Perustuslain mukaan jokaisella, joka ei kykene itse hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Käytännössä tämä tarkoittaa mm. oikeutta perustoimeentulon turvaan sekä riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin.
Päihdepalveluiden järjestämisvelvollisuudesta säädetään sosiaalihuoltolaissa ja terveydenhuoltolaissa. Kummassakin laissa todetaan erikseen, että päihdepalveluiden järjestämisvastuu on hyvinvointialueella.
Sosiaalihuollon palvelut
Sosiaalihuoltolain perusteella hyvinvointialueen on järjestettävä sosiaalipalveluja mm. päihteiden ongelmakäytöstä, muusta riippuvuuskäyttäytymisestä ja mielenterveysongelmasta aiheutuvaan tuen tarpeeseen (SHL 11 §). Tuen tarpeisiin vastaavat palvelut on lueteltu lain 14 §:ssä.
Päihde- ja riippuvuustyö
Päihde- ja riippuvuustyöllä vähennetään ja poistetaan päihteisiin ja riippuvuuskäyttäytymiseen liittyviä, hyvinvointia ja turvallisuutta vaarantavia tekijöitä. Sillä vastataan päihteiden ongelmakäytöstä tai muusta riippuvuuskäyttäytymisestä aiheutuvaan tuen tarpeeseen, tuetaan päihteettömyyttä ja riippuvuuskäyttäytymisestä irrottautumista.
Sosiaalihuollon päihde- riippuvuustyöhön kuuluu
- neuvonta ja ohjaus
- sosiaalihuoltolain 14 §:n mukaiset sosiaalipalvelut yleisinä sosiaalipalveluina tai päihde- ja riippuvuustyön erityisinä palveluina.
Raskaana olevalla henkilöllä on oikeus saada välittömästi riittävät päihteettömyyttä tukevat sosiaalipalvelut.
Palveluja on annettava henkilön, hänen perheensä ja muiden läheistensä 11 §:ssä tarkoitettujen tuen tarpeiden perusteella. (SHL 24§)
Päihde- ja riippuvuustyön erityiset palvelut
Sosiaalihuollon päihde- ja riippuvuustyön erityisillä palveluilla tarkoitetaan päihteiden ongelmakäytöstä tai muusta riippuvuuskäyttäytymisestä johtuvaan tuen tarpeeseen kohdennettuja palveluja. Näitä ovat mm. sosiaalityön, sosiaaliohjauksen ja sosiaalisen kuntoutuksen palvelut sekä asumispalvelut. Päihde- ja riippuvuustyön palveluja on järjestettävä tarpeen mukaan avo- tai laitosmuotoisena. (SHL 24a§)
Päiväkeskus päihdetyön erityisenä palveluna
Hyvinvointialueen on järjestettävä päihteitä ongelmallisesti käyttäville henkilöille päiväkeskuspalvelua, jossa perustarpeisiin vastaamisen lisäksi tarjotaan sosiaaliohjausta. Palvelua tulee järjestää myös päihtyneille ja siinä on oikeus asioida nimettömänä. (SHL 24b§)
Yhteisösosiaalityö ja etsivä työ
Lisäksi hyvinvointialueen asukkaiden saatavilla on oltava yhteisösosiaalityötä, jolla edistetään yhteisöjen sosiaalista eheyttä, hyvinvointia ja hyviä väestösuhteita. Yhteisösosiaalityötä toteutetaan yhteistyössä alueen asukkaiden, kuntien, järjestöjen ja seurakuntien kanssa. Osana tätä tai muita sosiaalipalveluja tulee järjestää syrjäytymistä vähentävää etsivää työtä. (SHL 7a§)
Kiireellinen sosiaalihuollon tarve
Kiireellisessä tapauksessa jokaisella hyvinvointialueella oleskelevalla henkilöllä on oikeus saada yksilölliseen tarpeeseensa perustuvat sosiaalipalvelut siten, ettei hänen oikeutensa välttämättömään huolenpitoon ja toimeentuloon vaarannu (SHL 12 §).
Terveydenhuollon palvelut
Terveydenhuollon palveluvalikoimaan kuuluvat lääketieteellisesti ja hammaslääketieteellisesti perusteltu sairauksien ennaltaehkäisy, sairauden toteamiseksi tehtävät tutkimukset sekä taudinmääritys, hoito ja kuntoutus.
Päihde-ja riippuvuushoito
Terveydenhuoltolain 28§:n perusteella hyvinvointialueen on järjestettävä alueensa asukkaiden päihde- ja riippuvuushoito, johon kuuluu:
- terveydenhuollon palveluihin sisältyvä ohjaus ja neuvonta, joka koskee päihteettömyyttä ja riippuvuuksilta suojaavia ja niitä vaarantavia tekijöitä sekä päihteisiin ja riippuvuuksiin liittyviä terveyttä ja turvallisuutta vaarantavia tekijöitä
- päihdehäiriöiden ja muiden riippuvuushäiriöiden ehkäiseminen, tutkimus, hoito ja kuntoutus monimuotoisina palveluina.
