Miten toimia päihdepalveluihin liittyvissä ongelmatilanteissa?
Omavalvonnallinen käsittely on oikeustoimikeinoista ensisijainen. Ongelmatilateessa sinun kannattaa siksi aloittaa asian selvittäminen omalla hyvinvointialueellasi tai hoitopaikassasi, jossa olet asioinut. Usein ongelmiin löytyy tässä vaiheessa ratkaisu.
Tarvittaessa voit käyttää tukena läheistäsi tai muuta tukihenkilöä. Voit myös ottaa yhteyttä hyvinvointialueesi sosiaali- tai potilasasiavastaavaan, jonka kanssa voit selvittää asiaa.
Oikeusturvaan kuuluu oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä, tulla kuulluksi, saada perusteltu päätös ja hakea muutosta kuten laissa tarkemmin säädetään (perustuslaki 21 §). Oikeusturvakeinojen käyttäminen ei saa heikentää asiakkaan eikä potilaan asemaa.
Millaisia ongelmia päihdepalvelujen saamiseen liittyy?
Palveluiden saaminen voi kiikastaa monesta syystä:
- tarpeenmukaista hoitoa tai kuntoutusta ei ole saatavilla lainkaan
- hoitoon tai kuntoutukseen ei ole rahaa
- palveluihin on joutunut jonottamaan liian pitkään
- katkaisuhoitoon tai laitoskuntoutukseen on vaikea päästä; tarjotaan avopalvelua, vaikka tarve edellyttäisi laitoskatkaisua tai -kuntoutusta
- hoito- tai kuntoutusjaksot ovat liian lyhyitä
- palveluiden turvallisesta jatkuvuudesta ei huolehdita, kun henkilö siirtyy palvelusta toiseen
- asiakas ei ole päässyt haluamaansa hoito- tai kuntoutuspaikkaan (ei ehdotonta oikeutta, mutta asiakasta kuultava ja mielipide huomioitava, ks. Päihdehoidon toteutuminen)
- hoitotakuuaika terveydenhuollon kiireettömässä hoidossa on ylittynyt.
Olisin halunnut katsoa hoitopaikassa epikriisiäni, mitä sinne on minusta kirjoitettu. Eivät näyttäneet, olisiko pitänyt?
Asiakkaalla on oikeus tarkastaa itseään koskevat tiedot ja saada niistä kopiot.
Omavalvonta
Hyvinvointialueiden on valvottava omaa palvelutuotantoaan sekä ostopalveluita. Omavalvonnalla varmistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien lainmukainen hoitaminen, käytännössä palvelujen laatu, asiakas- ja potilasturvallisuus, palvelujen saatavuus, riittävyys ja asiakkaiden yhdenvertainen kohtelu. Omavalvonnalla varmistetaan myös perusoikeuksiesi, kuten itsemääräämisoikeuden ja yksityisyyden suojan, toteutumista ja oikeusturvaasi esimerkiksi tiedonsaantia sekä asiakirjamerkintöjä koskien. (27§)
Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisella on lakisääteinen velvollisuus edistää asiaasi. Jos koet, että asiakas- ja potilasturvallisuutesi vaarantuu, ota ensin asia puheeksi hoidostasi tai palvelustasi vastaavan sosiaali- ja/tai terveydenhuollon ammattilaisen kanssa. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisen on ilmoitettava viipymättä vastuuhenkilölle tietoonsa tulleista epäkohdista sekä mahdollisista sosiaali- tai terveydenhuollon toteuttamisen lainvastaisuuksista. (29§).
