaa ehkäisevää päihdetyötä eri hallinnonaloilla. Hyvinvointialueilla tulee olla tarjolla riittäviä ja oikea-aikaisia mielenterveyspalveluita sekä päihde- ja riippuvuuspalveluita päihdekuntoutuksena ja -hoitona. Mielenterveydenhäiriön ja päihdeongelman yhtäaikaisuus ei saa olla esteenä tarvittavan tuen ja hoidon saamiseen molempiin ongelmiin. 

Terapiatakuussa tarjottavan tuen tulee perustua lapsen ja nuoren tarpeeseen, eikä yksinomaan ennalta rajattuun menetelmävalikoimaan. Tavoitteena tulee olla, että jokainen tukea tarvitseva lapsi ja nuori saa apua. Terapiatakuun toteuttamisessa tulee huomioida lasten ja nuorten moninaisuus, eikä tiukka menetelmälähtöisyys välttämättä tue yhdenvertaisuutta.

Toteutuakseen käytännössä lasten ja nuorten terapiatakuu edellyttää riittäviä sosiaali- ja terveydenhuollon resursseja. Lain toimeenpano ja alueellisen yhdenvertaisuuden toteutuminen vaatii kansallista ohjausta. Terapiatakuun saatavuudesta, riittävyydestä ja alueellisesta yhdenvertaisuudesta on tärkeää kerätä systemaattisesti tietoa. Terapiatakuun toteutumista ja vaikuttavuutta tulee seurata myös keräämällä lapsilta ja nuorilta sekä heidän läheisiltään palautetta. Kokemustietoa tulee analysoida ja hyödyntää lain toteutumisen valvonnassa.

Lue koko lausunto täältä

Päihdeasiamiestoiminta lausui lasten ja nuorten terapiatakuusta

Päihdeasiamies­toiminnan lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä

Päihdeasiamiestoiminta pitää tärkeänä, että sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöllä on käytettävissään lakisääteisten tehtävien hoitamiseksi välttämätön tieto. Tiedon käyttöä tulee kuitenkin tarkoin rajata organisaatioissa käyttöoikeuksien avulla, koska kyse on arkaluontoisesta ja salassa pidettävästä tiedosta.

Tietyissä työtehtävissä laajemmat käyttöoikeudet ovat työtehtävän kannalta välttämättömiä. Silloin laajempi tiedonsaantioikeus saattaa olla perusteltu. Esimerkiksi sosiaalipäivystys tekee lakisääteistä yhteistyötä terveydenhuollon kanssa ja turvaa mm. mielenterveys-, päihde- ja riippuvuuspalveluja tarvitsevien asiakkaiden hoidon ja palvelujen jatkuvuutta.

Päihdeasiamiestoiminta pitää tärkeänä tiettyjen luottamuksellisuutta edellyttävien palveluiden tietojen erityissuojausta: esimerkiksi mielenterveys- ja päihdepalvelun potilasasiakirjamerkinnät tulee säilyttää erityissuojattuina. Käyttöoikeuden rajaus pitää toteuttaa organisaatioissa tietojärjestelmätasolla, koska pelkkä erityissuojaus ei estä tietojen katsomista.

Kaiken kaikkiaan asetuskokonaisuus on monimutkainen ja vaikeasti tulkittava. Päihdeasiamiestoiminta esittää harkittavaksi, tulisiko asetuksessa määritellä tarkemmin, mitkä tiedot ja missä laajuudessa ne ovat välttämättömiä eri sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien hoitamiseksi. Myös luovutuslupaa koskeva tieto tulee olla selkeää ja sellaista, että se on tiedollisesti saavutettavaa kaikille asiakasryhmille.

Lue koko lausunto täältä

Päihdeasiamiestoiminta lausui Uusimaa-lain ja asiakastietolain muuttamisesta

Päihdeasiamiestoiminta pitää tärkeänä, ettei tiedon liikkumattomuus aiheuta katkoksia hoitoprosesseihin. Muuttamalla Uudenmaan alueen väliaikainen sääntely toistaiseksi voimassa olevaksi, voidaan turvata ammattihenkilöiden sujuva pääsy potilasturvallisuuden kannalta olennaisiin tietoihin myös jatkossa. Päihdeasiamiestoiminnasta muistutetaan, että potilaita tulee kuitenkin informoida siitä, miten heidän tietojaan käsitellään. Lisäksi heillä tulee olla tiedollinen itsemääräämisoikeus ja siten myös oikeus kieltää tietojen luovuttaminen.

Arkaluonteisena pidettävää tietoa sisältävä tietokanta tulee olemaan hyvin laaja, joten tietoturvaan ja tietojen väärinkäyttöön liittyvät riskit tulee tunnistaa. Päihdeasiamiestoiminnasta korostetaan tietojen käyttöoikeuden tarkkaa määrittelyä sekä sitä, että käyttöoikeuden tulee perustua asiakas- tai hoitosuhteeseen ja koskea vain työtehtävän kannalta välttämätöntä tietoa. Asiakkaalla tulee myös olla oikeus myös jälkikäteen tarkistaa, kuka on katsonut hänen tietojaan. Lisäksi tulee huomioida perustuslakivaliokunnan aiemmin esittämä näkemys tarpeesta pyrkiä selkeään ja ymmärrettävään lainsäädäntöön.