Hoitoa on annettava henkilön, hänen perheensä ja muiden läheistensä tuen, hoidon ja kuntoutustarpeen perusteella.
- Päihde- ja riippuvuushoitoa saavalle potilaalle on turvattava hänen tarvitsemansa terveyden- ja sairaanhoidon kokonaisuus.
- Päihde- ja riippuvuushoitoa on toteutettava perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyönä.
- Potilaan siirtyessä hoitoa antavasta terveydenhuollon yksiköstä toiseen tai sosiaalihuollon laitos- tai asumispalveluihin on turvattava tarpeen mukainen hoidon jatkuvuus.
Opioidiriippuvuuden vieroitus- ja korvaushoito opioidilääkkeillä
Opioidiriippuvaiselle potilaalle voidaan antaa vieroitus- tai korvaushoitona opioidilääkkeitä. Hoitoa voidaan antaa sellaisessa terveydenhuoltoa toteuttavassa toimintayksikössä, jossa on tällaisen hoidon antamiseen perehtynyt hoidosta vastaava lääkäri ja toiminnan edellyttämä muu henkilökunta sekä soveltuvat tilat.
Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella säädetään niistä opioidilääkkeistä, joita saa käyttää 1 momentissa tarkoitettuun vieroitus- ja korvaushoitoon. Lisäksi sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä opioidiriippuvuuden vieroitus- ja korvaushoidon antamisen edellytyksistä ja toteuttamisesta. (THL 28a§)
Kiireellinen hoito
Kiireellisellä hoidolla (THL 50§) tarkoitetaan äkillisen sairastumisen, vamman, pitkäaikaissairauden vaikeutumisen tai toimintakyvyn alenemisen edellyttämää välitöntä arviota ja hoitoa, jota ei voida siirtää ilman sairauden pahenemista tai vamman vaikeutumista.
Kiireellinen sairaanhoito, mukaan lukien mielenterveyden hoito, päihdehoito ja psykososiaalinen tuki on annettava sitä tarvitsevalle potilaalle hänen asuinpaikastaan riippumatta.
Kiireellisellä hoidolla tarkoitetaan myös päihteiden käytöstä johtuvaa välitöntä vieroitushoidon tarvetta.
Hoitoon pääsyn enimmäisajat julkisessa terveydenhuollossa
Ensiapuun ja kiireelliseen hoitoon on päästävä heti potilaan asuinpaikasta riippumatta.
Terveyskeskukseen on päästävä hoitoon viimeistään 14 vuorokaudessa.
Erikoissairaanhoitoon kiireettömään hoitoon pääseminen edellyttää lääkärin lähetettä.
- Hoidon tarpeen arviointi on aloitettava kolmessa viikossa lähetteen saapumisest
- Arvioinnin edellyttämät tutkimukset ja erikoislääkärin arviointi on tehtävä kolmessa kuukaudessa lähetteen saapumisesta.
- Jos tutkimuksissa todetaan, että potilas tarvitsee erikoissairaanhoitoa, se on aloitettava viimeistään kuudessa kuukaudessa hoidon tarpeen toteamisesta.
Hoitoon pääsy (hoitotakuu) – Sosiaali- ja terveysministeriö (stm.fi)
Psykososiaalinen tuki äkillisissä järkyttävissä tilanteissa
Psykososiaalista tukea voi saada sekä sosiaalihuollosta, että terveydenhuollosta.
Sosiaalihuollon psykososiaalisella tuella äkillisissä järkyttävissä tilanteissa tarkoitetaan sosiaalityönä ja sosiaaliohjauksena annettavaa välitöntä tukea yksilölle, perheelle ja yhteisölle sekä tuen yhteensovittamista. Psykososiaalista tukea äkillisissä järkyttävissä tilanteissa toteutetaan sosiaalipäivystyksessä ja osana sosiaalihuollon muuta toimintaa. (SHL 29b§)
Terveydenhuollon psykososiaalisella tuella äkillisissä järkyttävissä tilanteissa tarkoitetaan akuuttina kriisityönä annettavaa välitöntä tukea yksilölle, perheelle ja yhteisölle sekä tuen yhteensovittamista. Psykososiaalista tukea äkillisissä järkyttävissä tilanteissa toteutetaan kriisipäivystyksenä ja osana terveydenhuollon muuta toimintaa. (THL 50b§)
Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteiset palvelut
Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisesti toteutetuissa palveluissa tai kun asiakas tai potilas muuten tarvitsee molempia palveluita, on sovellettava sosiaalihuoltolakia, kun annetaan sosiaalihuoltolain tuen tarpeita vastaavia sosiaalipalveluja ja terveydenhuoltolakia, kun annetaan lääketieteellisen tarpeen mukaista terveyden- ja sairaanhoitoa. (SHL 2a§, THL 81§)
Sosiaalihuollossa tehtävä päihde- ja riippuvuustyö sekä terveydenhuollossa toteutettava päihde- ja riippuvuushoito on suunniteltava ja toteutettava siten, että se muodostaa toimivan kokonaisuuden muun sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa sekä hyvinvointialueella ja kunnissa tehtävän ehkäisevän päihdetyön kanssa. (SHL 24§, THL 28§)
Sosiaalihuollon asiakkaan oikeudet
Sosiaalihuollon asiakkaalla on oikeus saada laadultaan hyvää sosiaalihuoltoa ja hyvää kohtelua ilman syrjintää. Asiakkaan toivomukset, mielipide, etu ja yksilölliset tarpeet on otettava huomioon ja muutoinkin kunnioitettava hänen itsemääräämisoikeuttaan. (4§, 8§)
Asiakkaalla on oikeus saada
- selvitys hänen oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan sekä erilaisista toimenpidevaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista (5§)
- selvitys on annettava siten, että asiakas riittävästi ymmärtää sen sisällön ja merkityksen (5§)
- päätös tai sopimus sosiaalihuollon järjestämisestä (6§)
- palvelu-, hoito-, kuntoutus- tai muu vastaava suunnitelma (7§)
- tarkastaa itseään koskevat sosiaalihuollon henkilörekisteriin tallennetut tiedot
- tutustua hänestä talletettuihin tietoihin ja pyytää virheellisten tietojen korjaamista.
