Oikeuskäytännössä on katsottu, että päihdehoitoon tai kuntoutukseen pääsyä ei voi hylätä vetoamalla esimerkiksi määrärahojen puutteeseen eikä siihen, että määrärahat on ensisijaisesti varattu esimerkiksi työelämässä oleville tai lapsiperheille. Yksinäisiä tai eläkeläisiä ei saa asettaa eriarvoiseen asemaan muihin nähden.
Alla olevat tapausesimerkit ovat ajalta, jolloin kunnat vastasivat päihdepalveluista. Vaikka vastuu on siirtynyt 1.1.2023 lukien hyvinvointialueille, esimerkit soveltuvat edelleen.
Hoitoon tai kuntoutukseen hakeutujalla ei ole katsottu olevan ehdotonta subjektiivista oikeutta saada päihdepalvelua juuri haluamallaan tavalla eli esimerkiksi tietyssä hoitopaikassa. Kuitenkin tilanteissa, missä henkilö on pystynyt antamaan riittävää selvitystä päihdehoidon tai -kuntoutuksen tarpeestaan ja yksilöidyssä hoitopaikassa annettavan hoidon soveltuvuudesta hänen päihdeongelmaansa, kunta on voitu velvoittaa vastaamaan kustannuksista. Tämä on kuitenkin edellyttänyt, että hoidon tarpeen arviointi on suoritettu kunnan palvelujen piirissä ennen hoito- tai kuntoutuspaikkaan menoa. Asiakasta tulee siten kuulla hoitopaikkaa valittaessa ja huomioida hänen yksilölliset tarpeensa.
Korkein hallinto-oikeus on katsonut, että vaikka päihdepalveluja järjestettäessä on otettava huomioon hakijan tarve, säännös ei kuitenkaan takaa hakijalle oikeutta saada päihdepalvelua nimenomaan hänen haluamallaan tavalla, ellei hänen avun, tuen tai hoidon tarpeensa sitä välttämättä edellytä. Hakija oli kyseisessä tapauksessa itse hakeutunut hoitoon haluamaansa paikkaan ennen kuin hänen hoidon tarvettaan oli kaupungin päihdehuollon antajien toimesta ehditty selvittää. Tällöin katsottiin, ettei hakijalla ollut lakiin perustuvaa oikeutta saada kunnalta korvausta hoitokustannuksista, jotka olivat aiheutuneet hänen mentyään omasta aloitteestaan hoitoon ilman, että kunta olisi antanut siitä etukäteen maksusitoumuksen.
Päihdepalveluiden vaikuttavuuden välttämättömänä edellytyksenä on joustava palveluihin pääsy niin avopalveluissa kuin laitoshoidossa ja -kuntoutuksessa.
- Päihdetilastollisesta vuosikirjasta löydät lisää tietoa mm. päihteiden käyttöön liittyvistä haittavaikutuksista ja toteutuneista sairaalahoidon sekä päihdehuollon hoitojaksoista.