Asiakkaana päihdepalveluissa
Hyvinvointialueen päihdepalveluja järjestetään sosiaalihuollossa ja terveydenhuollossa. Asiakas voi olla myös vuorotellen tai samanaikaisesti asiakkaana molemmissa, jolloin voi tulla sovellettavaksi sekä sosiaalihuollon asiakaslaki että terveydenhuollon potilaslaki.
Sosiaalihuollon asiakkuus
Sosiaalihuollon asiakaslain tarkoituksena on edistää asiakaslähtöisyyttä sekä asiakkaan oikeutta hyvään sosiaalihuoltoon ja hyvään kohteluun ilman syrjintää. Tavoitteena on myös edistää asiakkaan ja työntekijän sitoutumista yhteisesti sovittuihin asioihin. Laki sisältää asiakkaan osallistumiseen ja oikeusturvaan liittyvät keskeiset oikeudelliset periaatteet.
Asiakaslaki velvoittaa selvittämään erilaiset palveluvaihtoehdot, jolloin on otettava huomioon asiakkaan toivomukset, mielipide, etu sekä yksilölliset tarpeet. Sosiaalihuollon järjestämisen tulee perustua viranomaisen päätökseen tai yksityistä sosiaalihuoltoa järjestettäessä sosiaalihuollon toteuttajan ja asiakkaan väliseen kirjalliseen sopimukseen.
Sosiaalihuoltoa toteutettaessa on laadittava palvelu-, hoito-, kuntoutus- tai muu vastaava suunnitelma, jollei kyseessä ole tilapäinen neuvonta ja ohjaus (7 §).
- asiakkaan on hyvä ennen suunnitelman laatimista hankkia tarpeellisia lääkärinlausuntoja ja muita selvityksiä
- ennen suunnitelman laatimista on selvitettävät asiakkaalle hänen oikeutensa ja velvollisuutensa sekä käytettävissä olevat vaihtoehdot
- palvelutarpeen arviointi ei sinänsä johda palvelujen myöntämiseen, vaan palveluja on erikseen haettava
- palvelujen järjestäminen edellyttää kuitenkin palvelusuunnitelman laatimista
Sosiaalipalveluita, kuten päihdepalveluita koskevista etuuspäätöksistä saa hakea muutosta oikaisuvaatimuksella ja valituksella. Terveydenhuollon puolella käytettävissä ovat muistutus ja kantelu. Kohteluun tyytymätön voi tehdä muistutuksen tai kantelun. Lue lisää oikeusturvakeinoista täältä.
Terveydenhuollon asiakkuus
Potilaslaki koskee koko terveydenhuoltoa sekä sosiaalihuollon laitoksissa annettavia terveydenhuollon palveluja. Laki sisältää potilaan hoitoon ja kohteluun sekä oikeusturvaan liittyvät keskeiset oikeudelliset periaatteet.
Potilaalla on oikeus laadultaan hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon. Potilasta on kohdeltava niin, ettei hänen ihmisarvoaan loukata. Lisäksi hänen vakaumustaan ja yksityisyyttään tulee kunnioittaa.
Terveyden- ja sairaanhoitoa toteutettaessa on tarvittaessa laadittava tutkimusta, hoitoa, lääkinnällistä kuntoutusta koskeva tai muu vastaava suunnitelma, josta tulee ilmetä potilaan hoidon järjestäminen ja aikataulu. Suunnitelma on laadittava yhteisymmärryksessä potilaan, hänen omaisensa, läheisensä tai hänen laillisen edustajansa kanssa.
- potilasta on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Jos potilas kieltäytyy tietystä hoidosta tai hoitotoimenpiteestä, on häntä mahdollisuuksien mukaan hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan muulla lääketieteellisesti hyväksyttävällä tavalla
- potilaalle on annettava hänen henkeään tai terveyttään uhkaavan vaaran torjumiseksi tarpeellinen kiireellinen hoito
- kiireettömässä hoidossa noudatetaan niin sanottua hoitotakuuta (katso myös STM:n julkaisuja 2019:2; Yhtenäiset kiireettömän hoidon perusteet, Aikuispsykiatria s. 245, Lääkkeiden ja päihteiden aiheuttamat elimelliset aivo-oireyhtymät ja käyttäytymisen häiriöt sekä pelihimo)
Terveyden- ja sairaanhoitoonsa tai siihen liittyvään kohteluun tyytymätön voi tehdä muistutuksen. Lue lisää oikeusturvakeinoista täältä.