Asiakkaalla on velvollisuus
- antaa hyvinvointialueelle ne tiedot, joita tarvitaan sosiaalihuollon järjestämisessä ja toteuttamisessa.
Lisäksi
- asiakkaalle on annettava tieto siitä, mistä muualta ja mitä häntä koskevia tietoja voidaan suostumuksesta riippumatta hankkia.
- asiakkaalle on varattava tilaisuus tutustua muualta hankittuihin tietoihin samoin kuin tilaisuus antaa asiassa tarpeellista selvitystä. (12§)
Sosiaalihuollon asiakastiedot ovat pysyvästi salassa pidettäviä (4§).
Terveydenhuollon potilaan oikeudet
Terveydenhuollon potilaalla on oikeus laadultaan hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon ja siihen liittyvään kohteluun ilman syrjintää. Potilaan yksilölliset tarpeet on mahdollisuuksien mukaan otettava hoidossa ja kohtelussa huomioon. (3§)
Potilaalle on ilmoitettava hoitoon pääsyn ajankohta. Jos ilmoitettu ajankohta muuttuu, uusi ajankohta ja muutoksen syy on ilmoitettava potilaalle välittömästi. (4§)
Potilasta on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Jos potilas kieltäytyy tietystä hoidosta tai hoitotoimenpiteestä, häntä on mahdollisuuksien mukaan hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan muulla lääketieteellisesti hyväksyttävällä tavalla. (6§)
Tarvittaessa on yhteisymmärryksessä potilaan kanssa laadittava tutkimusta, hoitoa, lääkinnällistä kuntoutusta koskeva tai muu vastaava suunnitelma, josta käy ilmi myös hoidon järjestäminen ja aikataulu. (4a§)
Potilaalla on oikeus
- saada selvitys mm. hänen terveydentilastaan, hoidon merkityksestä, eri hoitovaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista sekä muista hoitoon liittyvistä seikoista
- saada selvitys siten, että hän riittävästi ymmärtää sen sisällön (5§)
- tutustua itseään koskeviin potilastietoihin ja vaatia virheellisten tietojen korjaamista.
Terveydenhuollon asiakastiedot ovat pysyvästi salassa pidettäviä (4§).
Toimeentulo
Ensisijaisesti omaa toimeentuloa tulee turvata ansiotyöllä, yrittäjätoiminnalla, toimeentuloa turvaavilla ensisijaisilla etuuksilla tai muilla tuloilla ja varoilla. Mikäli et esimerkiksi työttömyyden, sairauden tai työkyvyttömyyden vuoksi kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, takaa laki jokaiselle oikeuden perustoimeentuloon. Toimeentulotuki on viimesijainen taloudellinen tuki, jolla voidaan turvata välttämätön toimeentulo.
Tarvittaessa voit hakea perustoimeentulotukea Kelasta. Jos tarvitset elämäntilanteesi vuoksi kiireellisesti perustoimeentulotukea, ota yhteyttä Kelan puhelinpalveluun 020 692 207 tai käy Kelan palvelupisteessä. Lisäksi hyvinvointialueelta voidaan myöntää harkinnan mukaan täydentävää ja ehkäisevää toimeentulotukea.
Sairausvakuutuslain perusteella sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden aiheuttaman ansionmenetyksen korvaamiseksi suoritetaan päivärahaa. Työkyvyttömyydellä tarkoitetaan sellaista sairaudesta johtuvaa tilaa, jonka kestäessä vakuutettu on sairauden edelleen jatkuessa kykenemätön tekemään tavallista tai siihen läheisesti verrattavaa työtä. Päihderiippuvaisten potilaiden oikeus saada sairauspäivärahaa määräytyy samoin periaattein kuin muillakin sairausvakuutuslain mukaisen päivärahan hakijoilla.
Kuntoutuksen ajalta kannattaa tiedustella Kelasta, hoitopaikasta tai hyvinvointialueelta oikeutta kuntoutusrahaan. Jos kuntoutuspäätöksen on tehnyt muu taho kuin Kela, tarvitaan hakemuksen liitteeksi liitelomake.