Taustaa:

STM:n hankkeessa on ollut tarkoitus uudistaa mielenterveys- ja päihdelainsäädännön palvelujen järjestämistä koskeva sääntely vielä tämän hallituskauden aikana. Tarkoitus on ollut siirtää ns. vapaaehtoisten mielenterveys- ja päihdepalvelujen sääntely mielenterveyslaista ja päihdehuoltolaista sosiaalihuoltolakiin ja terveydenhuoltolakiin. Samalla on pyritty parantamaan kyseisten palvelujen saatavuutta, saavutettavuutta, vaikuttavuutta ja palvelujen kokonaisuutta.

Lisäksi mielenterveyslain sekä päihdehuoltolain palveluita koskeva sääntely kumottaisiin lukuun ottamatta tahdon vastaisen hoidon sääntelyä, minkä uudistaminen ei sisälly tähän hankkeeseen. Valmistelu toteutetaan virkatyönä.

Hanke on hyväksytty Eduskunnan syysistuntokauden 2022 lainsäädäntösuunnitelmaan. Arvioitu esittelyviikko on 37/2022. Uudistus on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2023.

Lue lisää:

• Lainvalmistelu
• Etelä-Suomen yhteistyöalue -tilaisuus 4.4.2022 ja päihdeasiamiehen kommentteja lakiehdotukseen otsikolla Mitä on hyvä pääsy päihdepalveluihin?
• Hallituksen esityksen luonnos on annettu lausuntokierrokselle 29.4. Löydät lausuntopyynnön tästä lausuntopalvelusta.

THL:n tilastoraportti 2/2022 pohjautuu huumehoitoa antavien yksiköiden vapaaehtoiseen raportointiin, jossa asiakkaiden tiedot kerätään anonyymisti. Vuonna 2020 raportointiin osallistui 57 huumehoidon yksikköä ja tietoja toimitettiin 1281 asiakkaasta. Aineisto ei kata kaikkea Suomessa annettavaa huumehoitoa eikä huumeidenkäyttäjiä.

Koronapandemia ei näytä vaikuttaneen huumehoidon asiakasmääriin vuonna 2020.

Lue THL:n tiedote ja raportti kokonaisuudessaan tästä 

Strategian taustalla on tunnistettu tarve ohjata kokonaisvaltaisemmin alkoholiin, tupakkaan, huumausaineisiin ja rahapelaamiseen liittyviä riskejä, haittoja ja ongelmia ja mahdollisuuksia niiden ehkäisemiseksi ja hoitamiseksi. Strategiassa rahapelaamisen yhteydessä käsitellään myös digipelaamista.

Strategiassa on viisi painopistettä:

1. Vahvistetaan päihteitä käyttävien, riippuvuushaittoja kokevien ja päihdepalveluiden piirissä olevien ihmisten sekä heidän läheistensä oikeuksien toteutumista
2. Vahvistetaan yhteistyötä, tiedonkulkua, asiantuntemusta ja tietoperustaa
3. Tehostetaan alkoholi-, tupakka- ja nikotiini, huumausaine- ja rahapelipoliittisia toimia
4. Varmistetaan ehkäisevän päihdetyön ja päihde- ja riippuvuuspalveluiden laatu, saavutettavuus ja saatavuus
5. Varmistetaan päihde- ja riippuvuusasiantuntemus ja yhteistyö valtioneuvostotasolla

Strategian painopisteet ohjaavat ja tukevat suunnittelua, kehittämistä, yhteistyötä ja poliittista päätöksentekoa. Painopisteitä konkretisoidaan ja toimeenpannaan hallituskausittain sovituin toimenpitein.

Lue lisää:

• Valtioneuvoston tiedote 9.4.2021
• Päihde- ja riippuvuusstrategian taustaselvityksiä ja tietoa ehkäisevän päihdetyön toimintaohjelmasta

Kansallinen mielenterveysstrategia pitää sisällään mielenterveystyön painopisteet Suomessa vuoteen 2030 asti. Siihen kuuluu erillinen, tavoitteellinen itsemurhien ehkäisyohjelma. Mielenterveysstrategian seuraamiseksi on määritelty kansallisia mittareita, joiden avulla strategian vaikuttavuutta voidaan seurata ja tarvittaessa tehostaa sen käyttöä.

Mielenterveysstrategiassa on viisi sisällöllistä painopistettä: mielenterveys pääomana, lasten ja nuorten mielenterveys, mielenterveysoikeudet, palvelut ja mielenterveysjohtaminen. Seurantaan ehdotetaan sekä olemassa olevia että kehitettäviä mittareita.

Vuosille 2020-2022 toimeenpano painottuu mm. palvelujen kehittämiseen osana Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmaa.