Tällä sivulla on annettu yleisluonteisia vastauksia usein esitettyihin kysymyksiin. Yksityiskohtaisempaa neuvontaa voit kysyä
- ensisijaisesti oman kuntasi sosiaali-, terveys- ja päihdepalveluista
Päihteellä päihdehuoltolaissa tarkoitetaan kaikkia sellaisia aineita, mitä käytetään päihtymistarkoituksessa kuten alkoholia, erilaisia lääkkeitä, huumausaineita ja teknisiä liottimia sekä näiden aineiden sekakäyttöä.
Päihdepalvelujen lähtökohtana on kuntalaisten oikeus tarpeenmukaiseen ja tasokkaaseen päihdehoitoon ja – kuntoutukseen asuinpaikasta riippumatta. Oikeus hoitoon ei edellytä päihderiippuvuutta. Päihdeongelmana voi olla pitkään jatkunut päihdekierre tai päihteiden suurkulutus, kertakäyttöön tai raittiuden ylläpitämiseen liittyvä avun, tuen tai hoidon tarve.
1. Hoitoon pääsy
Olen käynyt terveyskeskuksessa ja A-klinikalla avohoidossa, mutta se ei tunnut enää riittävän, vaan pitäisi päästä laitoskuntoutukseen. Pitääkö maksusitoumus myöntää ?
Päihdehuoltolain mukaan palvelut tulee järjestää ensisijaisesti avohuollon toimenpitein siten, että ne ovat helposti tavoitettavia, joustavia ja monipuolisia. Mikäli asiakkaalla on laitoskuntoutuksen tarve, tulee hänen hakemuksensa laitoskuntoutukseen hyväksyä. Laitoskuntoutuksen tarve on syytä tuoda esille, kun menet seuraavan kerran terveyskeskukseen, sosiaalitoimistoon, A-klinikalle tai muualle sosiaali- ja terveyspalvelujen piiriin.
Mulla on jo pitkään jatkunut päihdeongelma, eikä sossussa luvattu hoitopaikkaa, kun rahat on kuulemma loppunut, mitä teen ?
Päihdehuoltolain mukaan palveluja on annettava asiakkaan avun, tuen ja hoidon tarpeen perusteella. Hoitoon pääsyä ei saa hylätä vetoamalla määrärahojen puutteeseen, vaan päihdekuntoutuksen tarve tulee aina selvittää. Vetoa päihdehuoltolakiin (7§), ja jos ei tehoa pyydä päätös kirjallisesti ja vie asiasi päätöksessä mainitun muutoksenhakuelimen käsittelyyn. Muutoksenhakuohjeet löydät päätöksestä.
En ole päässyt hoitoon sinne minne halusin, mitä voin tehdä ?
Hoidon arvioinnissa ja hoitopaikan valinnassa tulee kuulla myös asiakkaan mielipidettä. Päihdehuoltolain tulkinnassa on katsottu, että asiakkaalla on päihdehuoltolain 7 §:n nojalla ehdoton ns. subjektiivinen oikeus saada päihdepalveluja. Hänellä ei kuitenkaan ole katsottu olevan oikeutta saada hoitoa juuri haluamallaan tavalla. Mikäli asiakas on kyennyt esittämään riittävää selvitystä haluamansa hoitovaihtoehdon soveltuvuudesta päihdeongelmansa hoitoon, kunta on voitu velvoittaa vastaamaan vaadituista kustannuksista. Tämä on edellyttänyt kuitenkin, että hoidon tarve on arvioitu aina ennen hoitopaikkaan menoa. Perustele hoidon tarpeellasi, miksi juuri tietty paikka on soveltuvin.
Olen ollut täällä hoitopaikassa kolme viikkoa. Pelkään retkahtavani heti, jos joudun lähtemään kesken hoidon pois. Saanko jatkoa ?
Päihdehuoltolain mukaan hoidon tarve on se kriteeri, minkä mukaan maksusitoumus tulee hyväksyä. Hoitopaikasta on syytä ottaa ajoissa yhteyttä maksusitoumuksen hyväksyjään ja hakea jatkoaikaa kirjallisesti, että asia tulee todella käsitellyksi ja saa myös kirjallisen päätöksen. Hakemukseen kannattaa liittää todistus jatkohoidon tarpeesta tai ottaa se ajoissa esiin verkostopalaverissa.
Oikeuskäytäntöä hoitoon pääsyssä
Ks täältä päihdehuollon tapauksia oikeuskäytännössä ja oikeusturvasta päihdehuollossa
Muista hoidon arvioon meno ja maksusitoumusasiat, jos et itse halua maksaa kuntoutusta.
2. Kohtelu
Hoitopaikasta uhattiin karenssilla, kun huumeseulat näytti mielestäni väärin positiivista tulosta. Voidaanko minut heittää pellolle ?
Testien tulee olla luotettavia ja niitä käytetään hoidon tukena asiakkaan suostumuksella. Mikäli testien tuloksesta tulee erimielisyyttä, hoitopaikassa on syytä selvittää, mistä se johtuu. Pelkkä epäily päihteiden käyttämisestä ei ole riittävä uloskirjaamisen peruste. Mikäli uloskirjaamisen perusteet on kuitenkin näytetty, asiakasta ei saa jättää heitteille, vaan on etsittävä vaihtoehtoinen hoitopaikka jatkossa. Päihdehuoltolaki ei tunne karenssia; tilannetta on tarkasteltava avun, tuen ja hoidon tarpeen perusteella (7§).
3. Työelämässä
Olen laiminlöynyt työtehtäviäni päihdeongelman vuoksi, mistä olen saanut varoituksen. Voidaanko minut irtisanoa ?
