Tällä sivulla on annettu yleisluonteisia vastauksia usein esitettyihin kysymyksiin. Yksityiskohtaisempaa neuvontaa voit kysyä ensisijaisesti oman hyvinvointialueesi sosiaali-, terveys- ja päihdepalveluista.
Päihteellä tarkoitetaan päihdehuoltolaissa kaikkia sellaisia aineita, mitä käytetään päihtymistarkoituksessa kuten alkoholia, erilaisia lääkkeitä, huumausaineita ja teknisiä liottimia sekä näiden aineiden sekakäyttöä.
Päihdepalvelujen lähtökohtana on, että hyvinvointialueen on järjestettävä asukkailleen tarpeen mukaiset päihdepalvelut. Oikeus hoitoon ei edellytä päihderiippuvuutta. Päihdeongelmana voi olla pitkään jatkunut päihdekierre tai päihteiden suurkulutus, kertakäyttöön tai raittiuden ylläpitämiseen liittyvä avun, tuen tai hoidon tarve.
1. Hoitoon pääsy
Olen käynyt terveyskeskuksessa ja A-klinikalla avohoidossa, mutta se ei tunnut enää riittävän, vaan pitäisi päästä laitoskuntoutukseen. Pitääkö maksusitoumus myöntää?
Sosiaalihuoltolain ja terveydenhuoltolain nojalla päihdepalvelut tulee järjestää yksilöllisen tarpeen pohjalta. Mikäli asiakkaalla tai potilaalla on laitoskuntoutuksen tarve, tulee hänen hakemuksensa laitoskuntoutukseen hyväksyä. Laitoskuntoutuksen tarve on syytä tuoda esille, kun menet seuraavan kerran terveyskeskukseen, sosiaalitoimistoon, A-klinikalle tai muualle sosiaali- ja terveyspalvelujen piiriin.
Mulla on jo pitkään jatkunut päihdeongelma, eikä sossussa luvattu kuntoutuspaikkaa, kun rahat on kuulemma loppunut, mitä teen?
Päihdepalveluja on annettava tarpeen perusteella. Hoitoon pääsyä ei saa hylätä vetoamalla määrärahojen puutteeseen, vaan päihdekuntoutuksen tarve tulee aina selvittää. Vetoa sosiaalihuoltolakiin (24 § ja 24a §) ja terveydenhuoltolakiin (28 §). Jos se ei tehoa, pyydä päätös kirjallisesti ja vie asiasi päätöksessä mainitun muutoksenhakuelimen käsittelyyn. Muutoksenhakuohjeet löydät päätöksestä.
En ole päässyt hoitoon sinne minne halusin, mitä voin tehdä?
Hoidon arvioinnissa ja hoitopaikan valinnassa tulee kuulla myös asiakkaan mielipidettä. Päihdehuoltolain tulkinnassa on katsottu, että asiakkaalla on päihdehuoltolain 7 §:n nojalla ehdoton ns. subjektiivinen oikeus saada päihdepalveluja. Hänellä ei kuitenkaan ole katsottu olevan oikeutta saada hoitoa juuri haluamallaan tavalla. Mikäli asiakas on kyennyt esittämään riittävää selvitystä haluamansa hoitovaihtoehdon soveltuvuudesta päihdeongelmansa hoitoon, kunta on voitu velvoittaa vastaamaan vaadituista kustannuksista. Tämä on edellyttänyt kuitenkin, että hoidon tarve on arvioitu aina ennen hoitopaikkaan menoa. Perustele hoidon tarpeellasi, miksi juuri tietty paikka on soveltuvin.
Huomautus: Palveluja koskevat pykälät eivät ole enää voimassa päihdehuoltolaissa, mutta ne on siirretty sosiaalihuoltolakiin ja terveydenhuoltolakiin. Lain tulkintaa voidaan edelleen soveltaa.
Olen ollut täällä hoitopaikassa kolme viikkoa. Pelkään retkahtavani heti, jos joudun lähtemään kesken hoidon pois. Saanko jatkoa?
Tässäkin hoidon tarve on se kriteeri, jonka mukaan maksusitoumus tulee hyväksyä. Hoitopaikasta on syytä ottaa ajoissa yhteyttä maksusitoumuksen hyväksyjään ja hakea jatkoaikaa kirjallisesti, jolloin asia käsitellään ja kirjallinen päätös saadaan. Hakemukseen kannattaa liittää todistus jatkohoidon tarpeesta tai ottaa se ajoissa esiin verkostopalaverissa.
Oikeuskäytäntöä hoitoon pääsyssä
Muista hoidon arvioon meno ja maksusitoumusasiat, jos et itse halua maksaa kuntoutusta.
2. Kohtelu
Hoitopaikasta uhattiin karenssilla, kun huumeseulat näytti mielestäni väärin positiivista tulosta. Voidaanko minut heittää pellolle?
Testien tulee olla luotettavia ja niitä käytetään hoidon tukena asiakkaan suostumuksella. Mikäli testien tuloksesta tulee erimielisyyttä, hoitopaikassa on syytä selvittää, mistä se johtuu. Pelkkä epäily päihteiden käyttämisestä ei ole riittävä uloskirjaamisen peruste. Mikäli uloskirjaamisen perusteet on kuitenkin näytetty, asiakasta ei saa jättää heitteille, vaan on etsittävä vaihtoehtoinen hoitopaikka jatkossa. Lainsäädäntö ei tunne karenssia; tilannetta on tarkasteltava tarpeen perusteella.
3. Työelämässä
Olen laiminlyönyt työtehtäviäni päihdeongelman vuoksi, mistä olen saanut varoituksen. Voidaanko minut irtisanoa?
