oikeuskäytännössä on katsottu, että päihdehuoltolain perusteella henkilöllä, jolla on päihteiden käyttöön liittyviä ongelmia sekä heidän läheisillään, on subjektiivinen oikeus saada päihdehuoltoa
- avun, tuen ja hoidon tarpeen perusteella (päihdehuoltolaki 7 §).
Hoitoon/ kuntoutukseen pääsyä ei voi hylätä vetoamalla esimerkiksi määrärahojen puutteeseen eikä siihen, että määrärahat on ensisijaisesti varattu esimerkiksi työelämässä oleville tai lapsiperheille. Myöskään yksinäisiä eikä eläkeläisiä saa asettaa eriarvoiseen asemaan muihin kuntalaisiin nähden.
Hoitoon hakeutujalla ei ole kuitenkaan katsottu olevan ehdotonta subjektiivista oikeutta saada päihdehuoltoa juuri haluamallaan tavalla eli esimerkiksi tietyssä hoitopaikassa. Kuitenkin tilanteissa, missä henkilö on pystynyt antamaan riittävää selvitystä päihdehoidon/-kuntoutuksen tarpeestaan ja yksilöidyssä hoitopaikassa annettavan hoidon soveltuvuudesta hänen päihdeongelmaansa, kunta on voitu velvoittaa vastaamaan kustannuksista.Tämä on kuitenkin edellyttänyt, että hoidon tarpeen arviointi on suoritettu kunnan palvelujen piirissä ennen hoito-/kuntoutuspaikkaan menoa. Asiakasta tulee siten kuulla hoitopaikkaa valittaessa ja huomioida hänen yksilölliset tarpeensa.
Korkein hallinto-oikeus on katsonut, että vaikka päihdehuollon palveluja järjestettäessä on päihdehuoltolain 7 §:n mukaan otettava huomioon hakijan tarve, säännös ei kuitenkaan takaa hakijalle oikeutta saada päihdehuoltoa nimenomaan hänen haluamallaan tavalla ellei hänen avun, tuen tai hoidon tarpeensa sitä välttämättä edellytä. Hakija oli kyseisessä tapauksessa itse hakeutunut hoitoon haluamaansa paikkaan ennen kuin hänen hoidon tarvettaan oli kaupungin päihdehuollon antajien toimesta ehditty selvittää. Tällöin katsottiin, ettei hakijalla ollut lakiin perustuvaa oikeutta korvauksen saamiseen kunnalta hänen omasta aloitteestaan ilman kunnan etukäteen antamaa maksusitoumusta hankitun hoidon kustannuksista.
Päihdehuollon vaikuttavuuden välttämättömänä edellytyksenä on joustava hoitoon pääsy niin avo- kuin laitoshoidossa ja -kuntoutuksessa.
- Peruspalveluiden saavutettavuus ja oikeusturva päihdehuollossa (Heidi Poikonen, Ehyt ry 2018)
- Päihdetilastollisesta vuosikirjasta 2021 löydät lisää tietoa mm. päihteiden käyttöön liittyvistä haittavaikutuksista ja toteutuneista sairaalahoidon sekä päihdehuollon hoitojaksoista.
- Kuuden suurimman (Helsinki, Espoo, Vantaa, Turku, Tampere, Oulu) kaupungin päihde-ja mielenterveyspalvelut ja kustannukset vuonna 2020 raportissa tarkasteltavat päihde- ja mielenterveyspalvelut on jaoteltu integroituihin palveluihin, avopalveluihin, kotiin vietäviin palveluihin, työ- ja päivätoimintaan, asumispalveluihin sekä laitoshoitoon (Kuusikko-työryhmän julkaisusarja 2021).
