Perusterveydenhuollon avohoidossa oli vuonna 2020 yhteensä 40.112 päihdetyön asiakasta. He saivat apua päihdeongelmaan ehkäisevästä, hoitavasta ja kuntouttavasta toiminnasta. Päihdehuollon laitoksissa hoidettiin vuonna 2020 yhteensä 6.157 asiakasta ja päättyneitä hoitojaksoja oli yhteensä 11.188. Näissä luvuissa ovat mukana Kelan kuntoutusrahaan oikeuttavat laitokset ja kaikki katkaisuhoitoasemat.
Luvut eivät ole laskusuunnassa, vaan päihdepalveluiden tarve on ilmeinen myös jatkossa.
Lainsäädännön avulla tavoitteita viedään eteenpäin enemmän kuin pitkään aikaan. Päihde- ja riippuvuuspalvelut siirtyvät kunnan vastuulta hyvinvointialueiden vastuulle vuoden 2023 alusta, kun hyvinvointialueet aloittavat toimintansa. Samanaikaisesti 1.1.2023 on tarkoitus saada voimaan päihde- ja riippuvuuslainsäädännön sekä mielenterveyslainsäädännön uudistus, jolla edistettäisiin palveluihin pääsyä ja palveluiden hyvää laatua.
On erityisen tärkeää, että päihdeongelmista ja -riippuvuuksista kärsivät pääsevät palveluiden piiriin silloin, kun he niitä tarvitsevat. Ensimmäinen edellytys on, että asiakas tietää, mihin hän ottaa yhteyttä apua saadakseen. Hyvinvointialueiden ja kuntien internet-sivujen tulee olla niin selkeät, että apua etsivä löytää sieltä helposti oikean osoitteen ja kontaktin. Myös muut tiedotuskanavat ovat tärkeitä, sillä läheskään kaikki päihdeongelmista kärsivät eivät asioi internetissä. Oman yhteydenottonsa jälkeen asiakkaalla on oikeus odottaa, että hän pääsee arvioon ja asia edistyy kohti hoitoa tai kuntoutusta viivytyksettä.
Päihteidenkäyttäjien elämäntilanteet ja tarpeet vaihtelevat. Sen vuoksi on tärkeää, että erilaisia palveluita on runsaasti tarjolla. Niistä valitaan kunkin yksilöllisen tarpeen pohjalta paras vaihtoehto. Myös matalan kynnyksen palvelut ja jalkautuvat palvelut ovat hyvä lisä valikoimassa. Päihde- ja mielenterveyslainsäädännön uudistuksessa asia on huomioitu niin, että sosiaalihuoltolakiin ja terveydenhuoltolakiin on lisätty palveluja koskevia pykäliä ja tehty tarkennuksia vanhoihin pykäliin.
Päihdepalveluiden asiakkaat usein ja oikeutetusti vertailevat omaa tilannettaan muiden tilanteeseen eri puolilla Suomea. Erot luovat epätasa-arvoa palveluiden käyttäjien välille ja niihin pitää puuttua, jotta palvelut olisivat mahdollisimman tasalaatuisia koko maassa. Ei ole kohtuullista, että asiakas joutuu vaihtamaan kotikuntaa tai perusterveydenhuollosta vastaavaa terveyskeskusta saadakseen itselleen tarpeelliset päihdepalvelut.
Lainsäädännön antamat mahdollisuudet on hyödynnettävä ja tilannetta on seurattava parhaan tuloksen saavuttamiseksi.
Tuula Sillanpää
Päihdeasiamies