Työterveyshuoltolain mukaan työnantajan on järjestettävä työterveyshuolto. Työterveyshuollon tulee antaa tietoja, neuvontaa ja ohjausta päihteiden väärinkäytön ehkäisyssä, päihdeongelman varhaisessa tunnistamisessa sekä hoidosta ja hoitoon ohjaamisesta. Kannattaa ottaa yhteys työterveyshuoltoon. Hoitoonohjaus on ensisijainen työsuhteen päättämisen suhteen. Katso tästä enemmän päihdetyöstä työpaikalla.
4. Asunnoton
Olen ollut pitkään ilman asuntoa, enkä sen vuoksi ole päässyt hoitoon. Jätetäänkö asunnottomat hoitamatta ?
Asunnottomuus eikä poste restante -osoite saa olla esteenä päihdepalvelujen saannille. Hoidon tarve on se kriteeri, minkä perusteella hoito tulee järjestää. Mikäli kotikunnasta on epäselvyyttä, sekään ei saa olla esteenä hoitoon pääsyyn. Kotikunta on jokaisella jossakin, ja sen voi aina selvitettää viimekädessä maistraatista.
5. Vankilassa
Minulla on tulossa vankeustuomio, voinko päästä hoitoon vankilassa ?
Vankiloissa järjestetään myös päihdehoitoa ja -kuntoutusta. Kannattaa selvittää ennen sijoitusvankilaan menoa omat toivomuksensa hoidon suhteen. Vankilaan tulon yhteydessä vangin terveydentila ja työkyky selvitetään sairaanhoitajan ja tarvittaessa lääkärin suorittamassa tulotarkastuksessa. Vanki voi puhua terveydenhuoltohenkilökunnan kanssa luottamuksellisesti päihteiden käyttöön liittyvistä kysymyksistä ja hoitomahdollisuuksista. Ks vankeinhoidon päihdetyöstä tästä.
6. Läheinen
Olen päihdeongelmaisen läheinen ja kärsinyt jo tarpeeksi. Onko minulla mitään oikeuksia ?
Päihdehuoltolain perusteella myös läheisellä on oikeus saada palveluja avun, tuen ja hoidon tarpeen perusteella. Jos kotikunnallasi ei ole tarjota omia palveluja päihdeongelmaisen läheiselle, kannattaa tiedustella maksusitoumusta esimerkiksi erilaisille läheiskursseille.
7. Lapseni
Lapseni on alaikäinen ja käyttää päihteitä, enkä saa häntä hoitoon, koska hän kieltää koko ongelman. Voiko hänet viedä pakolla hoitoon ?
Lastensuojelulain 40 §:n mukaan lapsi on otettava sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen huostaan ja järjestettävä hänelle sijaishuolto, jos lapsi vaarantaa vakavasti terveyttään tai kehitystään esimerkiksi käyttämällä päihteitä. Huostaanoton ja sijaishuollon järjestämiseen voidaan kuitenkin ryhtyä vain, jos lain 7. luvun ensisijaiset avohuollon tukitoimet eivät olisi lapsen edun mukaisen huolenpidon toteuttamiseksi sopia tai mahdollisia taikka jos ne ovat osoittautuneet riittämättömiksi ja sijaishuollon arvioidaan olevan lain 4 §:n mukaisesti lapsen edun mukaista. Asiasta kannattaa ottaa yhteys kotikunnan sosiaalitoimistoon.
Jos lapsen huoltaja tai 12 vuotta täyttänyt lapsi vastustaa huostaanottoa tai siihen liittyvää sijaishuoltoon sijoittamista, asian ratkaisee hallinto-oikeus viranhaltijan hakemuksesta lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän valmisteltua asian (LSL 43 § 2 mom).
8. Sairauspäivä- ja kuntoutusraha
Olin päihderiippuvuuden vuoksi hoidossa ja lääkäri kirjoitti sairauslomaa. Kela ei maksanut sairauspäivärahaa. Eikö päihderiippuvuus ole sairaus ?
Sairausvakuutuslain perusteella sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden aiheuttaman ansionmenetyksen korvaamiseksi suoritetaan päivärahaa (8 luku). Työkyvyttömyydellä tarkoitetaan sellaista sairaudesta johtuvaa tilaa, jonka kestäessä vakuutettu on sairauden edelleen jatkuessa kykenemätön tekemään tavallista tai siihen siihen läheisesti verrattavaa työtä. Päihderiippuvaisten potilaiden oikeus saada sairauspäivärahaa määräytyy samoin periaattein kuin muillakin sairausvakuutuslain mukaisen päivärahan hakijoilla.
Katso tästä oikeuskäytäntöä sairauspäiväraha-asiassa.
Kuntoutuksen ajalta kannattaa tiedustella myös kunnasta, hoitopaikasta tai Kelasta, onko oikeutettu kuntoutusrahaan (lomake KU 112).
Kuntoutusrahahakemuksen liitelomake, kun kuntoutuspäätöksen on tehnyt muu kuin Kela eli kuntoutuspäätöksen tekijä (lomake KU114).
Olisin halunnut katsoa hoitopaikassa epikriisiäni, mitä sinne on minusta kirjoitettu. Eivät näyttäneet, olisiko pitänyt ?
Sosiaalihuollon asiakas– ja potilaslain perusteella asiakkaalla/potilaalla on pääsääntöisesti oikeus saada tietoja häntä itseään koskevista asiakirjoista. Asiakkaalla on oikeus tarkastaa itseään koskevat ja saada niistä kopiot.