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta 741/2023 – Säädökset alkuperäisinä – FINLEX ®
Muistutus
Jos olet tyytymätön saamaasi palveluun, hoitoon tai kohteluun, voit tehdä muistutuksen. Toimintayksikön vastuuhenkilö käsittelee muistutuksen ja antaa siihen kirjallisen vastauksen, tavallisesti noin kuukauden sisällä. Muistutuksen tekemiselle ei ole määräaikaa. Muistutuslomakkeita on saatavissa toimintayksiköstä ja hyvinvointialueen verkkosivuilta. Tarkempia ohjeita voi kysyä toimintayksiköstä tai hyvinvointialueen sosiaaliasiavastaavalta tai potilasasiavastaavalta. Heidän tehtävänään on neuvoa asiakkaan ja potilaan oikeuksiin liittyvissä asioissa.
Kantelu
Jos et ole tyytyväinen muistutukseen saamaasi vastaukseen, voit tehdä kantelun valvontaviranomaiselle. Terveydenhuollon ja sosiaalihuollon asioissa valvontaviranomainen on aluehallintovirasto.
Saat kanteluusi päätöksen. Lisäksi valvontaviranomainen voi antaa hallinnollista ohjausta taholle, jonka toiminnasta olet kannellut.
Oikaisuvaatimus ja valitus
Voit hakea muutosta varsinaiseen kirjalliseen hallintopäätökseen. Päätöksen liitteenä on ohjeet siitä, miten muutoshakemus tehdään.
Jos sosiaalihuollon viranhaltija on hylännyt hakemuksen esimerkiksi laitoskuntoutuksesta, voit tehdä oikaisuvaatimuksen sille hyvinvointialueen toimielimelle, joka mainitaan päätöksen liitteessä olevassa ohjeessa. Jos sieltäkin saatu päätös on kielteinen, voit valittaa asiasta hallinto-oikeuteen ja joissain tapauksissa edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen, mikäli valituslupa myönnetään.
Miten hakea muutosta sosiaaliturvaa koskeviin päätöksiin?
Asiakkaalla on oikeus saada kirjallinen päätös sosiaalihuollon järjestämisestä.
Sosiaalihuollon viranhaltijan päätöksestä voi tehdä oikaisuvaatimuksen hyvinvointialueen toimivaltaiselle viranomaiselle ja edelleen tarvittaessa hallinto-oikeuteen. Joissain tapauksissa hallinto-oikeuden päätöksestä voi valittaa vielä korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jos se myöntää valitusluvan.
Päätöksestä tulee ilmetä ratkaisun perustelut ja menettelyohjeet muutoksenhakua varten.
Myös Kelan etuuksia koskevista hakemuksista annetaan päätös, jossa kerrotaan tuen määrä, perustelut, maksupäivä ja muutoksenhakuohjeet. Päätös annetaan myös silloin, jos etuutta ei myönnetä.
Kelan päätöksiin on mahdollista hakea muutosta valittamalla. Jos Kela hyväksyy valituksessa esitetyt vaatimukset, saat itseoikaisupäätöksen. Muussa tapauksessa valitus siirtyy muutoksenhakuelimen käsittelyyn. Suurin osa Kelan etuuksia koskevista valituksista käsitellään sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnassa. Muutoksenhakulautakunnan päätöksestä voi valittaa edelleen vakuutusoikeuteen, joka on ylin valitusaste.
Oikeus tutustua omiin sosiaali- ja terveydenhuollon tietoihin
Voit katsoa itseäsi koskevat potilastiedot Omakannasta tai pyytää hoitopaikastasi kopiot asiakirjoista, joihin on kirjattu toimenpiteet käynneistäsi, aikaisemmista hoidoistasi ja kuntoutuksestasi. Sinulla on oikeus korjauttaa virheellisiä tietoja. Katso myös tietosuojavaltuutetun toimiston listaus oikeuksistasi.
Sosiaalihuollon asiakkaana sinulla on oikeus tutustua sinusta tallennettuihin tietoihin ja pyytää tarvittaessa virheellisten tietojen korjaamista. Sinulla on myös oikeus saada tieto niistä asiakirjoista, jotka vaikuttavat tai ovat vaikuttaneet asiasi käsittelyyn.