Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että 14 vuorokauden hoitoon pääsyn enimmäisaika kiireettömässä perusterveydenhuollon avosairaanhoidossa pitenee 23 vuotta täyttäneillä ja palautuu aiempaan kolmeen kuukauteen. Lisäksi kiireettömään perusterveydenhuoltoon kuuluvassa suun terveydenhuollossa luovutaan neljän kuukauden enimmäisajasta ja 1.11.2024 alkaen suunnitellusta kolmen kuukauden enimmäisajasta ja hoitoon pääsyn enimmäisaika palautuu aiempaan kuuteen kuukauteen.

Enimmäisajan pidentäminen on potilaiden kannalta selkeä huononnus ja huononnuksen toteuttaminen edellyttää perusteltuja syitä. Ero 14 vuorokauden ja kolmen kuukauden välillä tai neljän ja kuuden kuukauden välillä on niin iso, että ainakin osalle potilaista se pahentaa sairautta ja hidastaa paranemista. Lakisääteisen enimmäisajan piteneminen johtaa väistämättä todellisen hoitoon pääsyajan pitenemiseen. Ehdotettu muutos lisää eriarvoisuutta ja kohdistuu erityisesti jo valmiiksi haavoittuvassa asemassa oleviin, työttömiin ja pienituloisiin, koska he käyttävät julkisia palveluita. Tähän potilasryhmään kuuluvat muun muassa päihteitä käyttävät henkilöt, jotka tarvitsevat paljon julkisia palveluja. Hoitotakuuaikojen pidentämisestä voidaan saada säästöjä lyhyellä aikavälillä, mutta pidemmän päälle se aiheuttaa lisäkuluja, kun sairaudet pahenevat ja vaativat kalliimpaa hoitoa.

Aiemmin vuosina 2023 ja 2024 on valmisteltu useita lainsäädäntöuudistuksia muun muassa työttömyysturvasta, eri etuuksista ja hoitotakuuajoista. Niillä kaikilla on kielteisiä taloudellisia vaikutuksia samoihin kohderyhmiin eli haavoittuvassa asemassa oleviin ja pienituloisiin. Vaikutukset kertaantuvat samojen ihmisten kohdalla eikä niiden kokonaisvaikutuksia ei ole riittävästi selvitetty.

Lasten ja alle 23-vuotiaiden nuorten kohdalla hoitotakuuaikoja ei olla pidentämässä, vaan ne säilyvät ennallaan. On kannatettavaa, että lasten ja nuorten palveluista huolehditaan ja he saavat tarvitsemansa palvelut mahdollisimman pian.  

Lue koko lausunto täältä