Lyhyen tähtäimen säästöjä – pitkän aikavälin kustannuksia
”Mikä se on se palvelu, mistä me säästetään se sata miljoonaa”, ihmettelee vastuuministeri. Minua mietityttää aivan sama. Säästetäänkö vanhuksilta, vammaisilta vai lapsilta? Leikataanko asunnottomilta, pitkäaikaissairailta vai työttömiltä? Poistetaanko päihdetyö, mielenterveystyö vai lastensuojelu? Niin tai näin; on selvää, että sosiaalihuollon asiakkaiden asema tulee heikentymään.
Sosiaalihuolto on suurelta osin lakisääteistä toimintaa, jonka asiakkaat ovat usein haavoittuvassa asemassa olevia. Kun lakeja muutetaan, tarvitaan vaikutusarviointia varmistamaan, etteivät valmisteltavat lakimuutokset aiheuta ennakoimattomia ja ei-toivottuja vaikutuksia. Myös valtioneuvoston lainvalmistelun vaikutusarviointiohjeessa (2022, 16) edellytetään, että ”Vaikutusarviointia tulee tehdä kiinteänä osana koko valmisteluprosessia”. Vaikutusarviointi on asiantuntijatyötä, jota ei toteuteta saunanlauteilla mutu-pohjalta ja ilman vaadittavaa osaamista, kuten nyt vaikuttaa tapahtuneen.
Vaikka konkreettinen suunnitelma leikkausten toteuttamisesta vielä puuttuu, tarkoittavat leikkaukset palveluiden asettamista tärkeysjärjestykseen. Palveluiden priorisointia ei kuitenkaan pitäisi tehdä ilman tutkittua tietoa. Kiireellä aikaan saadut lyhyen tähtäimen säästöt aiheuttavat pitkällä aikavälillä vain lisää kustannuksia, kun kriisiytyneitä elämäntilanteita joudutaan ratkomaan raskaammissa erityispalveluissa, kuten lastensuojelussa.
Sosiaalihuollon heikentäminen tuo painetta myös muihin julkisiin palveluihin. Esimerkiksi päihteiden ongelmakäyttö tulee näkymään lisäpaineena terveydenhuollossa. Se tulee näkymään myös läheisten hätänä. Jo tällä hetkellä 70 000 lasta elää perheessä, jossa ainakin toisella vanhemmalla on vakava päihdeongelma (THL).
Yhteiskuntapoliittisessa päätöksenteossa ei saa unohtaa arvoja ja etiikkaa. Yhteiskunnalliset arvot on kirjattu perustuslakiin. Julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaalipalvelut ja riittävä huolenpito.
Sosiaalihuolto on taho, joka edistää ja ylläpitää kansalaisten hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta. Sosiaalihuollon palveluilla estetään syrjäytymistä ja ongelmien ylisukupolvisuutta sekä vähennetään eriarvoisuutta ja edistetään osallisuutta. Laajasti tarkastellen sosiaalihuolto turvaa yhteiskuntarauhaa.
Sosiaalihuollossa tehdyn työn merkitys ja arvo niin yksilöille kuin koko yhteiskunnalle tulee tunnistaa ja tunnustaa, jotta näkyvyyttä eivät saa vain kustannukset. Investointi sosiaalihuoltoon ja sen tuottamaan hyvinvointiin on investointi tulevaisuuteen.