Työterveyshuoltolain mukaan työnantajan on järjestettävä työterveyshuolto. Työterveyshuollon tulee antaa tietoja, neuvontaa ja ohjausta päihteiden väärinkäytön ehkäisyssä, päihdeongelman varhaisessa tunnistamisessa sekä hoidosta ja hoitoon ohjaamisesta. Kannattaa ottaa yhteys työterveyshuoltoon. Hoitoonohjaus on ensisijainen työsuhteen päättämisen suhteen.
Työpaikan luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu tuntevat työsuhteen päättämisperusteet. Heihin on syytä olla yhteydessä.
4. Asunnoton
Olen ollut pitkään ilman asuntoa, enkä sen vuoksi ole päässyt hoitoon. Jätetäänkö asunnottomat hoitamatta?
Asunnottomuus eikä poste restante -osoite saa olla esteenä päihdepalvelujen saannille. Hoidon tarve on se kriteeri, minkä perusteella hoito tulee järjestää. Mikäli kotikunnasta on epäselvyyttä, sekään ei saa olla esteenä hoitoon pääsyyn. Kotikunta on jokaisella jossakin, ja sen voi aina selvittää viime kädessä maistraatista. Kotikunnan perusteella selviää hyvinvointialue, joka on vastuussa palveluiden antamisesta.
5. Vankilassa
Minulla on tulossa vankeustuomio, voinko päästä hoitoon vankilassa?
Vankiloissa järjestetään myös päihdehoitoa ja -kuntoutusta. Kannattaa selvittää ennen sijoitusvankilaan menoa omat toivomuksensa hoidon suhteen. Vankilaan tulon yhteydessä vangin terveydentila ja työkyky selvitetään sairaanhoitajan ja tarvittaessa lääkärin suorittamassa tulotarkastuksessa. Vanki voi puhua terveydenhuoltohenkilökunnan kanssa luottamuksellisesti päihteiden käyttöön liittyvistä kysymyksistä ja hoitomahdollisuuksista. Katso vankeinhoidon päihdetyöstä tästä.
6. Läheinen
Olen päihdeongelmaisen läheinen ja kärsinyt jo tarpeeksi. Onko minulla mitään oikeuksia?
Päihdehuoltolain perusteella myös läheisellä on oikeus saada palveluja sosiaalihuollosta ja terveydenhuollosta tarpeen perusteella. Jos hyvinvointialueellasi ei ole tarjota omia palveluja päihdeongelmaisen läheiselle, kannattaa tiedustella maksusitoumusta esimerkiksi erilaisille läheiskursseille.
7. Lapseni
Lapseni on alaikäinen ja käyttää päihteitä, enkä saa häntä hoitoon, koska hän kieltää koko ongelman. Voiko hänet viedä pakolla hoitoon?
Lastensuojelulain 40 §:n mukaan lapsi on otettava sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen huostaan ja järjestettävä hänelle sijaishuolto, jos lapsi vaarantaa vakavasti terveyttään tai kehitystään esimerkiksi käyttämällä päihteitä. Huostaanoton ja sijaishuollon järjestämiseen voidaan kuitenkin ryhtyä vain, jos lain 7. luvun ensisijaiset avohuollon tukitoimet eivät olisi lapsen edun mukaisen huolenpidon toteuttamiseksi sopivia tai mahdollisia taikka jos ne ovat osoittautuneet riittämättömiksi ja sijaishuollon arvioidaan olevan lain 4 §:n mukaisesti lapsen edun mukaista. Asiasta kannattaa ottaa yhteys hyvinvointialueen sosiaalitoimistoon.
Jos lapsen huoltaja tai 12 vuotta täyttänyt lapsi vastustaa huostaanottoa tai siihen liittyvää sijaishuoltoon sijoittamista, asian ratkaisee hallinto-oikeus viranhaltijan hakemuksesta lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän valmisteltua asian (LSL 43 § 2 mom).
8. Sairauspäivä- ja kuntoutusraha
Olin päihderiippuvuuden vuoksi hoidossa ja lääkäri kirjoitti sairauslomaa. Kela ei maksanut sairauspäivärahaa. Eikö päihderiippuvuus ole sairaus?
Sairausvakuutuslain perusteella sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden aiheuttaman ansionmenetyksen korvaamiseksi suoritetaan päivärahaa (8 luku). Työkyvyttömyydellä tarkoitetaan sellaista sairaudesta johtuvaa tilaa, jonka kestäessä vakuutettu on sairauden edelleen jatkuessa kykenemätön tekemään tavallista tai siihen läheisesti verrattavaa työtä. Päihderiippuvaisten potilaiden oikeus saada sairauspäivärahaa määräytyy samoin periaattein kuin muillakin sairausvakuutuslain mukaisen päivärahan hakijoilla.
Kuntoutuksen ajalta kannattaa tiedustella myös hyvinvointialueelta, hoitopaikasta tai Kelasta, onko oikeutettu kuntoutusrahaan (lomake KU 112).
Kuntoutusrahahakemuksen liitelomake, kun kuntoutuspäätöksen on tehnyt muu kuin Kela eli kuntoutuspäätöksen tekijä (lomake KU114).
Olisin halunnut katsoa hoitopaikassa epikriisiäni, mitä sinne on minusta kirjoitettu. Eivät näyttäneet, olisiko pitänyt?
Sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain ja potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain perusteella asiakkaalla ja potilaalla on pääsääntöisesti oikeus saada tietoja häntä itseään koskevista asiakirjoista. Asiakkaalla on oikeus tarkastaa itseään koskevat tiedot ja saada niistä kopiot.