Lue koko lausunto täältä

Asiantuntijalausunto Uusimaa-lain ja asiakastietolain muuttamisesta

Päihdetilastollinen vuosikirja 2023

Vuosikirja sisältää keskeiset tilastotiedot Suomen alkoholi- ja huumeoloista, kuten

  • Alkoholijuomien kulutuksesta ja myynnistä
  • Alkoholijuomien ja huumeiden käytöstä aiheutuvista sosiaalisista ja terveydellisistä haitoista
  • Päihdehuollosta
  • Päihteisiin liittyvästä rikollisuudesta
  • Alkoholijuomien kaupan kehityksestä ja
  • Alkoholielinkeinon ja alkoholimainonnan valvonnasta

Lisäksi siinä on tietoja alkoholijuomien kulutuksesta muissa maissa.

Lue lisää:

Ratkaisu kaksoisdiagnoosipotilaiden mahdollisuuksista saada terveyspalveluja

Kaksoisdiagnoosi tarkoittaa sitä, että potilaalla on samanaikaisesti sekä päihdehäiriö että jokin muu mielenterveyden häiriö. Ratkaisussa todetaan muun muassa, että kaksoisdiagnoosipotilaille on oltava tarjolla moniammatillista tukea. Kaksoisdiagnoosipotilaat ovat erityisen tuen tarpeessa (SHL 3 §) ja heidän tulee saada tarvitsemansa palvelut ja sitä koskeva päätös. Myös asumispalvelut tulee saada. Terveydenhuollon ja sosiaalihuollon ammattilaisten on tunnettava velvoitteensa suhteessa toisiinsa. Sosiaalihuollon ja terveydenhuollon palvelut ja niiden järjestys on valittava asiakkaan ja potilaan edun pohjalta eikä palveluiden väliin saa jäädä katkoksia. Ratkaisussa muistutetaan myös siitä, että sosiaalihuollon palveluista on annettava asiakkaalle kirjallinen muutoksenhakukelpoinen päätös.

Lue lisää:

Selvitys päihdepalveluiden asiakkaan itsemääräämisoikeudesta

Selvityksen mukaan itsemääräämisoikeus saattaa typistyä osallisuudeksi ja oikeudeksi kieltäytyä tarjottavista päihdepalveluista. Osallisuus puolestaan voi jäädä näennäiseksi, jos päätökset tehdään kaukana asiakkaasta. Haavoittuvassa asemassa olevien yksilöiden oikeuksien toteutumista tulisi aktiivisesti tukea.

Selvityksen mukaan päihdepalveluiden hoitosopimuksiin ja päihdepalveluiden kilpailuttamiseen saattaa liittyä ongelmia. Hoitosopimukset sitouttavat ja motivoivat asiakasta, mutta eivät ole juridisesti sitovia asiakirjoja. Hankintoja koskeva lainsäädäntö hankaloittaa sopimusmuutosten tekemistä ostopalveluissa.

Lue lisää

Ohje mielenterveys- ja päihdelainsäädännön muutoksista

Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut 30.5.2023 ohjeen mielenterveys- ja päihdelainsäädännön muutoksista hyvinvointialueille, palvelujentuottajille ja valvontaviranomaisille.

Päihde- ja riippuvuuspalveluista säädetään 1.1.2023 lukien sosiaalihuoltolaissa ja terveydenhuoltolaissa. Palveluiden järjestäjänä ovat hyvinvointialueet. Päihdehuoltolakiin on jätetty vain tahdosta riippumatonta hoitoa koskevat pykälät.

Lue lisää:

Päihdetilastollinen vuosikirja 2022

Päihdetilastollinen vuosikirja 2022 Alkoholi ja huumeet tarjoaa laajan tietoperustan alkoholipolitiikan päätöksentekijöille ja suunnittelijoille. Vuosikirjan tiedot tukevat myös sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijoita Suomen alkoholi- ja huumetilanteen arvioinnissa ja tutkimuksessa.

Lisäksi vuosikirja sisältää keskeiset tilastotiedot Suomen alkoholi- ja huumeoloista, kuten

  • alkoholijuomien kulutuksesta ja myynnistä
  • alkoholijuomien ja huumeiden käytöstä aiheutuvista sosiaalisista ja terveydellisistä haitoista
  • päihdepalveluista
  • päihde-eläkkeistä
  • päihdekuolemista
  • päihteisiin liittyvästä rikollisuudesta
  • alkoholijuomien kaupan kehityksestä sekä
  • alkoholielinkeinon ja alkoholimainonnan valvonnasta


Lue lisää: