Perustuslaki
Perustuslain mukaan jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Tämä tarkoittaa toimeentulotukea sosiaalihuollon viimesijaisena taloudellisena tukena ja esimerkiksi oikeutta kiireelliseen sairaanhoitoon äkillisessä alkoholimyrkytystilanteessa tai huumeiden yliannostustapauksessa.
Lisäksi julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut siten kuin tarkemmin lailla säädetään (19 §).
Kiireelliset palvelut
Kiireellinen sairaanhoito, mukaan lukien mielenterveys- ja päihdehoito sekä psykososiaalinen tuki, on annettava potilaalle asuinpaikasta riippumatta (terveydenhuoltolaki 50 §).
Jokaisella hyvinvointialueella oleskelevalla henkilöllä on oikeus saada kiireellisessä tapauksessa myös yksilölliseen tarpeeseensa perustuvat sosiaalipalvelut siten, ettei hänen oikeutensa välttämättömään huolenpitoon ja toimeentuloon vaarannu (sosiaalihuoltolaki 12 §).
Hyvinvointialueilla on velvollisuus järjestää päihdepalvelut
Päihdepalveluiden järjestämisvelvollisuudesta säädetään sosiaalihuoltolaissa ja terveydenhuoltolaissa. Kummassakin laissa järjestämisvastuu on hyvinvointialueella.
Sosiaalityön palvelut
Sosiaalihuoltolain perusteella sosiaalipalveluja on järjestettävä mm. päihteiden ongelmakäytöstä, muusta riippuvuuskäyttäytymisestä ja mielenterveysongelmasta aiheutuvaan tuen tarpeeseen (3 luku 11 § ja 14 §). Päihde- ja riippuvuustyöllä vähennetään ja poistetaan päihteisiin ja riippuvuuskäyttäytymiseen liittyviä, hyvinvointia ja turvallisuutta vaarantavia tekijöitä. Sillä vastataan päihteiden ongelmakäytöstä tai muusta riippuvuuskäyttäytymisestä aiheutuvaan tuen tarpeeseen, tuetaan päihteettömyyttä ja riippuvuuskäyttäytymisestä irrottautumista.
Sosiaalihuollon päihde- riippuvuustyöhön kuuluu
- ohjaus ja neuvonta
- sosiaalihuoltolain 14 §:n mukaiset sosiaalipalvelut yleisinä sosiaalipalveluina ja
- päihde- ja riippuvuustyön erityisinä palveluina
Raskaana olevalla henkilöllä on oikeus saada välittömästi riittävät päihteettömyyttä tukevat sosiaalipalvelut.
Palveluja on annettava henkilön, hänen perheensä ja muiden läheistensä 11 §:ssä tarkoitettujen tuen tarpeiden perusteella.
Sosiaalihuollon päihde- ja riippuvuustyön erityisillä palveluilla tarkoitetaan päihteiden ongelmakäytöstä tai muusta riippuvuuskäyttäytymisestä johtuvaan tuen tarpeeseen kohdennettuja palveluja. Sellaisina on järjestettävä ainakin sosiaalityötä, sosiaaliohjausta, sosiaalista kuntoutusta ja asumispalveluja. Palveluja on järjestettävä tarpeen mukaan avo- tai laitosmuotoisina.
Hyvinvointialueen on järjestettävä päihteitä ongelmallisesti käyttäville henkilöille päiväkeskuspalvelua, jossa perustarpeisiin vastaamisen lisäksi tarjotaan sosiaaliohjausta. Palvelua tulee järjestää myös päihtyneille ja siinä on oikeus asioida nimettömänä. Tämä säännös tulee voimaan 1.7.2023 lukien.
Lisäksi hyvinvointialueen asukkaiden saatavilla on oltava yhteisösosiaalityötä, jolla edistetään yhteisöjen sosiaalista eheyttä, hyvinvointia ja hyviä väestösuhteita. Yhteisösosiaalityötä toteutetaan yhteistyössä alueen asukkaiden, kuntien, järjestöjen ja seurakuntien kanssa. Osana tätä tai muita sosiaalipalveluja tulee järjestää syrjäytymistä vähentävää etsivää työtä. Tämä säännös tulee voimaan 1.7.2023 lukien.
Terveydenhuollon palvelut
Päihde- ja riippuvuushoidosta säädetään terveydenhuoltolaissa.
Terveydenhuollon päihde- ja riippuvuushoitoon kuuluu
- ohjaus ja neuvonta
- päihdehäiriöiden ja muiden riippuvuushäiriöiden ehkäiseminen, tutkimus, hoito ja kuntoutus monimuotoisina palveluina
Hoitoa on annettava henkilön, hänen perheensä ja muiden läheistensä tuen, hoidon ja kuntoutustarpeen perusteella.
Päihde- ja riippuvuushoitoa saavalle potilaalle on turvattava hänen tarvitsemansa terveyden- ja sairaanhoidon kokonaisuus. Päihde- ja riippuvuushoitoa on toteutettava myös perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyönä. Potilaan siirtyessä hoitoa antavasta terveydenhuollon yksiköstä toiseen tai sosiaalihuollon laitos- tai asumispalveluihin on turvattava tarpeen mukainen hoidon jatkuvuus.
Kiireellisellä hoidolla tarkoitetaan myös päihteiden käytöstä johtuvaa välitöntä vieroitushoidon tarvetta.
Psykososiaalinen tuki äkillisissä järkyttävissä tilanteissa
Sosiaalihuollosta annetaan psykososiaalista tukea äkillisissä järkyttävissä tilanteissa. Se tarkoittaa sosiaalityönä ja sosiaaliohjauksena annettavaa välitöntä tukea yksilölle, perheelle ja yhteisölle sekä tuen yhteensovittamista. Tuki toteutetaan sosiaalipäivystyksessä ja osana sosiaalihuollon muuta toimintaa.
Terveydenhuollosta annetaan psykososiaalista tukea äkillisissä järkyttävissä tilanteissa. Se tarkoittaa akuuttina kriisityönä annettavaa välitöntä tukea yksilölle, perheelle ja yhteisölle sekä tuen yhteensovittamista. Tuki toteutetaan kriisipäivystyksenä ja osana terveydenhuollon muuta toimintaa.
Sosiaalipäivystys ja terveydenhuolto tekevät yhteystyötä kiireellisissä tilanteissa.
Yhteiset palvelut ja toimiva yhteistyö
Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisesti toteutetuissa palveluissa tai kun asiakas tai potilas muuten tarvitsee molempia palveluita, on sovellettava sosiaalihuoltolakia, kun annetaan sosiaalihuoltolain tuen tarpeita vastaavia sosiaalipalveluja ja terveydenhuoltolakia, kun annetaan lääketieteellisen tarpeen mukaista terveyden- ja sairaanhoitoa.
Sosiaalihuollon päihde- ja riippuvuustyö sekä terveydenhuollon päihde- ja riippuvuushoito on suunniteltava ja toteutettava niin, että se muodostaa toimivan kokonaisuuden muun sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa sekä hyvinvointialueella ja kunnissa tehtävän ehkäisevän päihdetyön kanssa.
Opioidiriippuvuuden vieroitus- ja korvaushoidon järjestämisestä ja toteuttamisesta on säädetty STM asetuksessa 642/2023.
Asetuksessa tarkoitettuun hoitoon sovelletaan lisäksi potilaslakia ja hoitotakuusäännöksiä.
Opioidikorvaushoidon käytännön opas sisältää hyödyllistä tietoa koko opioidikorvaushoidon prosessista – arviota harkittaessa, arviota tehtäessä, hoidon aikana ja hoidon lopettamista harkittaessa.